Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kuka määrää teillä kaapin paikan? Tee testi ja saat selville, oletko se sinä.

1. Kun mies imuroi...
a) ...sitä löysäilyä ei kestä katsella: toinen käsi lepää farkkujen taskussa, toinen työntelee imurinvartta laiskasti keskilattialla. Vahingossakaan mies ei kumarru tai konttaa.
b) ...joudut tarkastamaan tuloksen ja yleensä pyytämään häntä tarttumaan imuriin uudestaan, sillä jälki on niin ala-arvoista.
c) Ei meidän Jannen tartte imuroida, kun meillä käy siivooja.

2. En koskaan nalkuta miehelleni.
a) Ainakaan mielelläni. Ei se ole minustakaan kivaa, mutta joskus on pakko.
b) Mutta kyllähän koiralle ja lapsellekin pitää toistaa asioita ennen kuin ne oppivat.
c) En niin. Mutta joudun monta kertaa päivässä sanomaan asiasta. Äitinikin on samaa mieltä.

3. Kodin sisustamisesta vastaamme yhdessä. Se tarkoittaa, että...
a) Jos meillä olisi autotalli, mies saisi laittaa sen ihan sellaiseksi kuin haluaa. Tai ehkä siitä kuitenkin tulisi minulle ompeluhuone.
b) Mies sai tuoda poikamiesboksistaan mukanaan kaksi lautasta, jotka ovat nyt meidän Mustin ruokakippoja.
c) Minä ostan Laura Ashleyltä ruusutyynyjä ja ihania enkelipatsaita, mies maksaa ja kantaa ne kotiin.

4. Totta kai mies saa tavata kavereitaan ja käydä baarissa ilman minua.
a) Mutta jos se ei lähetä tekstaria vähintään puolen tunnin välein, huolestun, että jotain on tapahtunut ja alan soitella sen kavereille.
b) Turha kuitenkaan tulla kuorsaamaan yhteiseen sänkyyn aamuneljältä. Roudaan miehen tyynyn ja peiton valmiiksi sohvalle, että tajuaa jäädä sinne nukkumaan.
c) Olisin kyllä tosi mielelläni katsonut yhdessä leffaa kotona, ja minulle tulikin vähän paha mieli, kun jäin yksin yhdeksi illaksi.

5. Olemme molemmat todella tyytyväisiä seksielämäämme.
a) Kukapa nainen voisi vastustaa miestä esiliinassa.
b) Ei se ole seksillä kiristämistä, jos tekee mieli ainoastaan, kun kotia on siivottu kuusi tuntia ja mies on roudannut ullakolta vanhat kodinkoneet kaatopaikalle.
c) Miehenikin rakastaa hieroa hartioitani.

6. Ennen kuin aloimme seurustella, meillä molemmilla oli omia kavereita.
a) Onneksi ei enää ikinä tartte roikkua niiden jätkien kanssa kapakassa.
b) Mutta mieheni mielestä minun kaverini ovat paljon kivempia, joten hän ei enää tapaa omiaan.
c) Nykyään me viihdytään parhaiten kotona ihan kaksistaan.

7. Jos joudun jättämään lapset yksin isänsä kanssa...
a) Mieluiten en jätä. Jos on pakko, pyydän isoäitiä piipahtamaan muka sattumalta paikalle.
b) En saa sielulleni rauhaa, ellen vartin välein tarkista, että he ovat muistaneet ottaa vitamiinit ja pukea vuodenaikaan sopivat yövaatteet.
c) Kaipaan koko perhettä ja yritän päästä mahdollisimman nopeasti takasin kotiin. 

Tulokset

ENITEN A-VASTAUKSIA Pirttihirmu sisälläsi on kasvanut jo keskikokoiseksi, joten kannattaa olla tarkkana, etteivät sen ajatukset valtaa mieltäsi enempää. Mieti millainen olit, kun tapasitte. Onko kontrollinhalu kasvanut vuosien varrella, ja mistä se johtuu? Jos vakavasta roolista eroon pääseminen on vaikeaa, kokeile kalsarikänniä.

ENITEN B-VASTAUKSIA Sinussa on paljon päällepäsmärin vikaa. On hyvä,  että osaat ilmaista tahtosi, mutta vähempikin riittää. Pidä varasi, ettei kaikki energia kulu asuinkumppaneiden kyttäämiseen. Löysää hihnaasi askel askeleelta: ensimmäiseksi voisit lähettää puolisosi kauppaan ilman lappua. Hän kyllä selviää!

ENITEN C-VASTAUKSIA Et ole pirttihirmu vaan pikemminkin kotihiiri. Toisaalta toisessa ihmisessä roikkuminenkin voi olla yksi kontrolloinnin muoto. Lähde pitkästä aikaa tyttö­porukalla ulos! Myös loma yksin voisi tehdä sinulle hyvää, samoin kumppanillesi. Pärjäät kyllä, vaikket koko ajan kävele käsi kädessä puolisosi kanssa.

Etkö osannut vastata yhteenkään kysymykseen? Onneksi olkoon! Et ole lainkaan pirttihirmu. Jatka samalla tiellä.

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.