Narsistia ei voi muuttaa, mutta jokainen voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa. Kuva: Colourbox
Narsistia ei voi muuttaa, mutta jokainen voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa. Kuva: Colourbox

Psykiatriset sairaanhoitajat Iiris Markkanen ja Jenni Kinnunen haluavat kääntää huomion narsisteista heihin, jotka ovat kärsineet manipuloivista ja empatiakyvyttömistä ihmisistä.

Narsismista on puhuttu viime vuodet kaikkialla. Samalla on pohdittu sitä, että eiväthän kaikki elämän kolhimat voi olla narsistien uhreja. Kuka on oikeasti narsisti, kuka vain törppö? Ei kai jokainen ruma ero voi selittyä sillä, että eksä on narsisti.

Iiris Markkanen ja Jenni Kinnunen ovat psykiatrisia sairaanhoitajia ja psykoterapeuttiopiskelijoita, jotka haluavat tuoda esiin uhrin näkökulman. Heidän mielestään on väärin, että narsismia kutsutaan trendidiagnoosiksi.

– On loukkaavaa, että uhrien kokemuksia vähätellään, naiset sanovat.

Oikeastaan Jenni ja Iiris eivät edes halua käyttää sanaa uhri. He puhuvat mieluummin narsistin rikkomasta henkilöstä.

"Narsistin rikkomalle ihmiselle on tärkeintä tiedostaa, että itsellä on paha olla."

Naisten mielestä  olisi aika kääntää katse eteenpäin sen sijaan, että keskittyisi vatvomaan sitä, onko joku narsisti vai muuten vain ikävä ihminen. On luonnollista haluta selitys pahalle ololleen, mutta narsistin tunnistaminen on ammattilaisellekin vaikeaa.

– Narsistin rikkomalle ihmiselle on tärkeintä tiedostaa, että itsellä on paha olla, naiset toteavat.

Tällä hetkellä moni hakee apua vasta, kun ei enää jaksa narsistin vaikutuspiirissä.

– Moni tulee terapiaan, koska harkitsee itsemurhaa. He kysyvät, ovatko tulleet hulluiksi ja ihmettelevät itsekin omaa käytöstään, Jenni sanoo.

Jennin ja Iiriksen mielestä on tärkeää kertoa esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneelle, että on normaalia reagoida voimakkaasti sairaaseen tilanteeseen. Sen ymmärtäminen usein helpottaa oloa.

– Silloin ihminen ei koe olevansa mielenterveyspotilas, Iiris sanoo.

Narsistia ei voi muuttaa

Narsistien määrästä on eri arvioita, mutta Jenni ja Iiris puhuvat noin prosentista väestöstä. Myös muut persoonallisuushäiriöt kylvävät ympärilleen pahoinvointia.

– Faktaahan on se, että 10–15 prosenttia väestöstämme kärsii eri persoonallisuushäiriöistä, joista jokaiseen oleellisena piirteenä kuuluu narsistityyppinen käytös, Iiris selittää.

Narsismi on ongelma myös yhteiskunnallisesti. Sen lisäksi, että se aiheuttaa uhrilleen jatkuvaa kärsimystä, seurauksena voi olla masennus ja työkyvyttömyys.

Jenni Kinnunen ja Iiris Markkanen sanovat, että on normaalia reagoida esimerkiksi masentumalla, jos joutuu narsistin uhriksi.
Jenni Kinnunen ja Iiris Markkanen sanovat, että on normaalia reagoida esimerkiksi masentumalla, jos joutuu narsistin uhriksi.

Valitettavasti paras ratkaisu empatiakyvyttömän ja manipuloivan narsistin kanssa toimimiseen on ottaa mahdollisimman paljon etäisyyttä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista – narsistit esimerkiksi etenevät usein esimiestehtäviin, eikä työpaikan vaihtaminen aina käy helposti. Narsisti voi olla myös oma vanhempi.

Parisuhteessa on turha odottaa muutosta.

– Monet käyttävät vuosia siihen, että uskovat sinisilmäisesti voivansa muuttaa toisen rakkaudellaan. Se on täysin mahdotonta, Jenni sanoo.

– Kun siitä ajatuksesta pääsee viimein yli, voi keskittyä siihen, miten pääsee pois itselle tuskaa tuottavan ihmisen läheltä.

Tie toipumiseen

Koska narsistia ei voi muuttaa, Iiris ja ja Jenni kehottavat lähtemään toipumisessa liikkeelle asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Vertaistuen merkitystä ei voi väheksyä.

1. Kartoita tilanne. "Jossain vaiheessa täytyy selvittää itselleen, missä tilanteessa on. Se on sama asia kuin olisi talousvaikeuksissa: ennen pitkää täytyy katsoa, kuinka paljon on rahaa ja kuinka paljon laskuja on maksettavana."

2. Ymmärrä, missä mennään. "On tärkeää ymmärtää narsistin tyypilliset käyttäytymismallit, esimerkiksi se, että on tullut manipuloiduksi. Muista vertaistuki."

3. Tiedosta, että vika ei ole sinussa. "Vasta, kun on selvillä ongelman syistä, voi ymmärtää, että vika ei ole itsessä."

4. Auta ensin itseäsi. "Itselle pitää myöntää, ettei voi auttaa toista ihmistä. Ainoastaan omiin valintoihinsa voi varmasti vaikuttaa. Jokaisen hyvinvointi on hänen omalla vastuullaan. Jos ei ensin voi auttaa itseään, ei voi auttaa muitakaan, esimerkiksi lapsia. Lentokoneen hyvä turvallisuusohje pätee tähän: happinaamari pitää laittaa ensin itselle, sitten vasta lapselle."

Jenni ja Iiris kirjoittavat narsismista ja mielenterveydestä Sairaan hyvät hoitajat -blogiinsa. Heitä voi seurata myös Facebookissa.

Kaikki ovat narsisteja, jos nä...

Onko lähipiirissäsi narsisti? Toimi näin

On todella vaarallista kirjoitella narsismista näin kevyesti, jokainen eronnut väittää x-puolisoaan narsistiksi ja sen varjolla jättää asioista sopimisen. Syyksi sanotaan että x oli narsisti eikä sen kanssa voi keskustella. Jos ei ole lapsia, näin voi toimia. Mutta jos on lapsia, ei asioita voi kuitata näin kevyesti. Tämä kertoo aikuisen empatia puutteesta ja vastuun pakoilusta, useilla aikuisilla on kadonnut ns. aikuisen vastuu. Aikuisista tulee murrosikäisiä lapsia, kun hakevat itseään ja...
Lue kommentti
Keneltä apua

Onko lähipiirissäsi narsisti? Toimi näin

On hyvä että narsismista puhutaan ja juttuja kirjoitetaan, mutta juttuihin pitäisi aina laittaa linkit tai tiedot mistä ihminen saa apua. Kivahan se on tunnistaa että juu, näin juuri itselleni kävi ja tarvitsisin selviytymisapua ENNEN kuin ollaan siellä itsemurha-ajatuksissa, mutta missään ei ole suoraan tietoa että soita sinne taikka tänne taikka edes mainintaa kehen voisi ottaa yhteyttä. Kattaako kunnallinen hoito? Monella on mielenterveysasioista käsitys ettei kunta välitä kuin...
Lue kommentti

Vähäpukeisiin bouduoir-kuvauksiin mennään nyt yhdessä kumppanin kanssa. Marjo teetti omista kuvistaan seinätaulut.

Suomalaisparit etsivät nyt elämyksiä ottamalla vaatteensa pois kameran edessä. Perinteisten huomenkuvausten lisäksi valokuvausstudiot tarjoavat pariskunnille eroottissävyisiä kuvaussessioita, joissa poseerataan vähissä vaatteissa tai kokonaan alasti.

Vähäpukeisia pariskuntia valokuvaava Marita Vento kertoo, että romanttisilla kuvauksilla on paljon kysyntää ja niitä ostetaan usein lahjaksi kumppanille. Intiimeihin kuvauksiin saapuu pariskuntia kaikista ikäluokista ympäri Suomen.

– Vanhimmat asiakkaani ovat 70-vuotiaita. Kuvaukset ovat parisuhdeterapiaa ja elämys kuvattaville, Vento kertoo.

Aluksi neuvoteltiin, kuinka rohkeita kuvia he tahtovat ja kuinka paljon riisutaan.

Pohjois-Savosta kotoisin oleva Marjo, 33, kertoo Me Naisille, kuinka hän osti kumppanilleen häälahjaksi eroottisen valokuvaussession. Hän bongasi lahjaidean elämyslahjoja tarjoavasta nettikaupasta ja päätti tarttua ideaan.

– Olemme aina tykänneet tehdä erilaisia juttuja, joten päätin yllättää mieheni valokuvaussessiolla. Matkustimme Helsinkiin viettämään hotelliviikonloppua, ja lopullinen yllätys paljastui miehelleni vasta studiolla, Marjo kertoo.

Marjon mies oli aluksi hämillään ajatuksesta, mutta lopulta hänkin innostui kuvauksista. Kuvaukset alkoivat neuvotteluilla kuvaajan kanssa siitä, kuinka rohkeita kuvia he tahtovat ja kuinka paljon riisutaan. Parin toiveet huomioitiin hyvin.

– Olemme aiemmin käyneet vain hääkuvissa, joten kyllähän se aluksi jännitti. Kuvaaja oli todella ystävällinen ja ammattitaitoinen, joten jännitys laukesi nopeasti.

Lopulta Marjo poseerasi kuvissa alusvaatteisillaan ja hänen aviomiehensä ilman paitaa. Paljaiden vartaloiden peitoksi leviteltiin erilaisia harsoja. Vähemmissäkin vaatteissa on mahdollista olla, riisuuntuminen tapahtuu parin ehtojen mukaan, Marjo kertoo. Hän kokee, että kuvaaja oli hyvin hienovarainen.

Marjon mukaan eroottisilla kuvauksilla on ollut hyvä vaikutus heidän suhteeseen. Intiimi kokemus on lähentänyt pariskuntaa. Vaikka samankaltainen heittäytyminen on varmasti monille vaikeaa, Marjo suosittelee muitakin kokeilemaan pariskuntakuvauksia.

– Teetimme lopulta kuvistamme tauluja kodin seinille ja ostimme siskolleni ja hänen miehelleen saman lahjan, hän kertoo.

Onnellisia ja onnettomia parisuhteita ei erota se, kuinka paljon riidellään, vaan miten riidellään. Pariterapeutti kommentoi hyväksi havaittuja lausahduksia, joilla riidan voi saada loppumaan.

Pariterapeutti Hanna Kinnusen mukaan riiteleminen on hyväksi parisuhteelle. Tunteita ei kannata jättää ilmaisematta, sillä tunteet tulevat jopa ilmi käytöksestä, eleistä ja ilmeistä.

– Onnellisia ja onnettomia parisuhteita ei erota se, kuinka paljon riidellään, vaan miten riidellään, Kinnunen kertoo.

Mikä on sitten hyvää riitelyä? 

– Hyvässä riidassa osapuolet haluavat ymmärtää toista ja päästävät irti olettamuksesta, että he tietävät kaiken. Osapuolet tekevät sovinnon eleitä, kuten koskettavat, hymyilevät tai pyytävät anteeksi, ja hyväksyvät toisen osapuolen sovinnon eleet. Jos tunteet siitä huolimatta ylikuumenevat, on tärkeää ottaa pieni aikalisä, Kinnunen kuvailee hyvän riidan tunnuspiirteitä. 

– Emme ole 2-vuotiaita, joiden tunnekontrolli ei vielä toimi. Viha ja kiukku ovat hyviä tunteita, mutta emme voi ilmaista niitä miten vain. Emme saa ruoskia tai oksentaa pahaa oloa toisen päälle, emmekä puhua luokkaavasti tai halventavasti. 

Pyysimme Hanna Kinnusta kuvailemaan lauseita, jotka toimituksen jäsenet ovat havainneet hyväksi riidan lopettamisessa. 

1. ”Nyt rauhoitutaan kumpikin”

Kinnunen: Monesti riidassa tunteet lähtevät viemään, ja keho reagoi muun muassa sykkeen ja adrenaliinitason nousulla, jolloin päätös rauhoittua voi olla paikallaan. Lause kuulostaa minun korvaani hyvin käskevältä, ylipäätänsä asian ilmaiseminen pehmeästi on parempi tapa myös riitojen yhteydessä.

2. ”Mitä tapahtuu, miksi riitelemme?”

Kinnunen: Erinomainen kysymys. Kun olemme riitatilanteessa, molemmilla on oma tarina ja oma kokemus asiasta. Avainasia on hyväksyä, että sekä minun tarinani ja puolison kokemus voivat olla tosia, eikä tarvitse etsiä kumpi on väärässä. Tämän kysymyksen esittäessä tarkastellaan yhdessä, mitä on tapahtunut. Kun menee syvemmälle, voi tarkastella sitä, mitä kumpikin on tarkoittanut, ja mistä riidassa on kyse itselle ja toiselle. 

3. ”Voita välliin!”

Kinnunen: Tämä lause toimii korjausliikkeenä. Kun vuorovaikutamme puolison kanssa, se on kuin tanssissa: joskus astutaan toisten varpaille ja askeleet pitää korjata. Pari voi sopia myös yhteisen turvasanan, jonka voi sanoa riitatilanteessa. Nämä sanat voivat muistuttaa, että tarkoitus ei ole riidellä, vaan päästä sovintoon. Voita väliin voi toimia tällaisena turvasanana. 

4. ”Vaikka minä sanon väärin, sinun täytyy ymmärtää se oikein”

Kinnunen: On tärkeää sanoa, että peruutetaan vähän, anna kun tarkistan, että ymmärrän, mitä sinä olet sanomassa. Jos puoliso on ymmärtänyt jonkun asian väärin, kannattaa kysyä ja selventää. Välttäisin sanaa täytyy, koska se on käskevä. Puolisoa ei saa muuttumaan käskemällä, vaan käskyllä on usein päinvastainen vaikutus. 

5. ”Anteeksi”

Kinnunen: Anteeksi toimii aina, se on korjausliike ja rauhanmerkki. Voi esimerkiksi pyytää anteeksi oma ylireagoimista tai liioittelemista. Usein ajattelemme, että me itse olemme oikeassa ja puoliso väärässä ja ihmettelemme, miksi meille rakas ihminen ei voi meitä ymmärtää. Monet ihmiset eivät halua pyytää anteeksi, koska he ajattelevat samalla häviävänsä riidan. Anteeksipyyntö ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ottaisi kaikki syyt omille niskoilleen. Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia, eikä koskaan ole riitaa, joka olisi täysin toisen osapuolen syy. 

6. ”Sä oot oikeessa”

Kinnunen: Puolisoa voi ymmärtää, vaikkei olisikaan hänen kanssaan samaa mieltä. Aina kannattaa suhtautua toiseen uteliaisuudella, jotta hänelle tulee olo, että häntä on kuultu ja ymmärretty. Kannattaa myös validoida toisen ihmisen sanomat asiat: toinen on oikeassa omassa kokemuksessaan ja sille pitää antaa painoarvoa. Voi sanoa toiselle, että ymmärtää että häntä harmittaa. 

7. ”Anteeksi, kun en kuunnellut sinua”

Kinnunen: On tärkeää pyytää anteeksi, jos ei kuunnellut toista ihmistä. Tätä voisi jatkaa kysymällä, että voisitko kertoa uudelleen, sillä haluan kuunnella ja ymmärtää, olen tässä. 

8. ”Anteeksi, kun yritin painostaa sinua” 

Kinnunen: Jos on painostanut toista ihmistä, niin on tärkeää pyytää anteeksi. Anteeksipyyntöjen tulee tietenkin olla vilpittömiä.

Pariterapeutti Hanna Kinnunen. 

Kinnunen suosittelisi itse seuraavia lauseita: 

”Hei, kerro minulle, miltä sinusta tuntuu.”

”Mitä tahtoisit minulta nyt? Mitä toivoisit minun tekevän tai sanovan?”

”Rakastan sinua. En halua riidellä kanssasi. Aloitetaanko alusta ja yritetään löytää yhteinen ymmärrys?”

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei ole taianomaisia yleispäteviä lauseita, jotka lopettaisivat riidan. Hän suosittelee riidassa puhumaan aina itsestään ja omista kokemuksistaan, ja pyrkiä ymmärtämään riitaa puolison näkökulmasta.