Tämäkin voi olla ihan toimiva viestintäkeino. Kuva: Shutterstock
Tämäkin voi olla ihan toimiva viestintäkeino. Kuva: Shutterstock

Joulu. Tuo ihana perhejuhla, jolloin tunnelma voi kiristyä.

1. Sopikaa etukäteen

– Joulun ohjelmanumeroiden suunnittelu etukäteen voi vähentää sukupolvien välisiä kahnauksia, neuvoo Väestöliiton psykologi ja psykoterapeutti Suvi Laru.

– Sopikaa yhdessä, mitä vanhemman sukupolven perinteitä kunnioitetaan tänä jouluna ja mitä uutta aikuistuneet lapset saavat tuoda juhlaan.

Toisaalta omia vanhempia ei ole pakko tavata jouluna, jos se tuntuu liian raskaalta nykyisessä elämäntilanteessa.

– Tervettä itsekkyyttä voi vaalia joulunakin. Lomalla täytyy saada levätä, kun elämme hektistä aikaa. Sosiaaliset suhteet antavat paljon, mutta ne myös kuormittavat. Jokaisen pitää tunnustella, miten rentoutuminen onnistuu parhaiten, muistuttaa Laru.

Vanhemmille suunnitelmien muutos kannattaa ilmaista jämäkästi ja muistuttaa heitä, että voitte tavata ennen joulua tai viettä vaikkapa uudenvuoden yhdessä.

– Elämäntilanteet muuttuvat, ja vanhempienkin täytyy hyväksyä se, toteaa Laru.

2. Sovitelkaa tunnelman kiristyessä

Jos napinaa kuuluu ruokapöydässä tai joulusaunassa kaikista kompromisseista huolimatta, Laru neuvoo ottamaan tiukan mutta sovittelevan asenteen. Yritä ymmärtää vanhempiasi.

– Jouluperinteet ovat tärkeitä varsinkin vanhemmalle sukupolvelle. Tuskin aikuistuneet lapsetkaan haluavat, että omat vanhemmat tuntevat itsensä aivan vieraaksi jouluna.

– Älä hauku vanhempiesi mielipiteitä, vaan vedä syvään henkeä ja totea, että sinulle oli tärkeää tehdä asia tällä tavalla tänä jouluna. Aloita keskustelu minä-muodossa, esimerkiksi kertomalla, mikä sinua harmittaa ja miltä sinusta tuntuu tässä tilanteessa.

3. Sauhutkaa rauhassa

Tiukassa tilanteessa kannattaa ottaa aikalisä ja lähteä haukkaamaan raitista ilmaa tai vaikka vetäytyä kammariin nokosille. Laru vakuuttaa, että kun on hetken sauhunnut eli päästelluyt höyryjä, ajatusten ilmaiseminen onnistuu paremmin kuin tuohtuneena.

On myös hyvä miettiä, onko kinastelujen ja arvostelun taustalla selvittämättömiä asioita, jotka hankaloittavat joulunviettoa vuodesta toiseen. Ongelmat voi ottaa esiin, jos uskoo keskustelun onnistuvan. Larun mielestä solmujen avaaminen voi auttaa pidemmän päälle, mutta joulu ei välttämättä ole paras aika selvittää asioita.

– Joulu on suomalaisille herkkää aikaa, jolloin perinteet, perhe ja lapsuuden muistot ovat vahvasti läsnä. Silloin pienet riidatkin saattavat kasvaa suuriksi.

Lue myös:

Riitely voi olla pitkän liiton salaisuus

Näin selviät riidasta voittajana

Selviytymisopas: Joulu vanhempien luona

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!

Empatiakirjailija Sami Kedon mukaan myötätunto toisia kohtaan on myös asennekysymys.

Mikä tekee meistä empaattisia?

Maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, joilla ei ole mitään – mutta jotka ovat aina valmiita antamaan sitä vähästäänkin muille. Tarinan toisella laidalla ovat rikkaat ja etuoikeutetut. Heillä olisi, millä auttaa, mutta myötätunto puuttuu.

Ihan niin yksinkertainen maailma ei ole, mutta empatiasta tietokirjan kirjoittanut Sami Keto kertoo, että kyky empatiaan tosiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle. 

– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto sanoo.

Yksi syy rikkauden ja empatian käänteiseen riippuvuuteen on se, että reiluus on Kedon mukaan useimmille ihmisille hyvin tärkeää. Jos siis ihminen on epäreilun korkeassa asemassa, hänen täytyy jotenkin pystyä perustelemaan ja oikeuttamaan eriarvoinen asema itselleen. 

– Jotta pystytään tasaamaan tilanne, alempana olevien arvoa pitää vähän laskea ja ajatella, että minä ansaitsen etuoikeuteni ja muut tekevät jotakin väärin.

Eriarvoisuus vaikuttaa empatiaan

Empatian määrä liittyy myös yhteenkuuluvuuden ja keskinäisriippuvuuden kokemuksiin. Ne, joilla on paljon rahallista tai sosiaalista pääomaa, ovat vähemmän riippuvaisia toisistaan ja samastuvat toisiin vähemmän, mikä selittää heikompaa empatiakykyä. 

– Eliitti kokee yhteenkuuluvuutta omassa piirissään, vähävaraiset laajemmin, Keto tiivistää. 

Hän kertoo, että yhteiskunnan eriarvoistumisen on kuitenkin havaittu johtavan siihen, että myös hierarkiassa alimpina olevat kokevat entistä vähemmän yhteenkuuluvuutta ylempänä olevia kohtaan. Eriarvoisuus siis heikentää ihmisten empatiakykyä ylipäätään.


Empatiaa voi suunnata

Sami Kedon mukaan empatia on oleellinen osa ihmisyyttä, ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän empaattisia. Se kuitenkin vaihtelee, mihin suuntaamme empatiamme. Empatian kokemista ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset kertomukset.   

Osa meistä kokee myötätuntoa kedon kukkasiakin kohtaan, osa suhtautuu empaattisesti ainoastaan omaan lähipiiriinsä. 

”Usein empatia on tilannekohtaista.”

Esimerkiksi rasistisessa mellakassa vihaa huutava ihminen voi olla hyvinkin empaattinen, tosin suppeaa piiriä kohtaan. Myös voimakkaat negatiiviset tunteet nimittäin tarttuvat empaattiseen ihmiseen ja voivat viedä mukanaan.

– Usein empatia on tilannekohtaista. Totumme toimimaan toisissa tilanteissa empaattisesti ja toisissa epäempaattisesti. Se on myös asennekysymys; päättääkö, että tämä on sellainen tilanne, jossa ollaan empaattisia, Keto kertoo.

Piiri, jota kohtaan ihminen tuntee empatiaa, voi Kedon mukaan kutistua esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisen asema yhteisössä on epävarma tai jossa ihmisryhmien välillä on kilpailuasetelma.

Huomattavia empatiapuutteita on Kedon mukaan yleensä vain narsisteilla ja psykopaateilla. He pystyvät lukemaan kanssaihmisiään, mutta eivät jakamaan heidän tunteitaan – myötätunto puuttuu.