Facebook-imagolla on merkitystä. Kuva: Shutterstock
Facebook-imagolla on merkitystä. Kuva: Shutterstock

Kukaan ei pysty luomaan itselleen täydellistä imagoa sosiaalisessa mediassa. Aika lähelle voi silti päästä.

1. Näytä itsesi sellaisena kuin olet (tai jopa rumempana).
Unohda kuvankäsittelyt, tötteröhuulet ja yläviistosta napsitut missikuvat, ellet halua leimautua teennäiseksi aikuispissikseksi. Jos sinulla on iso nenä, ota kuva, jossa se näyttää vielä suuremmalta. Reality-kuvat nostavat uskottavuuttasi.

2. Hillitse riemuasi.
Positiivinen asenne on hieno juttu, mutta liika on liikaa tässäkin lajissa. Jos aloitat jokaisen päivän “elämä on ihanaa

3. Vähennä valittamista.
Töitä on liikaa, puoliso ottaa pannuun ja kaikki jurpot osuivat eteesi liikenteessä. Voit kertoa sen tänään, mutta huomenna on viisainta vaihtaa jo levyä.

4. Paljasta nolot mokasi.
Kuka voisi vastustaa koomikkoa, joka uskaltaa heittäytyä naurunalaiseksi. Tähän perustuu Facebookin Ei menny niinku Strömsössä –ryhmän suosiokin: ihmiset palavat halusta nähdä lässähtäneen pannukakkusi.

5. Älä ole jäärä.
On hyvä, että sinulla on mielipiteitä. Jätä silti tilaa muidenkin ajatuksille. Jos et anna piiruakaan periksi, leimaudut äkkiä rasittavaksi jänkkääjäksi, joka tulee aina pilaamaan kaikki hedelmälliset keskusteluketjut.

6. Brassaile laiskuudella.
Aivan sama, vaikka olisit juossut juuri maratonin ja uinut 60 kilometriä. Valehtele, että olet maannut taas koko päivän sohvalla. Samaa laiskotteluraporttia kannattaa tarjota siivouspäivinä. Liian tehokkaat ihmiset ovat monen mielestä rasittavaa sakkia.

7. Sokeeraa.
Intohimoisena kotikokkina olet ehkä tottunut julkaisemaan kuvia merileväkaviaari-päivällisistäsi. Sokeeraa kaverisi vaihteeksi einesmaksalaatikolla. Kukaan ei voi enää väittää, että olet yhteen totuuteen jämähtänyt hifistelijä.

8. Stop lapsi- ja sinkkuraporteille.
Tämän olet jo ehkä huomannutkin. Lapsiaan ei kannata Facebookissa liikaa kehua tai muulla tavoin esitellä. Sinkkujen ja perheettömien kohdalla ärsytystä aiheuttaa puolestaan tolkuton baari-illoilla ja sunnuntai-brunsseilla lesoilu. Muista itseironia ja musta huumori tässäkin lajissa.

9. Skoolaa maltillisesti.
Alkoholin kuumentaa tunteet myös sosiaalisessa mediassa. Jos juot, olet terveydestäsi piittaamaton juntti. Jos liputat absolutismin puolesta, saat nuivan raittiusvalistajan maineen. Skoolaa niin vähän tai paljon kuin haluat, mutta älä raportoi jokaisesta skumpasta tai vihreästä teestä Facebookissa.

10. Annostele statuspäivityksiä sopivasti.
Kukaan ei jaksa seurata jatkuvasti ajatuksiaan tykittävää huomionkerjääjää, mutta hiljainen hiipparikin on epäilyttävä. Mitä se täällä tekee? Kyttää muita, muttei sano itse koskaan mitään. Mitään yhtä oikeaa sääntöä statuspäivitysten määrälle ei ole. Tiedät kyllä itse, milloin on hyvä lopettaa.

Välillä on ihan okei keskittyä myös niihin sinkkuelämän hyviin puoliin.

Jostain syystä vallalla on käsitys siitä, että näin loppuvuonna kaikki haluavat olla mieluummin parisuhteessa kuin sinkkuja. Yhdysvalloissa puhutaan jopa cuffing seasonista eli sesongista, jona kaikkein vannoutuneinkin sinkku alkaa pohtia, että parisuhde saattaisi sittenkin olla kiva juttu.

Mutta ovatko talven kylmyys ja juhlapyhien vietto jonkun kainalossa riittävän hyviä syitä pariutua? Sosiaalisessa mediassa muistutellaan parhaillaan sinkkuuden hyvistä puolista, kenties vastaliikkeenä kuluvan vuodenajan parisuhdekeskeisyydelle.

Sinkkuuden iloja on jaettu kasapäin Twitterissä tunnisteella #WhenImNotDating. Sekä parisuhteessa että sinkkuudessa on tietenkin sekä hyvät että huonot puolensa, mutta nämä päivitykset saavat sinkkuuden kuulostamaan aika hiton upealta.

Poimimme twiiteistä parhaat syyt pysyä sinkkuna.

1. Voi tehdä ihan mitä haluaa

No ihan kuin parisuhteessa ei muka voisi toteuttaa itseään, mutta sinkkuna asioista ei tarvitse neuvotella sitäkään vähää. Ei kompromisseja!

2. Kaikki on omaa

Koko pitsa/karkkipussi/kirsikkatomaattirasia vain itselle, aah.

3. Voi olla juuri niin karvainen tai karvaton kuin haluaa

Kyllä, joskus karvoja tulee ajeltua myös miellyttämisen vuoksi, vaikkei sinänsä olisi mikään pakko.

4. Säästyy rahaa

Deiteillä käyminen saattaa tulla hitsin kalliiksi.

5. Itsetunto ei romahtele

Ei toiveita, ei pettymyksiä.

6. Jää enemmän aikaa hemmottelulle

Deiteillä ravaaminen vie rahan lisäksi aikaa. Joskus on ihanaa olla koko ilta yksin omassa rauhassa ja ihan vain hemmotella itseään.

7. Deittailemattomuus on hauskaa

Ei hauskanpidon tarvitse olla aina muista ihmisistä kiinni.

8. Epämiellyttävät kohtaamiset jäävät väliin

Voit tapailla vain lempi-ihmisiäsi!

9. Harrastuksiin voi todella paneutua

Koko kämppä kasveille? Sinkkuna siitäkään ei tarvitse neuvotella.

Mikä sinkkuudessa on mielestäsi parasta? Keskustele kommenteissa!

Empatiakirjailija Sami Kedon mukaan myötätunto toisia kohtaan on myös asennekysymys.

Mikä tekee meistä empaattisia?

Maailma on täynnä tarinoita ihmisistä, joilla ei ole mitään – mutta jotka ovat aina valmiita antamaan sitä vähästäänkin muille. Tarinan toisella laidalla ovat rikkaat ja etuoikeutetut. Heillä olisi, millä auttaa, mutta myötätunto puuttuu.

Ihan niin yksinkertainen maailma ei ole, mutta empatiasta tietokirjan kirjoittanut Sami Keto kertoo, että kyky empatiaan tosiaan saattaa heiketä, kun ihminen rikastuu tai nousee yhteiskunnan hierarkiassa korkeammalle. 

– Tämä on havaittu todella monessa yhteydessä, Keto sanoo.

Yksi syy rikkauden ja empatian käänteiseen riippuvuuteen on se, että reiluus on Kedon mukaan useimmille ihmisille hyvin tärkeää. Jos siis ihminen on epäreilun korkeassa asemassa, hänen täytyy jotenkin pystyä perustelemaan ja oikeuttamaan eriarvoinen asema itselleen. 

– Jotta pystytään tasaamaan tilanne, alempana olevien arvoa pitää vähän laskea ja ajatella, että minä ansaitsen etuoikeuteni ja muut tekevät jotakin väärin.

Eriarvoisuus vaikuttaa empatiaan

Empatian määrä liittyy myös yhteenkuuluvuuden ja keskinäisriippuvuuden kokemuksiin. Ne, joilla on paljon rahallista tai sosiaalista pääomaa, ovat vähemmän riippuvaisia toisistaan ja samastuvat toisiin vähemmän, mikä selittää heikompaa empatiakykyä. 

– Eliitti kokee yhteenkuuluvuutta omassa piirissään, vähävaraiset laajemmin, Keto tiivistää. 

Hän kertoo, että yhteiskunnan eriarvoistumisen on kuitenkin havaittu johtavan siihen, että myös hierarkiassa alimpina olevat kokevat entistä vähemmän yhteenkuuluvuutta ylempänä olevia kohtaan. Eriarvoisuus siis heikentää ihmisten empatiakykyä ylipäätään.


Empatiaa voi suunnata

Sami Kedon mukaan empatia on oleellinen osa ihmisyyttä, ja olemme kaikki enemmän tai vähemmän empaattisia. Se kuitenkin vaihtelee, mihin suuntaamme empatiamme. Empatian kokemista ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset kertomukset.   

Osa meistä kokee myötätuntoa kedon kukkasiakin kohtaan, osa suhtautuu empaattisesti ainoastaan omaan lähipiiriinsä. 

”Usein empatia on tilannekohtaista.”

Esimerkiksi rasistisessa mellakassa vihaa huutava ihminen voi olla hyvinkin empaattinen, tosin suppeaa piiriä kohtaan. Myös voimakkaat negatiiviset tunteet nimittäin tarttuvat empaattiseen ihmiseen ja voivat viedä mukanaan.

– Usein empatia on tilannekohtaista. Totumme toimimaan toisissa tilanteissa empaattisesti ja toisissa epäempaattisesti. Se on myös asennekysymys; päättääkö, että tämä on sellainen tilanne, jossa ollaan empaattisia, Keto kertoo.

Piiri, jota kohtaan ihminen tuntee empatiaa, voi Kedon mukaan kutistua esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisen asema yhteisössä on epävarma tai jossa ihmisryhmien välillä on kilpailuasetelma.

Huomattavia empatiapuutteita on Kedon mukaan yleensä vain narsisteilla ja psykopaateilla. He pystyvät lukemaan kanssaihmisiään, mutta eivät jakamaan heidän tunteitaan – myötätunto puuttuu.