Voi olla, että kumppanissasi on oikeasti vikaa. On myös mahdollista, että mokailet itse.

Parisuhde ei riitä tekemään ihmistä onnelliseksi. Mutta jos sellaisessa sattuu elämään, on näppärintä, jos se toimii. Psychology Today -lehden blogissa kerrotaan, mitkä ovat yleisimmät suhdetta sisältä päin järsivät mokat. Seuraavan kerran nostat käden ylös virheen merkiksi, kun saat itsesi kiinni jostain näistä:

1. Otat kumppanin liian itsestään selvänä

Kuulostaa vähän kliseiseltä ja onkin sitä. Kypsään parisuhteeseen nimittäin kuuluu se, että suhde tuntuu turvalliselta ja itsestään selvältä, eikä kenenkään tarvitse koko ajan tsempata ollakseen toisen mielestä miellyttävä.

Silti, silloin tällöin kannattaa miettiä, millaista elämä olisi ilman tuttua kumppania. Käytännön elämä hankaloituisi. Telkkarin katsominen muuttuisi tylsemmäksi. Fyysinen läheisyys puuttuisi, ja niin edelleen. Pitäisikö hänelle olla välillä kiltimpi ja kiinnostua hänen asioistaan? Jos arvostuksen puute ja itsestään selvänä pitäminen alkaa näkyä käytöksessä, kumppani saattaa alkaa lipua kauemmaksi ja etsiä ihmisiä, joiden mielestä hän on kiinnostava.

2. Et ota kumppania tarpeeksi itsestään selvänä

On toisaalta myös tyhmää huolehtia koko ajan liikaa siitä, rakastaako puoliso. Silloin tulee huomaamattaan kerjänneeksi huomiota ja vakuutteluja, ja se on puolison mielestä ärsyttävää. Jos joku päättää seurustella kanssasi, tee se järkevä johtopäätös, että hän rakastaa.

3. Teet luottamusrikkeitä

Parisuhteissa on salaisuuksia. Niitä tekee joskus mieli jakaa toisille läheisille, mutta jakamispuuhissa on hyvä olla varovainen. Ihmiset lirvauttelevat helposti toisten salaisuuksia maailmalle, ja jos jää kiinni kumppanin asioiden jakamisesta ulkopuolisille, luottamus on vaarassa. Suhdetta kalvaa myös se, jos toinen puolisoista istuu jatkuvasti sohvalla kalpeana miettimässä, tuliko kerrottua Marjaanalle vääriä asioita.

4. Valitat kumppanistasi kaikille muille

Hänessä olisi yhtä ja toista parantelemisen aihetta, mutta pikkuongelmien jatkuva ajatteleminen ja niistä kertoileminen saa ne muuttumaan päässäsi suuremmiksi. Vähän ajan päästä voi olla, että et huomaa enää rakkaasi rakastettavia ominaisuuksia, koska keskityt huonoihin puoliin. Valittamiseen liittyy myös kohdan 3 luottamusongelma.

5. Alat passiivis-aggressiiviseksi

Ah, se on helppoa ja siihen on monia tapoja! Voi ”unohtaa” tehdä jotain, mikä ei oikeasti huvita, tai jättää vaan tahallaan tekemättä eikä edes teeskennellä unohdusta. Voi viivytellä ja myöhästyä juhlista, tai voi vastata sarkastisesti tärkeään kysymykseen...

Oikeasti ei ole parempi antaa epäsuorasti ymmärtää, ettei kiinnosta – järkevämpää olisi puhua suoraan siitä, mikä mättää. Jos ei syytä omaan käytökseen heti keksi, miettimällä se selviää.

6. Kyseenalaistat suhdetta

Huomaat, ettet halua tehdä ensi kesälle yhteisiä suunnitelmia, koska tuntuu aika epätodennäköiseltä, että olisitte enää silloin yhdessä. Virhe! Kumppani huomaa, jos mielessäsi on koko ajan varasuunnitelmia. Se ei ennusta hyvää yhteiselle tulevaisuudelle.

7. Et ota häntä vakavasti

Millainen tärkeysjärjestys elämäsi ihmissuhteilla on? Lapset tulevat ehkä ensin, mutta tuleeko myös ystäviä, työkavereita tai itse työ ennen kumppania? Jos näin on, kumppanikin luultavasti huomaa, ettei ole listan kärkipäässä.

8. Luovutat koettelemusten hetkellä

Jos kumppanisi joskus tarvitsee sinua aivan erityisesti, niin se on silloin, kun hän sairastuu, jää työttömäksi, koettaa päästä eroon riippuvuudesta tai romahtaa henkisesti. Sinuakin stressaa hänen koettelemuksensa. Sitä paitsi hankala, kärsivä kumppani tekee tsemppaamisen todella vaikeaksi.
Nyt on kuitenkin se hetki, että sinua tarvitaan hengaamaan mukana, joten pure hammasta ja kestä. Ei tarvitse olla pollyannamaisen hilpeä, kunhan olet siinä lähellä. Voi olla, että olet ratkaisevan tärkeä osa toipumista.

9. Ryhdyt toivottomaksi

Ehkä teillä on isoja persoonallisuuseroja, ehkä on erilaisia tulevaisuudenhaaveita, erilaisia arvoja, väärinkäsityksiä, uskottomuutta. Melkein kaikista parisuhteen vaikeuksista voi kuitenkin päästä yli, jos ei vaivu epätoivoon vaan on valmis tekemään töitä. Toivottomuus estää vaikeuksista selviytymisen, joten havahdu, jos yllätät itsesi ajattelemasta, että joku asia ei kuitenkaan koskaan muutu tai että tämä on ylitsepääsemätöntä.

Psykoterapeutti Heli Vaaranen kertoo, että myös mustasukkaisuuden tunteita kannattaa kuunnella.

Parisuhde ei koskaan ala ns. puhtaalta pöydältä, sillä sen osapuolilla on aina aiempia kokemuksia ihmissuhteista.

Aiemmat ikävät kokemukset voivat tuntua painolastilta, joka estää heittäytymästä uuteen suhteeseen täysillä tai herättää mustasukkaisuuden tunteet.

Miten uuteen kumppaniin oikein voisi oppia luottamaan, jos on aiemmin tullut petetyksi, jätetyksi tai hylätyksi? 

Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti ja parisuhdetutkija Heli Vaaranen sanoo, ettei eksän tekoja saa kaataa nykyisen kumppanin niskaan.  

– On tärkeää käsittää, ettei pettäjän sukupuolelle voi antaa elinkautista tuomiota. Täytyy antaa uusi mahdollisuus.

Aiempien suhteiden tapahtumista kannattaa silti keskustella uuden kumppanin kanssa. Myös siitä kannattaa puhua, mitä luottamus ja uskollisuus kellekin merkitsevät.

Erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on neuvonut Me Naisten jutussa, että luottamusta voi rakentaa tarkastelemalla parisuhdesopimusta.

– Epäluottamus on sitä, että tuntuu, ettei toinen pidä yhteistä sopimusta. Silloin täytyy puhua siitä, mikä se sopimus on ja tarvitseeko sitä päivittää tai tarkentaa, Tanskanen on sanonut.

Itsehoitoa mustasukkaisuuteen

Mustasukkaisuuden ja hylätyksi tulemisen tunteet kumpuavat usein heikosta itsetunnosta. Heli Vaaranen muistuttaa, että itsetuntoa ei pidä rakentaa kenenkään toisen varaan. 

– Yleensä syvälle epävarmuuden tunteelle on jokin syy, ja sitä tulee tarkastella. Asiaa ei kannata hävetä tai lakaista maton alle, vaan sitä tulee tutkia. 

Ensi vuonna mustasukkaisuuteen voi saada apua myös netistä. Väestöliitto julkaisee ensi vuoden puolella verkossa mustasukkaisuuden omahoito-ohjelman, joka sisältää mustasukkaisuuden syiden pohtimista ja erilaisia harjoituksia. 

– Ensimmäinen askel parempaan itsetuntoon on se, että tuntee itsensä, Vaaranen sanoo.

Tunteet kuulolla

Joskus voi olla vaikea erottaa, onko mustasukkaisuudessa kyse omista petetyksi tulemisen kokemuksista vai siitä, että kumppanilla ei oikeasti ole vain puhtaita jauhoja pussissaan. 

”Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.”

Vaaranen neuvoo kuuntelemaan omia tunteita ja antamaan niille painoarvoa.

– Jos on ahdistunut olo, kaikki ei ole kunnossa, Vaaranen sanoo.

– Pariterapiassa huomaa, että ihmiset yrittävät järjellä ratkaista ihmissuhdepulmia. Ihmissuhteet ovat tunnesuhteita, ei niitä voi järjellä ratkaista.

Ahdistuksen tunteet eivät tietenkään ole suora merkki puolison uskottomuudesta, mutta ne kertovat siitä, että ainakin luottamuksen kanssa on ongelmia.

Toistatko kaavaa?

Jotkut meistä hakeutuvat Heli Vaarasen mukaan toistuvasti suhteisiin, joissa on draamaa ja vaaran tuntua. Jos on lähtenyt alun perinkin epäluotettavan oloisen kumppanin matkaan, uusien luottamuskuprujen ei pitäisi tulla yllätyksenä.

– Myös ihmissuhteissa saa sitä, mitä tilaa, Vaaranen toteaa. 

Toistuviin luottamusongelmiin voi johtaa muukin kaava kuin se, jossa haetaan suhteisiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jotkut löytävät itsensä uudelleen ja uudelleen parisuhteista, joissa asioista keskusteleminen on vaikeaa.

– Jos itse välttelee vaikeita asioita, saattaa vaistomaisesti valita kumppaneita, jotka eivät myöskään jaa asioita.

Luottamuspulassa voi siis olla kyse kumppanin valinnasta. Vaaranen toteaa, että virheet kuuluvat elämään, mutta niistä on tarkoitus oppia. 

– Ihmisen pitäisi aina tarkkailla, että mikä on se kaava, jota toistan. Kun sen huomaa, antaa itselleen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. 

Vali, vali. Ja vielä kerran vali.

Aina on joku huonosti! Jokainen tuntee – tai tietää – ihmisen, jolla on tapana valittaa lähes aina. Elämäntapavalittajat on ihan oma lajinsa, mutta on niitä muunkinlaisia valittajia. Psychology Todayn mukaan mukaan valittajat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Tunnistatko itsesi tai jonkun läheisesi?

 

1. Krooninen valittaja

Krooninen valittaja on sama kuin elämäntapavalittaja. Hän näkee asioissa ensisijaisesti aina jotain kielteistä – jotain mistä valittaa. Krooninen valittaja ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi sitä, että ajatukset muokkaavat aivoja niin, että mitä enemmän jotakin asiaa pohtii, sen vahvemmaksi kyseiseen asiaan liittyvät sidokset aivoissa muodostuvat. Niinpä valittaminen muokkaa aivoja siihen suuntaan, että kielteisiä ajatuksia syntyy entistä helpommin. Mutta tämähän pätee myös toisin päin. Mitä enemmän ruokkii aivojaan myönteisillä asioilla, sitä enemmän syntyy hyviä ja kivoja ajatuksia.

2. Puhisija

Turhautuminen, viha, pettymys ja niin edelleen. Puhisija valittaa päästämällä tunteensa ulos. Se tekee ihmiselle toki jossakin määrin hyvää, mutta puhisijan ongalmana on se, että hän keskittyy liikaa vain omiin tunteisiinsa – ja nimenomaan niihin kielteisiin tunteisiin. Raskasta puhisijan käyttäymisessä on se, että hän tarvitsee aina jonkun kuuntelijan, uskotun, jonka päälle vyöryttää tunneryöpyt. Puhisija janoaa yleensä huomiota ja sympatiaa, mutta ratkaisut eivät häntä yleensä kiinnosta. Hän vain velloo tunnemylläköissään.

3. Intrumentaalinen valittaja

Oletko valittanut siitä, miten kumppanisi luottokorttilasku on taas liian suuri? Jos kyllä, tämä on esimerkki intrumentaalisesta valittamisesta. Siinä valittamiseen on yleensä jokin hyvin konkreettinen syy. Mutta aikaisemmista valittajatyyppeistä se eroaa niin, että tarkoitus on ratkaista ongelma.

Miten sitten päästä valittajasta mahdollisimman nopeasti eroon, jos tilanteeseen joutuu yllättäen? Kerroimme jo aikaisemmin keinoista, joita voi yrittää. Tässä ne tulevat kertauksena:

1. KUUNTELE, NYÖKKÄILE, MYÖTÄILE

Vain tukemalla hänen tuntemuksiaan hiljennät valittajan. Näin se valitettavasti menee. Hyviä apukommentteja: niinpä, todellakin, kamalaa, just niin. Valitus kestää enintään minuutteja. Ehkä viisi. Tai kymmenen. Pure hammasta ja kestä! Valittajat haluavat tulla kuulluiksi. Anna heille se ilo.

2. SYMPPAA

Unohdetaan kuule kaikki sarkasmi, silmien pyörittely ja tuskastunut huokailu. Anna valittajalle aitoa sympatiaa.

3. HARHAUTA

Vaihda keskustelun aihetta, mutta viekkaasti. Käytä harhautuksen syöttinä jotain mehukasta. Mikä hänen lempielokuvansa olikaan? Oliko hänen suosikkiyhtyeensä tulossa Suomeen? Entäs pikkujoulut – eikö niistä löytyisi jotain kevyttä ja kivaa puitavaa? Kauhean vaikeaa, mutta kokeilemisen arvoista.

4. MUISTA: ÄLÄ KEKSI RATKAISUJA

Teet virheen, jos rupeat tarjoamaan valittajalle sellaisia. Valituksesta ja ratkaisuista syntyy vain loputon kierre. Miksi juuri sinun ratkaisusi ei kelpaa? No kuules! Koska... ja koska... ja koska...

Jos satut olemaan itse valittaja ja luit jutun, muista tämä:

– Vaikka stressi tarttuu, se ei tarkoita, että pitää jäädä olosuhteiden uhriksi. Stressi on tunnetila, valittaminen sen sijaan toimintaa. Toisin sanoen voit itse päättää, että lopetat valittamisen, työelämän tutkija Anu Järvensivu kannustaa aikaisemmin Me Naisille antamassaan haastattelussa

Ja jos nyt pikkasen nipisti sydämestä, ei ihme. Valittaminen nimittäin ihan oikeasti pilaa elämän – sekä oman että muiden. Lue lisää:

Lähteenä myös: Lifehacker

Vierailija

Tunnistatko itsesi? Valittajia on kolmea eri tyyppiä

Tunteeko Inka Simola moniakin ihmisiä, jotka ovat pelkkiä valittajia? Olen kuullut ihmisten valittavan ja purkavan tuntojaan ynnä muuta, mutta heidän leimaamisensa ainoastaan valittajiksi ei olisi pelkästään epäoikeudenmukaista ja virheellistä, vaan myös väärin. Ihmisten näkeminen puhtaasti "valittajina" kertoo aika paljon enemmän näkijästä itsestään - kyseessä on todennäköisesti itsekeskeinen ja välinpitämätön yksilö, joka kuvittelee varmaan olevansa jotenkin muita parempi. Mikä onnistuu...
Lue kommentti