Parhaita kavereita vai hashtag-ystäviä? Kuva: Shutterstock
Parhaita kavereita vai hashtag-ystäviä? Kuva: Shutterstock

Kaikki ystävyyssuhteet eivät vaikuta hyvinvointiin samalla tavalla.

Monet pienet nihkeydet, kuten vaikkapa tavallinen flunssa, tuntuvat huomattavasti pahemmilta ja väsyttävämmiltä ilman ystävien tukea. Ystävät tekevätkin kaikesta parempaa, ja suositut ihmiset ovat onnellisempia ja elävät pidempään – sekä pitävät vähemmän niitä sairauslomapäiviä.

Psychology Today kertoo, että kyse ei ole vain tunteesta: uusi tutkimus vahvistaa, että läheiset ystävät ympärillä myös parantavat sietokykyä ja selviytymistaitoja vaikeina aikoina. Tuen lisäksi ystävät saavat kukoistamaan silloinkin, kun menee hyvin.

Lue myös: Tutkimus todistaa: Luottoystävä on terveellisempää seuraa kuin perhe

Tärkeää onkin tunnistaa, ketkä ovat niitä aitoja ja läheisiä ystäviä. Ystävät ja ”hashtag-ystävät” ovat kaksi eri asiaa. Kun puhutaan ystävien aikaansaamasta hyvinvoinnista, kaikki ystävät eivät ole yhtä merkityksellisiä.

Hashtag-ystävillä tarkoitetaan esimerkiksi Facebook-kavereita ja Instagram-seuraajia, jotka tykkäilevät somepäivityksistäsi, mutta eivät merkitse ystävinä sen enempää. Mitä todennäköisimmin heillä ei ole vaikutusta fyysiseen tai psyykkiseen terveyteesi, vaikka sydän-emoji vähän ilahduttaisikin.

Psykologian ja neurologian professori Mitch Prinstein kirjoitti The New York Timesissa, että on olemassa kaksi erilaista tapaa olla suosittu. Tavat vaikuttavat omaan hyvinvointiin.

– Pidettävyys kuvastaa kiltteyttä, hyväntahtoista johtajuutta ja epäitsekästä käyttäytymistä. Tällainen suosio on monin tavoin hyödyllistä ja johtaa suhteisiin, joilla on huomattavia terveyshyötyjä, Prinstein sanoo.

– Asema taas kuvastaa näkyvyyttä, vaikutusta, voimaa ja mainetta. Sen voi määritellä sosiaalisen median seuraajien mukaan, kun taas pidettävyyttä ei. Asema on huomattavasti vähemmän tyydyttävä suosion muoto.

Jos siis Instagram-kuvillasi ei ole satoja tykkäyksiä, ei se vielä kerro paljon. Tärkeämpiä ovat tykkäämiset sosiaalisen median ulkopuolella.

Jos aikuinen lapsi on etäinen, siihen saattaa vaikuttaa yhdeksän asiaa vanhemman käytöksessä.

Kuin mököttävä teini tai kiukutteleva pikkukakara. Taannutko sinäkin, kun menet lapsuudenkotiisi tai vietät aikaa vanhempiesi kanssa pidempään kuin päivällisen verran. Jos taannut, et ole ainoa. Psykologi Merja Kokkonen on nimittäin kertonut, että aika moni aikuinen taantuu vanhempiensa seurassa – ja varsinkin omassa lapsuudenkodissaan. 

– Kun palaamme tuttuun paikkaan, loksahdamme helposti vanhoihin rooleihimme. Olemme kuitenkin viettäneet lapsuudenkodissamme 15–20 vuotta ja tottuneet toimimaan vuosikaudet tietyllä tavalla ja ajattelemaan vanhemmista vanhasta muistista kaikenlaista. Vaikka lapsuudenkotiin olisi ottanut etäisyyttä, jo pelkät tutut­ tuoksut ja tavarat riittävät laukaisemaan vanhat toiminta- ja ajattelu­tapamme, Marja Kokkonen on kertonut Me Naisten jutussa. 

Joskus on myös niin, että vanhempi ei itse päästä irti vanhasta roolistaan, jolloin se on aikuiselle lapsellekin lähes mahdotonta. Psychology Today -sivustolla sosiaalipsykologi Jane Adams keksii useita syitä, miksi aikuinen lapsi saattaa kantaa kaunaa vanhemmilleen. Listasta voi olla hyötyä myös vanhemmalle, jos miettii, miksi oma lapsi käy vain harvoin kylässä eikä reagoi viesteihin tai soittoihin.

9 syytä, miksi aikuinen lapsi saattaa olla nihkeä

  1. Haluat aina olla oikeassa

     

  2. Et tunne lastasi.
  3. Et päästä lastasi irti hänen lapsuuden roolistaan
  4. Luulet, että käsittelemätön avioero/lapsuuden riidat eivät vaivaa lastasi enää.
  5. Puutut jatkuvasti hänen elämäänsä, etkä anna elää omaa elämää. 
  6. Et kunnioita hänen rajojaan.
  7. Kysyt, mutta et kuuntele häntä.
  8. Asetut jonkun puolelle.
  9. Otat vapauksia, joihin sinulla ei oikeastaan ole oikeutta.

Tutkijoiden mukaan viehättävyys vaikuttaa mieleenpainuvuuteen, muttei sillä tavalla kuin ehkä ajattelit. 

Jos näet suuren joukon ihmisiä, keiden kasvot painuvat mieleesi? Kun saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa, vastaus oli aavistuksen yllättävä. 

Tutkijoille oli selvää, että tavalla tai toisella joukosta erottuvat ihmiset jäävät muistiin kaikkein helpoiten. Erikoisten kasvonpiirteiden mieleenpainuvuus ei ole kovin yllättävää, joten he tutkivat kasvojen mieleenpainuvuutta erityisesti suhteessa kasvojen viehättävyyteen. 

Selvisi, että kaikkein viehättävimpinä pidetyt ihmiset eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Tavalliset, ei erityisen hyvännäköisiksi koetut ihmiset sen sijaan painuivat tutkimuksen koehenkilöiden mieliin. 

Kuinka jäädä mieleen

Jos siis mielit tehdä pysyvän muistijäljen ihmisten mieleen pelkällä olemuksellasi, helpoin keino on lisätä ulkonäköön jotakin odottamatonta ja erikoista. Asiaa auttaa, jos et ole sitä tyyppiä, jota kulttuurissamme pidetään kaikkein kauneimpana tai komeimpana. 

Yleensä on onneksi mahdollista jäädä ihmisten mieleen myös käytöksellään ja puheillaan, ei pelkillä kasvoillaan. Jos sanan säilä on käytettävissä, hyvän vaikutelman luomiseen voi kokeilla esimerkiksi Benjamin Franklinin menetelmää tai jotakin muuta pientä psykologista kikkaa, jolla saat ihmiset puolellesi.

Viehättävä huomataan

Vaikka viehättävästä ulkonäöstä ei ole etua muistetuksi tulemisessa, siitä on muuta hyötyä. Psychology Todayssa huomautetaan, että ihmiset kiinnittävät tutkitusti huomionsa kauniisiin henkilöihin, ja huomaavat siksi heistä muutakin kuin ulkonäön. 

Viehättävä fyysinen olemus kiinnittää huomion ja kutsuu tutustumaan. Niinpä hyvännäköisinä pidetyillä ihmisillä on mahdollisuus jäädä mieleen vaikkapa käytöksellään, vaikka heidän kasvonsa eivät olisi eityisen mieleenpainuvat.