Ei ole häpeä myöntää sitä, että välillä hävettää. Parhaimmillaan sen myöntäminen voi olla vapauttavaa ja auttaa pääsemään rajoittavasta nolostelusta eroon. Kuva: Shutterstock
Ei ole häpeä myöntää sitä, että välillä hävettää. Parhaimmillaan sen myöntäminen voi olla vapauttavaa ja auttaa pääsemään rajoittavasta nolostelusta eroon. Kuva: Shutterstock

Siis eikä, vähänkö noloa! No ei oikeasti ollut.

Teininä kaikki on noloa. Vanhemmat ovat noloja, sukulaiset ovat noloja, omat mokat ovat noloja. Pahimmillaan oma olemassa olokin nolostuttaa.

Miksi ihmeessä?

Syy piilee hormonimyrskyssä, joka voimistaa aikuistuvan ihmisen tunteita. Epävarmuus itseä kohtaan on suurta, koska kroppa ja mieli myllertää. Samaan aikaan teini löytää omaa paikkaa maailmassa.

– Kun halutaan olla kavereiden silmissä mahdollisimman cooleja ja hyväksyttyjä, niin kaikki poikkeava on hävettävää, psykologi Heli Heiskanen kiteytti Ylelle.

Suuri osa murrosiän häpeilystä onneksi karisee matkan varrella.

Listasimme asiat, joita häpesimme teini-ikäisenä – ihan turhaan:

1. Intiimituotteiden ostaminen

”Teininä meinasin kuolla häpeästä aina ostaessani kondomeja. Mietin vain, että mitähän myyjäkin nyt minusta ajattelee. Pitää varmaan ihan hulluna seksipetona.”

2. Vanhempien tyyli ja puhetapa

”Tuntui aina, että olivat todella vanhanaikaisia ja pihalla kaikesta. Nyt myöhemmin tajuan, että ovat itse asiassa olleet monessa asiassa hyvinkin fiksuja ja avarakatseisia. Myös moni ystävä sanonut, että vanhempani ovat hyviä tyyppejä. Nuorena sitä ei vaan millään tajunnut.”

”Minusta oli kamalan noloa, että äiti puhui liian kovalla äänellä linja-autossa.”

”Hui kamala sitä häpeän tunnetta, jos törmäsi vanhempiin, kun oli kavereiden kanssa kaupungilla. Muistan vieläkin sen nolouden lehahduksen, joka sisälläni syttyi, kun äiti pärähti ihastukseni kanssa samaan bussiin.”

3. Topatut rintsikat 

”Oli ihan nolouden huipentuma tuolloin. Vaikka eihän niissä ole mitään vikaa.”

4. ”Meikkimokat”

”Kauneuteen liittyvät pienetkin normista poikkeamiset olivat meganoloja. Esimerkiksi paakut ripsivärissä olivat ihan kamala ajatus.”

5. Hikoilu

”Ymmärsin kyllä jo teininä, että hikoilu on normaali osa ihmiselämää. Siitä huolimatta oli tosi noloa, jos joku huomasi esimerkiksi liikuntatunnilla, että otsani on hiessä. Siksi lorvin tunnin mieluummin seinäruusuna, kuin osallistuin kunnolla peleihin. Nykyään pidän toimintaani nolompana kuin sitä, että hiki olisi virrannut.”

6. Kuukautiset

”Maailman noloin asia teininä, kaikin puolin. Jos piti kesken tunnin mennä vessaan ja vaihtaa side, joutui suorittamaan erikoisen proseduurin, jossa piilotti suojan hihaansa. Posket helottaen siinä sitten mentiin. Onneksi menkat ei ole enää yhtä nolo juttu.”

7. Ihastuminen

”Oli tosi noloa, jos joku sai selville, että olen ihastunut johonkuhun. Yritin peittää sen ihan tosissani ja leikin coolia tyttöä. En onnistunut koskaan – onneksi. Jossain vaiheessa sitä nimittäin sitten tajusi, ettei ihastumisessa ole mitään hävettävää.”

8. Kaatuminen ja kompuroiminen

”Oli ihan kamalan noloa, kun kompastuin koulun portaissa. Häpesin viikkoja. Miksikö? No en kyllä tiedä. Eihän siinä ollut mitään noloa.”

”Häpesin viikkoja. Miksikö? No en kyllä tiedä.”

9. Leffojen seksikohtaukset ja kortsumainokset

”Erityisesti silloin, kun seurassa oli vanhempia ihmisiä. Heti pelotti, että kohta ne täräyttää jonkun seksikeskustelun käytiin. Mikä olisi tietenkin ollut maailman nolointa.”

10. Kypärän tai heijastimen käyttäminen

”Olihan se niiiiin noloa suojella omaa henkeään.”

11. Itkeminen ja tunteiden näyttäminen

”Piti yrittää esittää niin viileää, eikä siihen liittynyt missään muodossa itkeminen. Tämän kanssa olen joutunut tekemään töitä myöhemmälläkin iällä. Ehkä joskus helpottaa kokonaan.”

”Uusi automme oli mielestäni niin nolo, että aina kun ajoimme jonnekin, kumarruin alas niin, ettei kukaan voinut nähdä minua ikkunoista.”

12. Vääränlainen auto tai koti

”Äitini osti uuden auton, jossa oli punaiset nahkaistuimet. Se oli mielestäni niin nolo, että aina kun ajoimme jonnekin, kumarruin alas niin, ettei kukaan voinut nähdä minua ikkunoista. Näin jälkikäteen käytökseni ihmetyttää. Auto oli nimittäin oikeasti tosi hieno.”

”Mielestäni asuimme niin nololla asuinaluella ja asunnossa, että kutsuin vain tosi harvoja ystäviä meille kylään. Olisin varmaan kuollut häpeästä, jos joku olisi tullut meille kutsumatta.”

Jos aikuinen lapsi on etäinen, siihen saattaa vaikuttaa yhdeksän asiaa vanhemman käytöksessä.

Kuin mököttävä teini tai kiukutteleva pikkukakara. Taannutko sinäkin, kun menet lapsuudenkotiisi tai vietät aikaa vanhempiesi kanssa pidempään kuin päivällisen verran. Jos taannut, et ole ainoa. Psykologi Merja Kokkonen on nimittäin kertonut, että aika moni aikuinen taantuu vanhempiensa seurassa – ja varsinkin omassa lapsuudenkodissaan. 

– Kun palaamme tuttuun paikkaan, loksahdamme helposti vanhoihin rooleihimme. Olemme kuitenkin viettäneet lapsuudenkodissamme 15–20 vuotta ja tottuneet toimimaan vuosikaudet tietyllä tavalla ja ajattelemaan vanhemmista vanhasta muistista kaikenlaista. Vaikka lapsuudenkotiin olisi ottanut etäisyyttä, jo pelkät tutut­ tuoksut ja tavarat riittävät laukaisemaan vanhat toiminta- ja ajattelu­tapamme, Marja Kokkonen on kertonut Me Naisten jutussa. 

Joskus on myös niin, että vanhempi ei itse päästä irti vanhasta roolistaan, jolloin se on aikuiselle lapsellekin lähes mahdotonta. Psychology Today -sivustolla sosiaalipsykologi Jane Adams keksii useita syitä, miksi aikuinen lapsi saattaa kantaa kaunaa vanhemmilleen. Listasta voi olla hyötyä myös vanhemmalle, jos miettii, miksi oma lapsi käy vain harvoin kylässä eikä reagoi viesteihin tai soittoihin.

9 syytä, miksi aikuinen lapsi saattaa olla nihkeä

  1. Haluat aina olla oikeassa

     

  2. Et tunne lastasi.
  3. Et päästä lastasi irti hänen lapsuuden roolistaan
  4. Luulet, että käsittelemätön avioero/lapsuuden riidat eivät vaivaa lastasi enää.
  5. Puutut jatkuvasti hänen elämäänsä, etkä anna elää omaa elämää. 
  6. Et kunnioita hänen rajojaan.
  7. Kysyt, mutta et kuuntele häntä.
  8. Asetut jonkun puolelle.
  9. Otat vapauksia, joihin sinulla ei oikeastaan ole oikeutta.

Tutkijoiden mukaan viehättävyys vaikuttaa mieleenpainuvuuteen, muttei sillä tavalla kuin ehkä ajattelit. 

Jos näet suuren joukon ihmisiä, keiden kasvot painuvat mieleesi? Kun saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa, vastaus oli aavistuksen yllättävä. 

Tutkijoille oli selvää, että tavalla tai toisella joukosta erottuvat ihmiset jäävät muistiin kaikkein helpoiten. Erikoisten kasvonpiirteiden mieleenpainuvuus ei ole kovin yllättävää, joten he tutkivat kasvojen mieleenpainuvuutta erityisesti suhteessa kasvojen viehättävyyteen. 

Selvisi, että kaikkein viehättävimpinä pidetyt ihmiset eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Tavalliset, ei erityisen hyvännäköisiksi koetut ihmiset sen sijaan painuivat tutkimuksen koehenkilöiden mieliin. 

Kuinka jäädä mieleen

Jos siis mielit tehdä pysyvän muistijäljen ihmisten mieleen pelkällä olemuksellasi, helpoin keino on lisätä ulkonäköön jotakin odottamatonta ja erikoista. Asiaa auttaa, jos et ole sitä tyyppiä, jota kulttuurissamme pidetään kaikkein kauneimpana tai komeimpana. 

Yleensä on onneksi mahdollista jäädä ihmisten mieleen myös käytöksellään ja puheillaan, ei pelkillä kasvoillaan. Jos sanan säilä on käytettävissä, hyvän vaikutelman luomiseen voi kokeilla esimerkiksi Benjamin Franklinin menetelmää tai jotakin muuta pientä psykologista kikkaa, jolla saat ihmiset puolellesi.

Viehättävä huomataan

Vaikka viehättävästä ulkonäöstä ei ole etua muistetuksi tulemisessa, siitä on muuta hyötyä. Psychology Todayssa huomautetaan, että ihmiset kiinnittävät tutkitusti huomionsa kauniisiin henkilöihin, ja huomaavat siksi heistä muutakin kuin ulkonäön. 

Viehättävä fyysinen olemus kiinnittää huomion ja kutsuu tutustumaan. Niinpä hyvännäköisinä pidetyillä ihmisillä on mahdollisuus jäädä mieleen vaikkapa käytöksellään, vaikka heidän kasvonsa eivät olisi eityisen mieleenpainuvat.