Koottava huonekalu toimii parisuhteen pikatestinä. Kuva: Shutterstock
Koottava huonekalu toimii parisuhteen pikatestinä. Kuva: Shutterstock

Ikea-reissu ja monimutkaisen huonekalun kokoaminen voi kertoa yllättävän paljon parisuhteestanne, väittää psykologi.

Pystytkö käymään puolisosi kanssa Ikeassa niin, että vielä loputtomien käytävävaellustenkin jälkeen tulette sieltä ulos puheväleissä?

The Wall Street Journalin haastatteleman psykologin Ramani Durvasulan mukaan käynti huonekalujätissä voi kertoa parisuhteesta paljonkin. Jo tungos, ympäriinsä säntäilevät pikkulapset ja molempia miellyttävien huonekalujen valinnan vaikeus saavat pinnan kiristymään. Jos niistä selviää, menee ihan hyvin.

Todellinen lysti alkaa kuitenkin kotona, kun huonekalu pitäisi saada kasaan ohjeilla, joissa piirrosukkeli heiluu jakoavaimen kanssa muttei neuvo hommassa sanallakaan.

Arvostetun talousjulkaisun haastattelema Ramani Durvasula on keksinyt käyttää huonekalujen kokoamista kommunikointiharjoituksena. Pariskunnan pitää vain koota jokin suuri huonekalu ja raportoida sitten psykologille, miten sujui. Yksi Durvasulan suosikeista on Liatorp-kirjahyllykokonaisuus, jolle hän on antanut lempinimen ”avioerokone”.



Psykologi Ramani Durmasula kutsuu Liatorp-hyllyjärjestelmää avioerokoneeksi. Kuva: Ikea

– Hankalissa olosuhteissa voimme oppia paljon kommunikoinnista, rooleista, joita puolisot ottavat, ja kuinka he käsittelevät lyhytkestoisia stressitekijöitä, Durvasula selittää Refinery29:lle.

Seuraavan kerran, kun teette ison huonekaluhankinnan, tarkkaile omaa ja puolisosi käytöstä – se voi kertoa suhteenne dynamiikasta paljonkin ja auttaa ratkomaan arkipäivän ongelmia.

Lue myös:

Pelastaako uusi Ikea-huonekalusarja parisuhteesi?

Aviopari ei ole harrastanut seksiä yli seitsemään vuoteen: ”Emme voisi olla onnellisempia”

Voiko puolisoa muuttaa mieleisekseen? Yksi maailman hauskimmista naisista vastaa

Vuonna 2017 treffeillä solahdetaan yhä perinteisiin sukupuolirooleihin.

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.