Ihan iisisti nyt. Raivoaminen ja lautasten heittely harvoin kannattaa. Kuva: Shutterstock
Ihan iisisti nyt. Raivoaminen ja lautasten heittely harvoin kannattaa. Kuva: Shutterstock

Anna kiukuttelijan kiukutella – puuttuminen passiivis-aggressiivisuuteen saattaa olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

Kirjoitimme vähän aikaa sitten passiivis-aggressiivisen käytöksen tuntomerkeistä. Lue juttu täältä.

Siinä missä jotkut ilmaisevat vihaansa huutamalla ja raivoamalla, moni tyytyy hillitympään versioon. Mykkäkouluun, piikikkäisiin lausahduksiin ja yleiseen tympeyteen muun muassa.

Miten sellaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia?

Passiivisuus-aggressiivisuudesta Psychology Today -sivustolle kirjoittanut Professori Berit Brogaard toteaa, että usein ihminen itse tietää ainakin jollakin tasolla, miten hän käyttäytyy. Siksi huomauttaminen ei välttämättä auta, vaan saattaa jopa saada tilanteen kärjistymään ja tehdä toisen entistä kiukkuisemmaksi.

– Tehokkain lähestymistapa on teeskennellä, ettei huomaa käytöstä. Jos se ei näytä vaikuttavan sinuun, siitä ei ole hyötyä ja ihminen saattaa lopettaa käyttäytymisen, koska et reagoi siihen mitenkään, asiantuntija selittää artikkelissaan.

Brogaardin mukaan passiivisuus-aggressiivisuuden taustalla voi olla esimerkiksi kateutta, mutta myös piilevä persoonallisuushäiriö tai käytöksen syynä saattavat olla esimerkiksi antipsykoottisten lääkkeiden sivuvaikutukset.

”Tehokkainta on teeskennellä, ettei huomaa käytöstä.”

Jos huomiotta jättämisestä ei ole hyötyä, toinen hyvä taktiikka on välttely – parisuhteessa se on vaikeampaa, mutta esimerkiksi töissä voi pyytää siirtoa eri työpisteeseen ja yrittää järjestää työt niin, että passiivis-aggressiivisen henkilön kanssa joutuu tekemisiin mahdollisimman harvoin. Ja silloin kun joutuu, pitäisi pysyä asiallisena ja asiassa, jotta tilanne pysyy aisoissa.

WikiHow-sivusto, joka on erikoistunut neuvomaan asiassa kuin asiassa, tarjoaa vielä lisää neuvoja. Näistä saattaa olla hyötyä myös, kun passiivis-aggressiivinen ihminen on hyvin läheinen, esimerkiksi puoliso, ystävä tai sukulainen:

1. Vältä ylireagointi. Pohdi ensin, onko kyse todella sinuun kohdistuvasta vihanpidosta. Tutki omia heikkouksiasi ja yritä asettua toisen asemaan. On mahdollista, että olit itse herkkähipiäinen tai et vain ymmärrä toisen käyttäytymismalleja.

2. Pysy positiivisena. Huomiotta jättämisen lisäksi kannattaa näyttää itse esimerkkiä siitä, kuinka toivoisit käyttäydyttävän. Tilanne pysyy hallinnassasi, kun et anna itsesi raivostua.

3. Yritä saada passiivis-aggressiivinen ymmärtämään, että hän on poissa tolaltaan. Voit esimerkiksi sanoa ystävälliseen sävyyn: ”Vaikutat aika hermostuneelta.” Tai: ”Minusta vaikuttaa siltä, että jokin vaivaa sinua.” Puhu mieluummin siitä, miltä itsestäsi tuntuu, jottet syyllistä. Mikäli keskusteluyhteys löytyy, voit yrittää saada toisen ymmärtämään myös käytöksensä seuraukset.

Tilanne pysyy hallinnassasi, kun et anna itsesi raivostua.

4. Keskity hyvään. Vaikka homma kuulostaa vähän koiran kouluttamiselta, ideana on, että hyvästä käytöksestä kannattaa antaa palautetta ja kiitosta, jotta käytös vahvistuu. Se ei ole ihan helppoa, koska huomio kiinnittyy helpommin ikäviin asioihin. Myös keskustelulle saattaa avautua mahdollisuus positiivisen kautta.

5. Pyydä tarvittaessa kolmas osapuoli avuksi. Se voi olla töissä lähin esimies tai parisuhteessa terapeutti, mutta sellainen ihminen, johon passiivis-aggressiivinen voi luottaa.

6. Tiedä, milloin luovuttaa. Jos tilanteelle ei ole tehtävissä mitään, on parempi suojella itseään loukkaavalta käytökseltä esimerkiksi aiemmin mainitun välttelyn avulla.