Elefantti huoneessa saattaa olla niin hienovarainen, että sitä ei huomaa itse. Kuva: iStock
Elefantti huoneessa saattaa olla niin hienovarainen, että sitä ei huomaa itse. Kuva: iStock

Stereotyyppiset oletukset ja vahingossa suusta päässeet sammakot saattavat loukata. Jos mikroaggression saa kiinni tuoreeltaan, tilanne on vielä pelastettavissa.

Jokainen on joskus sortunut keskeyttämään jonkun toisen puheenvuoron tai valinnut bussissa seisomapaikan, koska ei halunnut istuutua tietyn kanssamatkustajan viereen.

Tällainen käytös on usein tiedostamatonta. BBC:n jutussa sitä kutsutaan mikroaggressioksi.

Monesti hienovaraisten loukkausten kohteeksi joutuvat vähemmistöihin kuuluvat. Mikroaggressiota on BBC:n jutun mukaan esimerkiksi sanoa homoseksuaalille, että tämä ei kuulosta yhtään stereotyyppiseltä homolta. Tai kysyä naispuoliselta toimitusjohtajalta, voisiko tämän esimiehen saada paikalle.

Mikroaggression tarkoitus ei ole loukata. Ihminen ei välttämättä edes huomaa lipsahdustaan, vaikka sen kohteeksi joutuneelle tulee kelju olo. Kokosimme muutaman esimerkin arjen mikroaggressiosta.

1. Syvä hiljaisuus

”Huomaan välillä käyttäväni umpiankeita puheenvuoroja, joita seuraa hiljaisuus tai aiheen vaihto. Syyllistyn vastaavaan toki itsekin, vaikka pitäisi kai sanoa jotain ihan vain ihmisyyden nimissä.”

Usein mikroaggressioon ei tarvita edes sanoja, ja myös hiljaisuus voi loukata. Kun tuttu jatkaa selitystään liian pitkään tai sanoo jotain tylsää, aina ei jaksa edes ilmaista, että kuuli kyllä. ”Aijaa” ja ”heh” olisivat aivan kelpo vastauksia, ja kai niitä pitäisi jaksaa käyttää.

2. Katse kengänkärjissä

”Edellisellä työpaikallani oli yleinen tapa olla tervehtimättä. Hymy tai nyökkäys olisi riittänyt pitkälle.”

Toinen hiljaisuuden muoto on vältellä tervehtimistä ja kääntää katse muualle kuin vastaantulijaan. Moikkaukseen vastaamatta jättäminen sen sijaan taitaa mennä jo tahallisen passiivis-aggressiivisuuden puolelle ja viestii, että älä sinä kuule siinä turhia moikkaile.


3. Sitä tikulla silmään...

”Hei kiva, että teit ruokaa. Muistitko tällä kertaa laittaa suolaa?”

Tällaiset kommentit ovat tyypillisiä etenkin parisuhteissa. Ennakointi on periaatteessa hyvä juttu, mutta vanhoista kämmeistä ei kuitenkaan olisi tarpeellista muistuttaa. Suolaa voi aina lisätä.

4. Valikoiva sosiaalisuus

”Se, että joku puhuu seurassa ja katsoo silmiin kaikkia muita paitsi yhtä.”

Jos ei ihan tiedä, mitä pitäisi sanoa tai tehdä, saattaa tulla käyttäytyneeksi kuin toinen olisi ilmaa. 

”Hymy tai nyökkäys olisi riittänyt pitkälle.”

5. Sanat, jotka on helppo ymmärtää väärin

”Törmäsin päiväkodin aulassa uuteen lapseen isineen. Lapsi oli paljon pienempi kuin 2–2,5-vuotiaat ryhmäläiset. Totesin isälle, että uusi ryhmäläinen onkin näköjään jonkin verran nuorempi kuin muut. Sanani pystyi tulkitsemaan niin, että on edesvastuutonta viedä noin pieni lapsi päivähoitoon, vaikka se ei ollut tarkoitukseni.”

Joskus olisi hyvä miettiä ennen kuin avaa suunsa.

6. Väärässä seurassa valittaminen

”Pari kiloa pitäisi vielä tiristää, mutta kun ei jaksa.”

Saahan sitä periaatteessa valittaa vaikka mistä, mutta miten vieressä istuvan ylipainoisen pitäisi tulkita laihdutuspuheet?

Mitä mikroaggressiolle voi tehdä?

Kanadalainen mielenterveysasiantuntija Uppala Chandrasekera sanoo BBC:lle, että parasta on todeta tapahtunut ääneen. Mikroaggressiolla on tapana toistua, joten sen kohteeksi joutunut voi olla hyvinkin loukkaantunut, vaikka kyse olisi tietämättömyydestä tai hölmöstä vahingosta. Kannattaa kysyä, onko tölväisyn kohteeksi joutunut ok ja haluaako hän jutella.

– Loukatun mielenterveyden kannalta on tärkeää ottaa häneen kontakti, jotta hän tuntee kuuluvansa joukkoon.

Jos joutuu itse mikroaggression kohteeksi, kannattaa puuttua siihen, jotta tilanne ei etene pidemmälle. Se on tärkeää myös siksi, että kukaan meistä ei välty ennakkoasenteilta ja harhaluuloilta. Tiedon lisääminen kuitenkin vähentää niitä.

Millaiseen mikroaggressioon sinä olet törmännyt? Osallistu keskusteluun kommenttiosiossa!

Vierailija

Nyt kiusallisella hiljaisuudella ja välttelevällä katseella on nimi! 6 tapaa, joilla sinäkin syyllistyt mikroaggressioon

Loukkaannutaan ja puolestaloukkaannutaan. Siinä päivän trendi. Leikkipuistoissa olevat puutkin halutaan jo ympäröidä pehmusteilla etteivät lapset satuta itseään. Tämä on tosi. Miten meistä näin avuttomia on tullut? Kyllä maailma pitää pystyä kohtaamaan sellaisena kuin se on. Ei pumpuliin kääriytyminen tai vaaleanpunaiset lasit silmillä ole mikään ratkaisu. Eikä myöskään se, että aikuisia ihmisiä pidetään jonain pikkuvauvoina. Nyt vähän ryhtiä tähän touhuun hyvät ihmiset!
Lue kommentti