Teini-ikä ei yleensä ole ihmisen parasta aikaa. Kuva: Shutterstock
Teini-ikä ei yleensä ole ihmisen parasta aikaa. Kuva: Shutterstock

Aikuisiällä suosion tavoittelu laantuu, mutta teiniaikaiset käsitykset eivät poistu aivoistamme.

Vaikka kouluajoista olisi kulunut vuosia, joissakin asioissa aivomme toimivat edelleen kuin olisimme 15-vuotiaita. Pohjois-Carolinan yliopiston professori Mitch Prinstein on selvittänyt, että teini-iän sosiaalinen elämä seuraa meitä aikuisiälle asti.

Useimmat muistavat tarkasti, ketkä olivat koulun suositut tyypit, ja millainen oli oma asema koulun suosiohierarkiassa. Prinstein kirjoittaa Guardianissa, että pidettyys on kouluikäisille tärkeää, koska se on nuorten arvokkainta valuuttaa.

Aikuisiällä suosion tavoittelu laantuu, mutta teiniaikaiset käsitykset eivät poistu aivoistamme. Science of Us -sivustolla Prinstein kuvailee, etteivät aivomme ole vieläkään tajunneet, että emme ole enää koulussa. Ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset menivät jo, mutta muutoin niin hienosti rakentuneet aivomme tallaavat yhä koulun käytäviä.

Tallennetut teiniohjeet

Aivojen tietynasteinen jumittuminen teinivuosiin johtuu siitä, että murrosikä on voimakkaan kehityksen aikaa paitsi kehollemme myös aivoillemme. Murrosiässä opettelemme toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Aivoihimme tallentuu malleja siitä, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia.

Sosiaalisissa tilanteissa sattuu väärinymmärryksiä ja kummallisuuksia, koska meitä voimakkaasti ohjaavat mallit ovat peräisin vuosilta, joina suosittuun porukkaan pääseminen oli olennaista. SiIloin koulun ruokalassa istuminen yksinään oli karmaiseva tapahtuma.

Mean Girls -leffan pahiksella Reginalla piisasi suosiota, vaikka luonne ei ollutkaan silkkaa kultaa. via GIPHY

Teinivuosien kaiut eivät Prinsteinin mukaan niinkään kuulu tilanteissa, joissa ehdimme tietoisesti harkita, mitä seuraavaksi teemme. Elämä on kuitenkin täynnä ennakoimattomia sosiaalisia tilanteita, jotka vaativat välitöntä reaktiota. Kun joku moikkaa yllättäen kadulla tai kävelee päin, aivomme toimivat tiedostamattomien, vanhojen mallien mukaan.

Prinstein esimerkiksi kertoo Science of Usissa, että kun toinen ihminen törmäsi häneen ruokakaupassa, hän pyysi itse välittömästi anteeksi, vaikkei ollut tehnyt mitään väärää. Kyse oli luultavasti kouluympäristössä opitusta kaavasta, jonka mukaan hämmentävistä tilanteista kannattaa luovia nopeasti, nöyrästi ja kohteliaasti. 

Elämää suosion aikakaudella

Mitch Prinsteinin tutkimusaihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun sosiaalinen media on täynnä suosiopeliä. Instagram ja muut sovellukset tarjoavat tavallisille ihmisille mahdollisuuden hetkelliseen tai pysyvämpäänkin suosioon, joka on mitattavissa tykkäysten, jakojen ja kommenttien määrällä. 

Nykyteineille suosio on siinäkin mielessä arvokasta valuuttaa, että sen voi joskus muuttaa euroiksi. Vähintään puoliammattilaisia Instagram-vaikuttajia on jo Suomessakin, ja kansainvälisesti kovatuloisimmat Instagram-julkkikset voivat saada yhdestä postauksesta jopa viisinumeroisen summan rahaa – ihan vain siitä hyvästä, että heidän suosionsa on niin arvokasta mainostajille. 

Kun kännykän ruudulle kilahtaa ilmoitus Instagram- tai Facebook-tykkäyksestä, moni meistä ilahtuu vilpittömästi pikkuisen. Siinäkin taitaa olla kyse koulun käytävillä opitusta mallista. Tykkäys on pieni merkki siitä suosiosta ja hyväksynnästä, jota yläasteella, lukiossa tai ammattikoulussa niin kovasti kaipasimme.

Jos aikuinen lapsi on etäinen, siihen saattaa vaikuttaa yhdeksän asiaa vanhemman käytöksessä.

Kuin mököttävä teini tai kiukutteleva pikkukakara. Taannutko sinäkin, kun menet lapsuudenkotiisi tai vietät aikaa vanhempiesi kanssa pidempään kuin päivällisen verran. Jos taannut, et ole ainoa. Psykologi Merja Kokkonen on nimittäin kertonut, että aika moni aikuinen taantuu vanhempiensa seurassa – ja varsinkin omassa lapsuudenkodissaan. 

– Kun palaamme tuttuun paikkaan, loksahdamme helposti vanhoihin rooleihimme. Olemme kuitenkin viettäneet lapsuudenkodissamme 15–20 vuotta ja tottuneet toimimaan vuosikaudet tietyllä tavalla ja ajattelemaan vanhemmista vanhasta muistista kaikenlaista. Vaikka lapsuudenkotiin olisi ottanut etäisyyttä, jo pelkät tutut­ tuoksut ja tavarat riittävät laukaisemaan vanhat toiminta- ja ajattelu­tapamme, Marja Kokkonen on kertonut Me Naisten jutussa. 

Joskus on myös niin, että vanhempi ei itse päästä irti vanhasta roolistaan, jolloin se on aikuiselle lapsellekin lähes mahdotonta. Psychology Today -sivustolla sosiaalipsykologi Jane Adams keksii useita syitä, miksi aikuinen lapsi saattaa kantaa kaunaa vanhemmilleen. Listasta voi olla hyötyä myös vanhemmalle, jos miettii, miksi oma lapsi käy vain harvoin kylässä eikä reagoi viesteihin tai soittoihin.

9 syytä, miksi aikuinen lapsi saattaa olla nihkeä

  1. Haluat aina olla oikeassa

     

  2. Et tunne lastasi.
  3. Et päästä lastasi irti hänen lapsuuden roolistaan
  4. Luulet, että käsittelemätön avioero/lapsuuden riidat eivät vaivaa lastasi enää.
  5. Puutut jatkuvasti hänen elämäänsä, etkä anna elää omaa elämää. 
  6. Et kunnioita hänen rajojaan.
  7. Kysyt, mutta et kuuntele häntä.
  8. Asetut jonkun puolelle.
  9. Otat vapauksia, joihin sinulla ei oikeastaan ole oikeutta.

Tutkijoiden mukaan viehättävyys vaikuttaa mieleenpainuvuuteen, muttei sillä tavalla kuin ehkä ajattelit. 

Jos näet suuren joukon ihmisiä, keiden kasvot painuvat mieleesi? Kun saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa, vastaus oli aavistuksen yllättävä. 

Tutkijoille oli selvää, että tavalla tai toisella joukosta erottuvat ihmiset jäävät muistiin kaikkein helpoiten. Erikoisten kasvonpiirteiden mieleenpainuvuus ei ole kovin yllättävää, joten he tutkivat kasvojen mieleenpainuvuutta erityisesti suhteessa kasvojen viehättävyyteen. 

Selvisi, että kaikkein viehättävimpinä pidetyt ihmiset eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Tavalliset, ei erityisen hyvännäköisiksi koetut ihmiset sen sijaan painuivat tutkimuksen koehenkilöiden mieliin. 

Kuinka jäädä mieleen

Jos siis mielit tehdä pysyvän muistijäljen ihmisten mieleen pelkällä olemuksellasi, helpoin keino on lisätä ulkonäköön jotakin odottamatonta ja erikoista. Asiaa auttaa, jos et ole sitä tyyppiä, jota kulttuurissamme pidetään kaikkein kauneimpana tai komeimpana. 

Yleensä on onneksi mahdollista jäädä ihmisten mieleen myös käytöksellään ja puheillaan, ei pelkillä kasvoillaan. Jos sanan säilä on käytettävissä, hyvän vaikutelman luomiseen voi kokeilla esimerkiksi Benjamin Franklinin menetelmää tai jotakin muuta pientä psykologista kikkaa, jolla saat ihmiset puolellesi.

Viehättävä huomataan

Vaikka viehättävästä ulkonäöstä ei ole etua muistetuksi tulemisessa, siitä on muuta hyötyä. Psychology Todayssa huomautetaan, että ihmiset kiinnittävät tutkitusti huomionsa kauniisiin henkilöihin, ja huomaavat siksi heistä muutakin kuin ulkonäön. 

Viehättävä fyysinen olemus kiinnittää huomion ja kutsuu tutustumaan. Niinpä hyvännäköisinä pidetyillä ihmisillä on mahdollisuus jäädä mieleen vaikkapa käytöksellään, vaikka heidän kasvonsa eivät olisi eityisen mieleenpainuvat.