Vesisukset menevät puolison kanssa ärsyttävästi ristiin. Miten kesälomasta selviää vähemmällä tappelulla?

1. Leila ja Lauri odottavat vuoden kohokohtaa kuin kuuta nousevaa. Ensimmäiset kaksi lomapäivää menee kuitenkin huutaessa ja loppuviikko mykkäkoulun merkeissä.

Neuvo: On lähes sääntö, että loman aluksi talven paineet puretaan tappelemalla. Sen jälkeen voidaan siirtyä rauhassa lomanviettoon. Riita kertoo luottamuksesta ja halusta tehdä töitä suhteen eteen. Riitaa ei saa jäädä hautomaan ja pitää uskoa, että toinen todella kokee eri lailla. Lomalla nähdään, miten viihdytään yhdessä, koska toista ei voi paeta työkiireisiin.

2. Lauri haluaisi muuttaa koko lomaksi maalle, mutta Leila ei tiedä mitään kamalampaa. Kaupungissa voi tavata kavereita terassilla ja mennä elokuviin.

Neuvo: On harhakäsitys, että onnellisen parin pitäisi haluta samoja juttuja. Leila ja Lauri voisivat viettää osan lomastaan maalla ja osan kaupungissa, tai he voivat olla maalla ja kaupungissa vuorokesinä. Yksi vaihtoehto on viettää osa lomasta erillään.

3. Leila haluaisi loikoilla mökillä, mutta Laurilla on pakottava tarve rakentaa uusi laituri, vaihtaa kattohuovat ja ajaa nurmikko kolmen päivän välein.

Neuvo: Miksi pitäisikin olla joko tai? Jos Lauri on toimistorotta,
fyysinen puuhastelu tuo työlle hyvää vastapainoa. Ehkä Leila
taas on työssään paljon jalkojensa päällä ja haluaa ottaa rennosti. On hyvä puhua etukäteen, mitä kumpikin lomalta odottaa.

4. Laurin mökkiruokavalio on simppeli: grillissä tirisevää makkaraa. Leila aikoo pudottaa painoaan loman aikana. Niinpä hän tarjoaa koko perheelle retiisisalaattia.

Neuvo: Mikä estää olemasta eri leivissä, kunhan perheen ruuanlaittajan ei tarvitse tehdä toiselle aina erikoisruokaa. Lapset oppivat myös helposti kysymään, saavatko hekin eri ruokaa. Leila ja Lauri voisivat keskustella, tekisikö laihis kummallekin hyvää. Kompromissiksi grillissä voi hauduttaa myös vihanneksia.

5. Lauri lukee sähköpostinsa aamulla, keskipäivällä, illalla ja juuri ennen nukkumaan menoa. Iltapäivällä hän pirauttaa pari työpuhelua. Leilan tekisi mieli heittää Laurin kännykällä vesilintua.

Neuvo: Kenenkään työ ei saisi olla tällaista. Ehkä sähköposti- ja
kännykkäriippuvuus onkin Laurille vain paha tapa. Leilan kannattaa kertoa rauhallisesti, että häntä loukkaa, kun Laurin työ on lomalla kolmantena osapuolena. Ehkä he voisivat sopia, että Lauri saa lukea sähköpostinsa kerran päivässä.

6. Laurin mielestä on mukava olla pikku hiprakassa aamusta
alkaen. Leilan mielestä raja menee saunakaljassa.

Neuvo: Ei pidä luulla, etteikö puoliso toteuttaisi pinttyneitä tapojaan myös lomalla. Leilan kannattaa kertoa, mikä häntä humaltuneessa Laurissa häiritsee. Lasten kannalta on hyvä, että edes toinen vanhemmista on selvin päin, mutta silti lasten seurassa rajan tulisi mennä saunakaljassa tai lasillisessa viiniä.

7. Lauri tahtoo viikoksi äitinsä luo Savoon. Leila katselee
hermo kireällä, kun mies taantuu äidin helmoissa.

Neuvo: Parin kannattaa puhua, millä ehdoilla Savoon mennään.
Sukuun tullut puoliso jää helposti ulkopuoliseksi. Äidit hoivaavat
usein siksi, että he odottavat myös heitä hoivattavan. Lauri ja
Leila voisivatkin passata välillä äitiä ja anoppia.

8. Lauri haluaa lomailla ilman suunnitelmia. Leilan mielestä
lomalla pitää pistäytyä ainakin Seinäjoen Tangomarkkinoilla, Hangon Regatassa, Tammerfesteilla ja Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä.

Neuvo: Ehkä Laurin työ on niin sosiaalista ja hektistä, että hän
kaipaa lomalla rauhaa. Leilalla taas voi olla päinvastoin. Keskustelu ja kompromissit ovat tässäkin poikaa.

9. Leila on valmis maksamaan hyvästä kesätapahtumasta,
ja lapset saavat ostaa tötteröt silloin kun haluavat. Lauria tällainen törsäily sieppaa.

Neuvo: Erilaiset rahankäyttötavat korostuvat lomalla, kun ollaan
enemmän yhdessä. Lomabudjetista kannattaa sopia etukäteen.
Lapset oppivat helposti pyytämään rahaa siltä, jolla on
löyhemmät kukkaronnyörit. Rahoista tarkempi vanhempi vihoittelee sitten lapsille ja puolisolleen. Hän saattaa ahdistua ajatuksesta, että perheen talous ei ole loman jälkeen tasapainossa.

Toisaalta lapsillekin on kiva, jos lomalla voidaan irrotella. Lapset tykkäävät kuitenkin yhtä lailla ilmaisista asioista, vaikkapa rannalla juoksentelusta. Ei kannata opettaa, että lomailu on rahankäyttöä.

10. Vanhemmat eivät halua lasten lomailevan ilman aikuista.
Siksi vanhemmilla ei ole tänäkään kesänä yhtään yhteistä
lomapäivää.

Neuvo: Monet vanhemmat ovat pakotettuja tekemään näin, mutta useampaa tällaista kesää en soisi kenellekään. Ehkä sukulaisilta tai ystäviltä voisi pyytää lastenhoitoapua. Lapsille järjestetään kesällä myös leirejä ja kursseja. Työssäkäyvä voisi yrittää lomailla vapaa-ajat. On tärkeää, että lomailijat säästävät tekemistä myös illaksi, jotta koko perhe saa yhteisiä kokemuksia.

Asiantuntijana psykologi, perheterapeutti Maija Mäkelä.

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!

Empatiakirjailija Sami Kedon mukaan myötätunto toisia kohtaan on myös asennekysymys.

Mikä tekee meistä empaattisia?

Maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, joilla ei ole mitään – mutta jotka ovat aina valmiita antamaan sitä vähästäänkin muille. Tarinan toisella laidalla ovat rikkaat ja etuoikeutetut. Heillä olisi, millä auttaa, mutta myötätunto puuttuu.

Ihan niin yksinkertainen maailma ei ole, mutta empatiasta tietokirjan kirjoittanut Sami Keto kertoo, että kyky empatiaan tosiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle. 

– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto sanoo.

Yksi syy rikkauden ja empatian käänteiseen riippuvuuteen on se, että reiluus on Kedon mukaan useimmille ihmisille hyvin tärkeää. Jos siis ihminen on epäreilun korkeassa asemassa, hänen täytyy jotenkin pystyä perustelemaan ja oikeuttamaan eriarvoinen asema itselleen. 

– Jotta pystytään tasaamaan tilanne, alempana olevien arvoa pitää vähän laskea ja ajatella, että minä ansaitsen etuoikeuteni ja muut tekevät jotakin väärin.

Eriarvoisuus vaikuttaa empatiaan

Empatian määrä liittyy myös yhteenkuuluvuuden ja keskinäisriippuvuuden kokemuksiin. Ne, joilla on paljon rahallista tai sosiaalista pääomaa, ovat vähemmän riippuvaisia toisistaan ja samastuvat toisiin vähemmän, mikä selittää heikompaa empatiakykyä. 

– Eliitti kokee yhteenkuuluvuutta omassa piirissään, vähävaraiset laajemmin, Keto tiivistää. 

Hän kertoo, että yhteiskunnan eriarvoistumisen on kuitenkin havaittu johtavan siihen, että myös hierarkiassa alimpina olevat kokevat entistä vähemmän yhteenkuuluvuutta ylempänä olevia kohtaan. Eriarvoisuus siis heikentää ihmisten empatiakykyä ylipäätään.


Empatiaa voi suunnata

Sami Kedon mukaan empatia on oleellinen osa ihmisyyttä, ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän empaattisia. Se kuitenkin vaihtelee, mihin suuntaamme empatiamme. Empatian kokemista ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset kertomukset.   

Osa meistä kokee myötätuntoa kedon kukkasiakin kohtaan, osa suhtautuu empaattisesti ainoastaan omaan lähipiiriinsä. 

”Usein empatia on tilannekohtaista.”

Esimerkiksi rasistisessa mellakassa vihaa huutava ihminen voi olla hyvinkin empaattinen, tosin suppeaa piiriä kohtaan. Myös voimakkaat negatiiviset tunteet nimittäin tarttuvat empaattiseen ihmiseen ja voivat viedä mukanaan.

– Usein empatia on tilannekohtaista. Totumme toimimaan toisissa tilanteissa empaattisesti ja toisissa epäempaattisesti. Se on myös asennekysymys; päättääkö, että tämä on sellainen tilanne, jossa ollaan empaattisia, Keto kertoo.

Piiri, jota kohtaan ihminen tuntee empatiaa, voi Kedon mukaan kutistua esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisen asema yhteisössä on epävarma tai jossa ihmisryhmien välillä on kilpailuasetelma.

Huomattavia empatiapuutteita on Kedon mukaan yleensä vain narsisteilla ja psykopaateilla. He pystyvät lukemaan kanssaihmisiään, mutta eivät jakamaan heidän tunteitaan – myötätunto puuttuu.