Nelikymppiset Mari ja Henri elävät tavallista lapsiperheen arkea, mutta silloin tällöin he ottavat vapaaillan, varaavat hotellihuoneen ja harrastavat seksiä tuntemattomien partnereiden kanssa.

Shutterstock

Tapaaminen on sovittu ostoskeskuksen kahvilaan. Aviopari kävelee sinne yhdessä, käsi kädessä. Mutta sitten naiseen iskee paniikki.

– Ei, ei, en pysty tähän, hän hokee.

– Mitä jos en pidäkään miehestä? Mitä jos hän on ihan kauhea? Miten kehtaan sanoa, jos en haluakaan häntä, nainen kyselee mieheltään.

Mies rauhoittelee naista, sillä hän tietää, että kahvilassa odottaa miellyttävä, hauskannäköinen ja hyväkroppainen kolmikymppinen mies. Mies on tavannut tyypin etukäteen, hän on itse valinnut tämän vaimolleen. Nainen rauhoittuu, ja pari astuu kahvilaan.

Kun kahvit on juotu, kolmikko siirtyy hotelliin ja harrastaa siellä yhdessä seksiä.

Suuri salaisuus

– Ensimmäisen kerran jälkeen tuntui, että tätä on saatava äkkiä lisää, nainen kertoo ravintolan pöydässä.

Hän on tilannut lasin viiniä, koska aiheesta puhuminen jännittää häntä yhä. Ensimmäisestä kerrasta on nyt noin puolitoista vuotta.

Nainen on hieman päälle neljänkymmenen, hoikka ja kauniskasvoinen. Hän on pukeutunut mukavasti farkkuihin ja matalakantaisiin kenkiin. Meikkiä hänellä on vain nimeksi. Kutsutaan häntä vaikka Mariksi. Puoliso on pari vuotta vanhempi, tumma ja salskea. Hän on pukeutunut siististi mutta rennosti. Kutsutaan häntä Henriksi. Mari ja Henri eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään, koska heillä on salaisuus. He harrastavat parinvaihtoa.

Etelä-Suomessa asuva yrittäjä­pari on ollut yhdessä kahdeksantoista vuotta, ja heillä on neljä kouluikäistä lasta. Henri ei ole syntyperäinen suomalainen, mutta hän on asunut Suomessa jo vuosia. Pari tapasi aikoinaan Henrin kotimaassa, jossa Mari oli vaihto-opiskelijana.

Mari ja Henri kuvailevat suhdettaan rakastavaksi. He eivät riitele oikeastaan koskaan. He viettävät hyvin perhekeskeistä elämää.
Vähäinen vapaa-aika menee kuskatessa lapsia harrastuksiin. He ovat kaikin puolin ihan tavallinen, ruuhkavuosia elävä pari.

Keskimäärin kerran parissa kuukaudessa tuttu lastenvahti tulee katsomaan lapsia, ja Mari ja Henri saavat vapaan illan, joskus jopa koko viikonlopun. Silloin pari ottaa hotellihuoneen ja harrastaa siellä seksiä heille entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Seuraa he etsivät parinvaihtajien Finswingers-sivustolta. Puolentoista vuoden aikana he ovat tavanneet pariskuntia sekä sinkkumiehiä.

Ensimmäistä kertaa edelsi kuitenkin pitkä suunnittelu ja pohdinta. Uskallammeko? Mitä jos jompi kumpi ihastuu toiseen? Mitä jos kohtaamme sekopäitä? Ja pahimpana kaikesta: mitä jos joku saa tietää?

Kukaan pariskunnan lähipiirissä ei tiedä heidän harrastuksestaan. Mari ja Henri pelkäävät, ettei kukaan ymmärtäisi. Paljastuminen voisi myös johtaa seksiviikonloppujen päättymiseen. Niin nimittäin kävi eräälle pariskunnalle, jota he joskus tapailivat. Isovanhemmat saivat tietää, mitä pari oikeasti puuhasi, ja siihen loppui lastenlasten kaitseminen.

– Me emme ole valmiita luopumaan harrastuksestamme, koska se on pelastanut avioliittomme, pariskunta sanoo.

Hämmentävä ensikokemus

Ensimmäisen kosketuksensa parinvaihtajiin Mari ja Henri saivat vuosia sitten asuessaan vielä ulkomailla. He olivat nuoria ja kokeilunhaluisia, lapsetkaan eivät olleet vielä syntyneet. Henri oli kuullut seksiklubista, jossa ihmiset rakastelivat estoitta tuntemattomien kanssa, ja hän sai houkuteltu Marin mukaansa.

– Minä en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan, että ihmiset harrastavat sellaista. Olin ihmeissäni, Mari kertoo.

Klubi muistutti tavallista yö­kerhoa tanssilattioineen ja baaritiskeineen, mutta siellä oli myös huoneita, jossa saattoi muhinoida yksin tai porukalla.

Mari ja Henri menivät tanssilattialle, jossa yhtäkkiä kymmenet käsiparit hipelöivät heitä. Konkarit kävivät noviisien kimppuun kuin vampyyrit: tuoretta verta!

– Pakenimme kauhuissamme. Ajattelimme, ettei tämä parinvaihto todellakaan ole meidän juttumme, Mari muistelee nauraen.

Vain kämppiksiä

Pari menisi naimisiin, ja heille syntyi neljä lasta tasaisin väliajoin.
Kävi niin kuin monille muillekin: seksielämä jäi vähälle huomiolle, kun väsymys painoi ja lapset kitisivät.

– Etenkin minä kadotin kiinnostukseni seksiin kokonaan. Olin koko ajan raskaana tai imetin, Mari kertoo.

Henriä liiton seksittömyys alkoi kuitenkin ajan mittaan turhauttaa.

– Rakastimme toisiamme edelleen, mutta suhteemme oli muuttunut kämppäkaveruudeksi.

Yhtenä iltana Henri sanoi, ettei kestänyt enää. Hän pelkäsi pettävänsä Maria. Tilaisuuksia oli nimittäin tullut vastaan. Henri matkusti työnsä takia paljon ja olisi voinut helposti käydä vieraissa jäämättä kiinni.

– Mutta en halunnut pettää. Halusin jälleen seksielämän vaimoni kanssa, Henri sanoo.

Se herätti Marin.

– Halusin löytää kipinän ja halun uudestaan.

Silloin parinvaihtoklubi muistui taas mieleen. Olisiko se nyt voinut olla se piristysruiske, mitä heidän suhteensa kaipasi?

Henri oli löytänyt netin kautta Amsterdamissa sijaitsevan Fun4Two-klubin, jossa saattoi rakastella joko oman kumppaninsa kanssa, vaihtaa paria tai osallistua kimppakivaan. Pari matkusti kahdenkeskiselle lomalle Amsterdamiin.

– Klubilla olimme vain toistemme kanssa, mutta oli kiihottavaa, kun samassa huoneessa puuhaili useampi pari samaan aikaan. Klubilla saattoi myös vain kierrellä ja katsella. Pelkästään se oli inspiroivaa, Mari muistelee.

Neljännen Amsterdamin-matkan jälkeen lähipiiri alkoi kummastella, miten pari jaksoi mennä aina lomalle samaan kaupunkiin. Paljastumisen pelossa pari päätti unohtaa
tutun klubin. Suomessakin oli alettu järjestää parinvaihtajien seksibileitä. Seksijuhlat suomalaisittain olivat kuitenkin pettymys.

– Ne järjestettiin kalseassa kurssikeskuksessa, kun Amsterdamin klubi oli ollut aistillisesti sisustettu. Suurin osa osallistujista oli meitä vanhempia ja ylipainoisia, Mari
irvistää.

Siitä Mari yllättyi, että epäsuomalaiseen tapaan  näissä juhlissa ei viina virrannut. He halusivat kuitenkin keksiä jälleen jotakin uutta.

– Silloin Henri ehdotti, että mitä jos hommaisimme kolmannen pyörän, Mari kertoo.

Sinkkuja ja kolmen kimppaa

Marin oli helppo suostua Henrin ehdotukseen, koska Henri ei suinkaan halunnut ottaa mukaan toista naista vaan toisen miehen.

– Olin huomannut saavani eniten kiksejä siitä, että näen vaimoni nauttivan. Varmaan siitä syystä asetelma ei herätä minussa mustasukkaisuutta, Henri kertoo.

Mari ja Henri valitsevat seksikumppaninsa tarkasti parinvaihtajien nettisivustolla. Kuva on pakollinen, ja Marilla on jopa miehen peniksen koolle vähimmäisvaatimus. Mari ja Henri tietävät olevansa tasokas pari, joten he odottavat sitä myös partnereiltaan. Sähköpostiin kilahtaa päivittäin yhteydenottopyyntöjä. Henri käy postit läpi ja suorittaa esikarsinnan. Mari valkkaa mieleisensä vasta jatkoon päässeistä.

Sinkkumiehet Henri käy tapaamassa ensin yksin. Hän selittää pelisäännöt. Tärkein niistä on se, että vieras ja hänen nautintonsa eivät ole pääosassa, vaan hän todellakin on kolmas pyörä. Henri ei siis halua vain katsella vaimoaan vieraan kanssa, vaan olla itsekin aktiivisesti mukana. Ei tarkoittaa aina ei, ja kondomi on pakollinen. Miehen on oltava oikeasti sinkku – kenenkään parisuhteisiin Mari ja Henri eivät halua aiheuttaa ongelmia.

Sen jälkeen Mari ja Henri tapaavat miehen uudestaan yhdessä. Jos Mari hyväksyy tyypin, siirrytään hotelliin. Pariskuntien kanssa toimitaan samalla tavalla. Vieras mies kolmantena pyöränä on kuitenkin molemmille mieluisin vaihtoehto.

– Sopivien parien löytäminen on työn takana. Mukana on neljä ihmistä, ja kaikkien kemioiden on osuttava yhteen, Henri selittää.

– Minulle kemia on kaikkein tärkein. Vaikka olisi täydellinen kroppa ja mallin kasvot, jos ei kipinöi, niin sitten ei kipinöi, Mari lisää.

Mari myöntää, että hän on joutunut tekemään töitä mustasukkaisuutensa kanssa, kun mukana on ollut vieras nainen.

– Mutta kun olen nähnyt, että Henri nauttii ja hänellä on hauskaa, mustasukkaisuus on mennyt ohi. Minulle on kuitenkin tosi tärkeää, että pidän naisesta ja että voisin kuvitella hänen olevan ystäväni.

– Marin mustasukkaisuutta on varmasti helpottanut myös se, että minä olen aina ollut kiinnostuneempi omasta vaimostani kuin vieraasta leidistä, Henri lisää.

Perinteisellä paras

Moni Finswingersien sivuilla seuraa etsivistä pareista on biseksuaaleja ja harrastaa parinvaihtoa saadakseen kokemuksia myös omasta sukupuolestaan. Mari ja Henri ovat kuitenkin – ainakin toistaiseksi – halunneet molemmat pitäytyä vain heteroseksissä.

– Hiljattain olimme pariskunnan kanssa, jossa rouva kävi kuumana myös minuun. En lähtenyt mukaan, mutta annoin hänen hyväillä minua. Vielä vähän aikaa sitten ajatus toisen naisen kosketuksesta oli minulle ehdoton ei. Tiedä siis mitä tällä menolla vielä tapahtuu, Mari nauraa.

Mari kertoo avautuneensa seksuaalisesti harrastuksensa myötä. Ennen hänen oli vaikeaa kosketella itseään miehen katsoessa, mutta ei enää. Hänellä oli myös vaikeuksia saada orgasmi yhdynnässä. Nyt sekin ongelma on historiaa.

Mutta on vielä paljon juttuja, joista pari ei ole innostunut.

– Pidämme tavallisesta seksistä ja perinteisistä mausteista kuten kauniista alusvaatteista tai seksileluista. Käsiraudat ovat erittäin ookoo, anaaliyhdyntä tai piiskaaminen taas eivät, Mari kuvailee.

Harrastuksen ainoa rasittava puoli on valehteleminen lähipiirille. Lastenvahdit kun tuppaavat kyselemään, missä pariskunta kävi, millaiset ilmat olivat, oliko teatteriesitys hyvä tai maistuiko ruoka.

– Sitten pitää muistaa, mitä tulikaan valehdeltua. Jos sovimme tapaamisen kotikaupunkiimme, täytyy varoa, ettei kukaan tuttu näe, Mari huokaa.

Kun seksitreffit ovat ohi, Mari ja Henri kiittävät mukavasta kohtaamisesta. Mari ehkä halaa, Henri useimmiten vain kättelee. Sitten kaikki lähtevät omille teilleen. Jotta harrastuksessa säilyy jännitys, pariskunta tapaa harvoin uudestaan samaa paria tai tyyppiä.

Molemmat nauttivat

Hulluja Mari ja Henri eivät ole kohdanneet yhtäkään, mutta joitakin pettymyksiä on tullut vastaan. Pari onkin ollut iäkkäämpi tai tukevampi kuin on antanut netissä ymmärtää. Tai sitten seksikandidaatti ei ole ilmestynyt paikalle. Jotkut saavat kiksinsä jo treffien sopimisesta. 

– Enimmäkseen olemme kuitenkin kohdanneet tosi kivoja tyyppejä, joiden kanssa on ollut myös mukavaa vaihtaa ajatuksia salaisesta harrastuksesta.

Yhden pariskunnan kanssa kemiat eivät osuneet seksimielessä kohdilleen, mutta muuten juttu luisti. Pariskunnat päättivät viettää aikaa ihan vain ystävinä. Sittemmin ystäväpariskunnalle on tullut ero.

– Se oli ennustettavissa, sillä toinen heistä oli selvästi kiinnostuneempi touhusta kuin toinen. Vähemmän kiinnostunut oli mustasukkainen ja vaikutti kärsivän tilanteesta. Suhteen täytyy olla kunnossa ennen kuin tähän ryhtyy, Mari ja Henri sanovat.

Joillakin pareilla Finswingersissä on avoin suhde, mutta Mari ja Henri harrastavat seksiä muiden kanssa vain yhdessä. Jos toinen ei tunne vetoa kandidaatteihin, tapaamista ei jatketa sen pidemmälle. Ideana on, että molemmat nauttivat.

Seksitreffeiltä Ikeaan

Parinvaihtosessioista jää eroottisia muistoja, joita Mari ja Henri hellivät mielessään pitkin viikkoja, aina seuraavan kohtaamisen asti. Harrastus on lisännyt eroottista jännitettä myös kotioloissa. Kun ennen pari rakasteli muutaman kerran kuussa, nyt seksiä on joka toinen päivä. Kadulla kulkiessaan Henri saattaa kysellä, mitä mieltä Mari olisi tuosta tai tuosta miehestä. Se on hauskaa arkipäivän eroottista leikkiä.

Mari sanoo olevansa ikuisesti kiitollinen Henrille siitä, että mies otti turhautumisensa puheeksi hänen kanssaan sen sijaan, että olisi käynyt vieraissa.

– On tavallista, että pitkässä suhteessa seksihalut hiipuvat. Mutta sen takia ei ole pakko erota, Mari sanoo.

– Tunnemme yhä olevamme toisillemme ne oikeat ja olemme päättäneet vanheta yhdessä, Henri lisää.

Harrastus motivoi myös pitämään itsestään entistä parempaa huolta. Kumpikin on alkanut huhkia kuntosalilla ja lenkkipolulla uutterammin. Mari kertoo saaneensa aimo annoksen lisää itseluottamusta.

– Henri on aina muistanut kehua minua kauniiksi ja seksikkääksi, mutta oman miehen kohteliaisuuksiin tottuu. On mieletöntä, kun saa tuntea olevansa haluttava myös muiden mielestä.

Mari muistaa erään aamun viime kesältä, kun hän tukka sekaisin meni Ikeaan. Takana oli villi hotelliyö kahden miehen syleilyssä.

– Oli kutkuttavaa katsella tuntemattomia ihmisiä ja ajatella, että voi veljet, kunpa tietäisitte mitä tämä tyttö teki viime yönä!

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.