Hyvässä pomossa on karismaa, ja hän saa alaisensa hymyilemään. Kuva: Colourbox
Hyvässä pomossa on karismaa, ja hän saa alaisensa hymyilemään. Kuva: Colourbox

Joissakin ihmisissä on valmiina luontaista johtaja-ainesta, toisten pitää opiskella sitä hieman enemmän.

Moni työntekijä tuntee työpaikalla turhaa stressiä, koska esimies joko ei hoida hommiaan tai tekee ne huonosti. Toisinkin voisi olla: Hyvä pomo osaa ylittää odotukset ja yllättää. Hän myös auttaa ja välittää.

Fast Company -lehti on haastatellut johtamisen ammattilaisia. He tietävät, mitkä ovat loistavan johtajat piirteet ja miten hyvä pomo tukee työntekijöitään parhaiten. Nämä asiat kertovat, että sinulla on hyvä pomo:

1. Täydellinen huomioiminen

Jääkö esimiehesi räpläämään kännykkäänsä tai katsooko hän tietokoneettaan, kun lähestyt häntä?

Ridge Training -konsultointiyhtiön johtaja Jim Boltonin mukaan fiksu pomo sulkee heti kannettavan tai laittaa puhelimensa pois, kun alainen puhuu hänelle. Hän myös kääntyy kohti keskustelukumppaniaan ja viestittää eleillään, että hän on kiinnostunut työntekijöistään ja pitää näiden asioita tärkeänä.

Tärkeää! Näin voit olla mukava sosiaalisissa tilanteissa ilman, että sanot sanaakaan

”Joo, kerro vaan”, sanoi pomo ja vähät välitti. Kuva: Shutterstock
”Joo, kerro vaan”, sanoi pomo ja vähät välitti. Kuva: Shutterstock

2. Empaattinen lähestymistapa

Epämiellyttävät tilanteet kuuluvat työpaikan arkeen. Huumori saattaa joskus keventää tunnelmaa, mutta paremmin toimii kuitenkin empatia. Jos pomo näkee työntekijän epäröivänä tai hermostuneena, hän ei heti ala kaivaa vastauksia ongelmaan syvältä – varsinkaan, jos hänellä ei ole aikaa kuunnella alaistaan. Pieni lähestyminen ja empaattinen ele auttavat jo kummasti. Moni johtaja pitääkin empaattisuutta tärkeimpänä ominaisuutena; pomon pitää osata aistia ja ymmärtää, mitä alaisten ajatuksissa liikkuu. 

Lue myös: Mikä määrä stressiä on liikaa työelämässä?

3. Nimien käyttäminen

Olenko vain muurahainen työpaikkani kuhisevassa keossa vai onko minulla merkitystä yksilönä? Finen mukaan pomojen olisi syytä puhutella alaisiaan nimellä. Niinkin pienellä asialla johtaja ilmaisee, että hän tuntee työpaikan tekijät ja on kiinnostunut heistä. Toisaalta isossa työpaikassa täytyy muistaa, että me kaikki olemme ihmisiä ja unohdamme joskus nimiä.

4. Kuluneiden fraasien välttäminen

Mitä kuuluu? Kysymyksestä on tullut niin arkipäiväinen, että se on kuin yksi tapa sanoa moi. Boltonin mukaan kysymys on kuitenkin yksi tärkeimmistä pomon apuvälineistä – jos malttaa kuunnella vastauksen ja tehdä lisäkysymyksiä.

– Joskus kysymme, emmekä todellakaan kuuntele vastausta, Bolton sanoo.

Hyvä johtaja kuuntelee alaisensa äänensävyäkin ja tekee lisäkysymyksiä, jos hän aistii pienintäkään merkkiä siitä, että kaikki ei ole hyvin.

5. Tarpeeksi syvältä kaivaminen

Syvälliset kysymykset vahvistavat kollegoiden välisiä suhteita, pinnalliset kysymykset taas jättävät kaikki osapuolet kylmiksi. Finen mukaan etenkin pomojen pitäisi kysyä syvällisempiä kysymyksiä.

Ei kannata esimerkiksi kysyä ”Miten lomasi meni?”, koska kysymys on niin laaja, että siihen vastataan usein pinnallisesti. Sen sijaan kiva yllätys on, jos pomo kysyy tarkemmin vaikkapa ”mitä teit kesällä perheesi kanssa” tai ”mihin matkustit tänä kesänä”.

Kysymykset kertovat, että pomo on kiinnostunut alaistensa elämästä ja myös muistaa siitä yksityiskohtia.

Finen mukaan tässäkin on vaaran paikkansa, sillä huono pomo liukenee kysymyksensä jälkeen paikalta tai keskittyy kuuntelemisen sijaan räpläämään puhelintaan. Hyvä esimies jää myös kuuntelemaan vastauksen, Fine ohjeistaa.

Ovatko nämä vaikeimmat kysymykset työhaastattelussa – miten sinä vastaisit näihin?

”Ja tänään kaikki laittavat päähänsä kruunun. Sopii mulle, sopii myös muille!” Kuva: Shutterstock
”Ja tänään kaikki laittavat päähänsä kruunun. Sopii mulle, sopii myös muille!” Kuva: Shutterstock

6. Tilannekohtainen pelisilmä

Persoonallisuus saa näkyä pomon johtamistyylissä. Mutta jos pomo vaatii samaa tyyliä alaisiltaan, silloin on lähdetty väärille raiteille. Viestintäkonsultti, kirjailija Debra Fine sanoo Fast Company -lehdessä, että väärät vaatimukset tekevät ihmisille helposti epämukavan olon.

Epämiellyttävää on, jos pomo on esimerkiksi erittäin ulospäin suuntautunut ja tottunut tekemään töitä nopeassa tahdissa, ja hän heti alusta alkaen läksyttää hitaampaa työntekijää kiristämään tahtia. Vasta kun omat alaisensa tuntee paremmin, pomonkin on turvallisempi soveltaa johtamistyyliään arjessa – tosin aina tilanteen mukaan.

7. Henkilökohtaisten asioiden paljastaminen

Hei, pomokin on vain ihminen, joka iltaisin katsoo suosikkisarjaansa tai matkustaa viikonlopuksi mökilleen. Kun johtaja paljastaa alaisilleen jotain itsestään, hän samalla luo yhteyden heihin, Fine vinkkaa. Kukaan ei välttämättä halua tietää liian intiimejä yksityiskohtia pomostaan, mutta työn lomassa on ihan kiva jutella vaikkapa suosikkikirjoista tai tv-sarjoista.

8. Kohtuudessa pysyminen

Kiinnostus ja empaattisuus ovat hyvän pomon merkkejä, mutta liika on aina liikaa. Jatkuvat kysymykset, jotka menevät liian usein liian syvälle, ärsyttävät ketä tahansa. Finen mielestä pomo ei saa kuulostaa kuulustelijalta, joka kyselee useita kysymyksiä putkeen tai vaihtaa yhtäkkiä keskustelunaihetta. Sen sijaan hyvä pomo juttelee joka päivä jostain muustakin kuin työasioista.

Osallistu!

Onko sinulla kokemuksia hyvistä pomoista? Kerro tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.

Saatamme käyttää kokemuksianne jutun teossa.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Koetko jatkuvaa ahdistusta suhteessasi? Eroasiantuntija Marika Rosenborg paljastaa kirjassaan, miten voi tietää, että suhde on vaarassa hajota.

Usein sanotaan, että ero tuli täysin puskista. Todellisuudessa tilanne kuitenkin on harvoin tämä. Voiko eron sitten aavistaa jotenkin etukäteen? Eroasiantuntija Marika Rosenborg paljastaa kirjassaan Sinä selviät kyllä – Erovuoden matkaopas merkit, joista tunnistaa suhteen olevan vaarassa hajota. Kysyimme eronneilta naisilta, miten nämä merkit näkyivät heidän suhteissaan ennen lopullista hajoamista. 

1. Jatkuva ahdistus

"Minua ahdisti sekä kumppanin läsnäolo, kuin virtahepo olohuoneessa, että poissaolokin." 

"Kumppanin reaktion ajatteleminen ahdisti. Läheisten mahdolliset reaktiot ahdistivat. Ajatus loppuelämästä kyseisessä suhteessa ahdisti. Pelko tulevaisuudesta eron jälkeen ahdisti. Kokemus epäonnistumisesta ahdisti. Eli kyllä, ennen eroa ahdistus oli 4–5 kuukautta hyvin paljon läsnä."

2. Puhumattomuus

"Puoliso lopetti puhumisen ja jutteli sen sijaan pullon hengen kanssa."

"Aluksi yritin puhua kokemistani haasteista, ei edes suoranaisista ongelmista. Jossain vaiheessa tajusin, että kyse oli enimmäkseen perustavammanlaatuisista persoonallisuus- ja elämäntapaeroista, enkä kokenut enää puhumista mielekkääksi. Tarvitsin kuitenkin ennen lopullista eroa useamman kuukauden pohtimisaikaa."

3. Pelko toisen reaktiosta

"Puoliso ei puhunut, ja minä kiehuin, kun mihinkään ei saanut reaktiota. Puoliso pelkäsi kiehumistani, minä ahdistuin puhumattomuudesta."

4. Et tiedä, missä kumppanisi viettää aikaa

"Tilanne oli suhteen viimeisinä viikkoina varmaan enemmänkin niin päin, että kumppanini ei aina tiennyt, missä minä vietin aikaani. Ahdistuksen vuoksi yritin olla mahdollisimman paljon poissa kotoa. Kerroin kyllä kysyttäessä, missä olin ollut tai minne menossa, mutta minulla ei ollut enää luontaista halua jakaa asioita kumppanini kanssa."

"Tiesin kyllä, missä puolisoni viettää aikansa: netissä."

5. Läheisyyden ja seksin loppuminen

"Lähinnä sitä koitti välttää kaikkea yhdessäoloa."

"Kun aloin tajuta, ettei kyseessä ollut se suhde, jossa haluan olla loppuelämäni, ei läheisyyskään enää tuntunut hyvältä tai oikealta. Ensin pois jäi seksi, sitten vähitellen muukin läheisyys. Pienikin suukko tuntui kiusalliselta, ja kumppanin halausote nukkumaan mennessä lähinnä ahdisti."

6. Tunne etääntymisestä

"Emme puhuneet enää muusta kuin lapsiin liittyvistä pakollisista asioista."

"Huomionhaku muualta, kalenterin täyttäminen äärimmilleen."

7. Sinulta salaillaan asioita tai salaat niitä itse 

"Puolin ja toisin, kun ei halua enää jakaa elämäänsä toisen kanssa."

Moni haluaa tehdä sosiaaliseen mediaan virallisen tilin lisäksi kakkostilin, jolla saa hölmöillä ja hassutella vapaasti. 

Viime vuosina kypsempi väestönosa on herännyt päivittelemään, kuinka kunnollista nykynuoriso on: se esimerkiksi juo aikaisempia sukupolvia vähemmän alkoholia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että ilmiön taustalla ovat esimerkiksi tiukentuneet asenteet. Myös sosiaalinen media voi vaikuttaa juomahalujen vähenemiseen: Munchies kertoo, että nuoret eivät halua olla humalassa, koska pelkäävät joutuvansa kavereiden sometileille osana railakkaita kännikuvia.

Se, mikä kerran päätyy nettiin, jää sinne ikuisiksi ajoiksi, tietävät nuorisolaiset.

Mutta voi siellä somessakin irrotella, kunhan suojaa selustansa. Silloin tarvitaan erillinen sometili eli niin kutsuttu sekoilutili. Sellaisen kertoo tehneensä esimerkiksi 23-vuotias Milja (nimi muutettu).

Kaikessa yksinkertaisuudessaan salatilissä on kyse siitä, mitä somessa, tässä tapauksessa Instagramissa, haluaa itsestään näyttää ja mitä ei.

– Joskus tekisi mieli hassutella, muttei oikein omalla, virallisella sometilillä kehtaa, Milja kertoo.

Tilit ovat salaiset, ja niitä seuraavat vain kaveriporukan jäsenet.

– Siksi teimme jonkin aikaa sitten kaveriporukan kesken omien Instagram-tiliemme lisäksi kaksi ”sekoilutiliä”, joille postaamme kaikenlaista outoa.

Kun Milja sanoo ”kaikenlaista”, hän tarkoittaa esimerkiksi kaksoisleukakuvia, tanssivideoita, epämääräisiä meikkitutoriaaleja, päätöntä riehumista ja muuta epäasiallista materiaalia.

Kyseiset tilit ovat salaiset, ja niitä seuraavat vain Miljan kaveriporukan jäsenet – ja tietenkin sekoilutilit seuraavat toinen toisiaan.

– Tällä tavalla somessa uskaltaa hölmöillä ja viihdyttää kavereita ilman, että tarvitsisi pelätä, mitä pomo löytää googlettaessaan työntekijäänsä, Milja miettii.

Hyvä, paha digijalanjälki

Viestintä–Pirittan somekonsultti ja -asiantuntija Helmi Korhonen kertoo, että kyseessä ei ole täysin ennenkuulumaton ilmiö.

– Kakkostilien tekeminen ei myöskään liity pelkästään Instagramiin. Joihinkin sosiaalisiin medioihin saatetaan tehdä pelkästään tällaisia sekoilutilejä, kun toisissa someissa esitetään se julkisempi minäkuva, Korhonen sanoo.

Hassuttelutilien tekeminen on Korhosen mukaan lähtökohtaisesti hauska ilmiö, mutta se voidaan myös nähdä vastavoimana lisääntyneelle mediakasvatukselle.

”Nuorille puhutaan paljon nimenomaan digitaalisesta jalanjäljestä.”

– Nuorille puhutaan paljon nimenomaan digitaalisesta jalanjäljestä. Lapset ja nuoret toki naureskelevat, että joo joo, ihan kuin omat someasiat olisivat kymmenen vuoden päästä missään nähtävillä. Toisaalta on myös ymmärretty hyvin sekin, että kaikille kasvaa digitaalinen jalanjälki, joka seuraa koko loppuelämän ja jonne voi jäädä jälkiä nuoruuden hölmöilystä, Korhonen sanoo.

– Kakkostilit saattavat olla siis sellainen vastavoima, että hei, vaikka käytämme somea, emme ole tylsiä. Halutaan pitää kiinni myös leikkimielisyydestä ja pilailusta. Niillä kakkostileillä se vain koetaan turvallisemmaksi.

”Vanhempi väestö saattaa laukoa omalla nimellään aika kauheitakin juttuja somessa.”

Mediakasvatuksen määrä näkyy myös sukupolvien eroissa somen käyttämisessä.

– Sama ilmiöhän näkyy myös esimerkiksi vihapuhekeskusteluissa: vanhempi väestö saattaa laukoa omalla nimellään aika kauheitakin juttuja somessa, mutta nuoret käyttäytyvät paljon fiksummin, Korhonen sanoo.