Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Hyvässä pomossa on karismaa, ja hän saa alaisensa hymyilemään. Kuva: Colourbox
Hyvässä pomossa on karismaa, ja hän saa alaisensa hymyilemään. Kuva: Colourbox

Joissakin ihmisissä on valmiina luontaista johtaja-ainesta, toisten pitää opiskella sitä hieman enemmän.

Moni työntekijä tuntee työpaikalla turhaa stressiä, koska esimies joko ei hoida hommiaan tai tekee ne huonosti. Toisinkin voisi olla: Hyvä pomo osaa ylittää odotukset ja yllättää. Hän myös auttaa ja välittää.

Fast Company -lehti on haastatellut johtamisen ammattilaisia. He tietävät, mitkä ovat loistavan johtajat piirteet ja miten hyvä pomo tukee työntekijöitään parhaiten. Nämä asiat kertovat, että sinulla on hyvä pomo:

1. Täydellinen huomioiminen

Jääkö esimiehesi räpläämään kännykkäänsä tai katsooko hän tietokoneettaan, kun lähestyt häntä?

Ridge Training -konsultointiyhtiön johtaja Jim Boltonin mukaan fiksu pomo sulkee heti kannettavan tai laittaa puhelimensa pois, kun alainen puhuu hänelle. Hän myös kääntyy kohti keskustelukumppaniaan ja viestittää eleillään, että hän on kiinnostunut työntekijöistään ja pitää näiden asioita tärkeänä.

Tärkeää! Näin voit olla mukava sosiaalisissa tilanteissa ilman, että sanot sanaakaan

”Joo, kerro vaan”, sanoi pomo ja vähät välitti. Kuva: Shutterstock
”Joo, kerro vaan”, sanoi pomo ja vähät välitti. Kuva: Shutterstock

2. Empaattinen lähestymistapa

Epämiellyttävät tilanteet kuuluvat työpaikan arkeen. Huumori saattaa joskus keventää tunnelmaa, mutta paremmin toimii kuitenkin empatia. Jos pomo näkee työntekijän epäröivänä tai hermostuneena, hän ei heti ala kaivaa vastauksia ongelmaan syvältä – varsinkaan, jos hänellä ei ole aikaa kuunnella alaistaan. Pieni lähestyminen ja empaattinen ele auttavat jo kummasti. Moni johtaja pitääkin empaattisuutta tärkeimpänä ominaisuutena; pomon pitää osata aistia ja ymmärtää, mitä alaisten ajatuksissa liikkuu. 

Lue myös: Mikä määrä stressiä on liikaa työelämässä?

3. Nimien käyttäminen

Olenko vain muurahainen työpaikkani kuhisevassa keossa vai onko minulla merkitystä yksilönä? Finen mukaan pomojen olisi syytä puhutella alaisiaan nimellä. Niinkin pienellä asialla johtaja ilmaisee, että hän tuntee työpaikan tekijät ja on kiinnostunut heistä. Toisaalta isossa työpaikassa täytyy muistaa, että me kaikki olemme ihmisiä ja unohdamme joskus nimiä.

4. Kuluneiden fraasien välttäminen

Mitä kuuluu? Kysymyksestä on tullut niin arkipäiväinen, että se on kuin yksi tapa sanoa moi. Boltonin mukaan kysymys on kuitenkin yksi tärkeimmistä pomon apuvälineistä – jos malttaa kuunnella vastauksen ja tehdä lisäkysymyksiä.

– Joskus kysymme, emmekä todellakaan kuuntele vastausta, Bolton sanoo.

Hyvä johtaja kuuntelee alaisensa äänensävyäkin ja tekee lisäkysymyksiä, jos hän aistii pienintäkään merkkiä siitä, että kaikki ei ole hyvin.

5. Tarpeeksi syvältä kaivaminen

Syvälliset kysymykset vahvistavat kollegoiden välisiä suhteita, pinnalliset kysymykset taas jättävät kaikki osapuolet kylmiksi. Finen mukaan etenkin pomojen pitäisi kysyä syvällisempiä kysymyksiä.

Ei kannata esimerkiksi kysyä ”Miten lomasi meni?”, koska kysymys on niin laaja, että siihen vastataan usein pinnallisesti. Sen sijaan kiva yllätys on, jos pomo kysyy tarkemmin vaikkapa ”mitä teit kesällä perheesi kanssa” tai ”mihin matkustit tänä kesänä”.

Kysymykset kertovat, että pomo on kiinnostunut alaistensa elämästä ja myös muistaa siitä yksityiskohtia.

Finen mukaan tässäkin on vaaran paikkansa, sillä huono pomo liukenee kysymyksensä jälkeen paikalta tai keskittyy kuuntelemisen sijaan räpläämään puhelintaan. Hyvä esimies jää myös kuuntelemaan vastauksen, Fine ohjeistaa.

Ovatko nämä vaikeimmat kysymykset työhaastattelussa – miten sinä vastaisit näihin?

”Ja tänään kaikki laittavat päähänsä kruunun. Sopii mulle, sopii myös muille!” Kuva: Shutterstock
”Ja tänään kaikki laittavat päähänsä kruunun. Sopii mulle, sopii myös muille!” Kuva: Shutterstock

6. Tilannekohtainen pelisilmä

Persoonallisuus saa näkyä pomon johtamistyylissä. Mutta jos pomo vaatii samaa tyyliä alaisiltaan, silloin on lähdetty väärille raiteille. Viestintäkonsultti, kirjailija Debra Fine sanoo Fast Company -lehdessä, että väärät vaatimukset tekevät ihmisille helposti epämukavan olon.

Epämiellyttävää on, jos pomo on esimerkiksi erittäin ulospäin suuntautunut ja tottunut tekemään töitä nopeassa tahdissa, ja hän heti alusta alkaen läksyttää hitaampaa työntekijää kiristämään tahtia. Vasta kun omat alaisensa tuntee paremmin, pomonkin on turvallisempi soveltaa johtamistyyliään arjessa – tosin aina tilanteen mukaan.

7. Henkilökohtaisten asioiden paljastaminen

Hei, pomokin on vain ihminen, joka iltaisin katsoo suosikkisarjaansa tai matkustaa viikonlopuksi mökilleen. Kun johtaja paljastaa alaisilleen jotain itsestään, hän samalla luo yhteyden heihin, Fine vinkkaa. Kukaan ei välttämättä halua tietää liian intiimejä yksityiskohtia pomostaan, mutta työn lomassa on ihan kiva jutella vaikkapa suosikkikirjoista tai tv-sarjoista.

8. Kohtuudessa pysyminen

Kiinnostus ja empaattisuus ovat hyvän pomon merkkejä, mutta liika on aina liikaa. Jatkuvat kysymykset, jotka menevät liian usein liian syvälle, ärsyttävät ketä tahansa. Finen mielestä pomo ei saa kuulostaa kuulustelijalta, joka kyselee useita kysymyksiä putkeen tai vaihtaa yhtäkkiä keskustelunaihetta. Sen sijaan hyvä pomo juttelee joka päivä jostain muustakin kuin työasioista.

Osallistu!

Onko sinulla kokemuksia hyvistä pomoista? Kerro tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.

Saatamme käyttää kokemuksianne jutun teossa.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Luulitko, että kiinnostus toiseen ihmiseen vain lopahtaa? Usein taustalla on aivan looginen selitys.

Ensimmäiset treffit sujuvat hyvin, ehkä vielä seuraavat niiden jälkeenkin. Saatitte jopa päättää, että aletaan seurustella. Jossakin vaiheessa orastava suhde kuitenkin lopahtaa siihen, että jompikumpi menettää kiinnostuksensa. Joskus se tapahtuu molemmille.

Psykologi ja tutkija Kelly Campbell kertoo Psychology Today -sivuston kirjoituksessaan, mistä kiinnostuksen katoaminen yleensä johtuu. Hänen mukaansa todennäköisiä syitä on neljä.

1. Heikko itsetunto

Campbellin mukaan huono itsetunto on yksi yleisimmistä syistä siihen, että suhde kariutuu alkuvaiheessa. Ihmisestä näkee helposti, jos hänellä ei ole hyvä olla itsensä kanssa, eikä sitä ole välttämättä kovin mukavaa seurata.

Campbell suosittelee miettimään, mitä asioita elämässään voisi muuttaa, jotta tuntisi olonsa varmemmaksi. Monesti jo se riittää, että tietää pyrkivänsä kohti tavoitteitaan. Jos asioille ei ole tehtävissä mitään, ne kannattaa opetella hyväksymään. Jokainen voi myös kehittää taitoaan selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä kutsutaan resilienssiksi.


2. Tarrautuminen

Kuinka ollakaan: sekään ei ole kovin toivottavaa kumppanilta, että hän haluaa vain pakonomaisesti olla yhdessä jonkun kanssa. Jotkut ihmiset etsivät jatkuvasti rinnalleen puolisoa, koska ovat onnettomia ilman. Se ei välttämättä ole kestävä perusta uudelle suhteelle. Sen sijaan ihminen, joka on sinut itsensä kanssa myös yksin, kykenee todennäköisemmin kykenee, jossa molemmat seisovat omilla jaloillaan.

3. Kehno ajoitus

Jos joku sanoo ”vika ei ole sinussa, vaan minussa”, kyse on Campbellin mukaan todennäköisesti elämäntilanteesta, jossa suhteella ei vain ole edellytyksiä toimia kunnolla. Edellisestä suhteesta saattaa esimerkiksi olla liian vähän aikaa tai elämässä voi olla jotain muuta, joka panee kapuloita sinänsä hyvin yhteensopivan parin rattaisiin.

Campbell suosittelee hyväksymään, että kaikkia asioita elämässä ei voi selittää. Ajoitukseltaan oikeaa suhdetta odotellessa kannattaa keskittyä nauttimaan niistä asioista, joista saa nautintoa.

4. Liika vauhti

Joskus käy niinkin, että suhteen alku on yhtä vaaleanpunaista hattaraa. Sieltä ei voi olla kuin yksi suunta: alas. Joillakin se koituu suhteen kohtaloksi.

Campbell muistuttaa, että tasapaino on hyvä muistaa, vaikka fyysinen vetovoima olisi kuinka vahva ja tekisi mieli olla koko ajan uuden tuttavuuden kanssa. Etäisyys tekee hyvääkin ja aiheuttaa kutkutuksia vatsanpohjaan. Pidä yhteyttä vanhoihin ystäviin ja etsi uudesta suhteesta myös kumppanuutta.

– Kaikkein tyydyttävimmissä, kestävissä suhteissa intohimo ja kumppanuus ovat tasapainossa, tutkija toteaa.

Moni mies on lähisuhdeväkivallan uhri, mutta kokemukset hiljennetään vähättelyllä. Tuomasta käskettiin lopettamaan ”ruikuttaminen”.

– Oikeuslaitos on aina ollut vaimoni puolella, kun oikeudessa on ruodittu yhteisten lasten huoltajuutta tai suhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Viranomaisiin ei ole ollut luottamista, jos sana on sanaa vastaan.

Näin kertoo eräs nimettömänä pysyttelevä mies Miessakit-järjestön tiloissa Helsingin keskustassa. Hän on lähisuhdeväkivallan uhri, joka kertoo kohdanneensa viranomaisten vähättelyä miesten kokemaa väkivaltaa kohtaan. 

Miessakit on miesten hyvinvointia tukeva järjestö. Sen Väkivaltaa kokeneet miehet -hanke tarjoaa apua miehille, jotka ovat kokeneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa kotona tai kadulla. Tähän mennessä hanke on auttanut Suomessa jopa 200 miestä, joille väkivallan vähättely on arkipäivää.

Nais- ja miesuhritutkimusten mukaan naiset ja miehet kokevat lähes yhtä usein väkivaltaa parisuhteessaan. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan naisista 17 ja miehistä 16 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua jossain vaiheessa nykyistä parisuhdettaan.

”Kun yritin puhua ongelmista, se oli ruikuttamista”

Myös helsinkiläinen Tuomas, 58, turvautui kokemustensa vuoksi Miessakit-järjestöön. Hän kertoo Me Naisille eläneensä parikymmentä vuotta avioliitossa, jossa hän koki jatkuvaa henkistä väkivaltaa. Tuomas ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Ongelmat nousivat hiljalleen esiin: jatkuva syyllistäminen ja demonisointi oli osa arkea. Kumppani löysi sanomisen aihetta kaikesta, mitä Tuomas teki. Pienistä asioista tuli isoja reaktioita ja rajuja riitoja.

– Puhuin aina väärällä äänensävyllä. Ja kun yritin puhua näistä ongelmista vaimolle, se oli ruikuttamista tai minäkeskeistä, Tuomas kertoo.

Miessakien mukaan väkivalta voi ilmetä joko suoraan fyysisesti kehoon kohdistuvana tai sanallisesti tapahtuvana mitätöintinä tai alistamista.

”Jos tilanne olisi ollut päinvastoin, se olisi ollut täysi katastrofi.”

Tuomas ajatteli pitkään, että kaikki tämä kuuluu normaaliin käyttäytymiseen ja parisuhteeseen. Hänellä kesti kauan ymmärtää, ettei suhde ei ole sellainen kuin pitäisi.

Kerran vaimo kävi myös käsiksi. Anteeksipyyntöä Tuomas ei koskaan saanut, vaan lisää alistamista ja vähättelyä.

– Jos tilanne olisi ollut päinvastoin, se olisi ollut täysi katastrofi. Suhdeväkivalta on molemminpuolista, se vain esiintyy eri tavoin, hän sanoo.

Naisten ja miesten kokemassa lähisuhdeväkivallassa on eroja. Miessakit-järjestön koordinaattori Jussi Pekkola kertoo, että naisten kokema väkivalta johtaa selvästi useammin naisen kuolemaan. Miehille on yleisempää tulla lyödyksi kotona.


”Skarppaa”

Kulttuuriimme on syöpynyt ajatus, että väkivalta kohdistuu ainoastaan naisiin. Esimerkiksi Googlen kuvahaussa hakusana domestic violence (perheväkivalta) tuottaa tulokseksi lähes yksinomaan kuvia pahoinpidellyistä naisista.

Tämän vuoksi miesten kokemaan väkivaltaan liittyy suurta häpeää. Apua ei uskalleta saada tai pyytää, koska kulttuurissamme miestä ei ole totuttu mieltämään uhrina.

Tuomas sai eron jälkeen apua terapiasta ja Miessakeilta. Hän kokee, että miesten ei ole helppo tuoda tämänkaltaisia asioita esiin. Hän on aiemmin itse tukeutunut vääriin ihmisiin – sellaisiin, jotka ojentavat ja käskevät skarpata. Jotkut miehet eivät edes jaksa kuunnella tämmöisiä ongelmia.

”Ainoa vaihtoehto on lähteä pois.”

– Pitää olla tarkka, kenelle avautuu. Siinä on mennyt myös arvokkaita ihmissuhteita rikki, kun ystävä on reagoinut vähättelemällä.

Tuomaksella kesti pitkään päästä eroon suhteesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Hänellä on vahva viesti miehille, jotka kärvistelevät väkivaltaisissa suhteissa.

– Väkivaltaiset suhteet eivät korjaannu mihinkään, joten ainoa vaihtoehto on lähteä pois.

Yleinen hätänumero 112.

Nettiturvakoti: myös chat-mahdollisuus.

Ensi- ja turvakotien liitto: päivystävät turvakodit.

Miessakit: päivystyspuhelin p. 044 751 1340 on avoinna ma-­ke kello 9­-12. Muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan, niin sinuun otetaan yhteyttä. Sähköposti: vakivaltaa.kokeneet.miehet(at)miessakit.fi

Naisten linja: p. 0800 02400, maksuton tukinumero ma-pe 16-20, la-su 12-16

Rikosuhripäivystys: auttava puhelin p. 116 006 suomeksi ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21 sekä ruotsiksi keskiviikkoisin klo 13–17. Myös chat.

Lisäksi mm:

  • Kuntien sosiaalipäivystykset (kiireelliset asiat myös virka-ajan ulkopuolella)
  • Terveyskeskukset
  • Äitiys- ja lastenneuvolat
  • Työterveyshuolto
  • Mielenterveystoimistot
  • Perheneuvolat
  • A-klinikat
  • Sosiaalitoimistot
  • Seurakunnat
  • Oikeusaputoimistot

Lähde: Väestöliitto.