Uskottomuus voi olla kova paikka myös pettäjälle. Kuva: Shutterstock
Uskottomuus voi olla kova paikka myös pettäjälle. Kuva: Shutterstock

Pettäminen voi johtaa suhteessa karmeaan kierteeseen. "Toista ei voi ikuisesti rangaista", psykologi Anna Salmi sanoo.

Pettäminen on yksi pahimmista tavoista loukata kumppania. Vaikka luottamuksen takaisin saaminen on pitkä ja raskas prosessi, monet ovat valmiita yrittämään.

Joskus pettämisen seurauksena parisuhteen valtasuhteet voivat kääntyä niin, että petetty määrää kaiken suhteessa halutessaan rangaista toista. 

– Uskottomuus on traumaattinen tilanne, joka aiheuttaa kehossa hälytystilan. Yritetään tehdä kaikki mahdollinen, jolla voitaisiin ehkäistä tuon trauman uudelleen kokeminen. Yksi keino voi olla toisen kontrolloiminen, kostaminen tai rankaiseminen, kertoo Väestöliiton Parisuhdekeskuksen laillistettu psykologi Anna Salmi.

”Toisen menojen, alkoholinkäytön tai vaikka puhelimen vartioinnilla yritetään säilyttää hallinnan tunne.”

Petetty määrää

Jenna, 26, kertoo, kuinka pettäminen aiheutti suhteessa karmean kierteen. Hän petti miestään hetken mielijohteesta opiskelijabileissä. Parin päivän päästä Jenna sai lopulta kerrottua tapahtuneesta avopuolisolleen. Vihainen mies halusi nähdä lähetetyt viestit puhelimesta. Jenna sai lähtöpassit yhteisestä kodista, ja puoliso ilmoitti, että suhde loppui siihen.

– Viikon jälkeen tapahtuneesta sain palata takaisin kotiin tietyillä ehdoilla: En saisi enää juoda alkoholia tai olla missään tekemisissä kolmannen osapuolen kanssa. Emme keskustelleet asioista, vaan mieheni saneli rajat. Jouduin kuitenkin opiskellessa tilanteisiin, joissa juotiin ja kolmas osapuoli paikalla. En tahtonut olla lapsellinen ja teeskennellä, ettemme tuntisi, Jenna kertoo.

Jenna jäi tilanteista useamman kerran kiinni. Hän oli juonut muutaman ja jutellut kolmannen osapuolen kanssa. Pariskunnan riidat kiertivät kehää, ja luottamus oli nollassa. 

– Toisen menojen, alkoholinkäytön tai vaikka puhelimen vartioinnilla yritetään säilyttää hallinnan tunne. Parempi vaihtoehto olisi kertoa toiselle, miltä tuntuu, kun toinen menee juhliin, joissa ihastumisen kohde on paikalla. Silloin toinen voisi kuulla tuon pelon ja tehdä kaikkensa suojatakseen puolisoa. Esimerkiksi soittaa juhlista ja kertoa, että ajattelee toista, Anna Salmi neuvoo.

Kostoa ja rankaisua käyttävä haluaa pettäjän kokevan itse, millaisen kivun tämä on aiheuttanut. Ajatus on, että jos kokee saman kivun, teko ei toistu. Takaisin antaminen kuitenkin etäännyttää paria entisestään, psykologi muistuttaa.

Lue myös: Näin pelastat suhteesi syrjähypyn jälkeen

”Pettäjä joutuu kohtaamaan itsessään vähemmän mairittelevia piirteitä.”

Pettäjän minäkuva muuttuu

Parisuhde ei voi jatkua, jolleivät molemmat osapuolet käsittele asiaa. Myös pettäjän on osattava antaa itselleen anteeksi. Jennalle se oli vaikeaa.

– Menin aivan rikki siitä, että näin poikaystäväni menevän rikki. Tämä oli varmasti koko kriisin raskain osuus. En tiennyt, miten elämä jatkuu, ja ymmärsin, kuinka kauhea ihminen olin ollut. Olin pitänyt itseäni kaikin puolin hyvänä ja reiluna ihmisenä, ja olin mennyt tekemään niin pahan teon ihmiselle, jota rakastin eniten. Purskahdin itkuun joka paikassa, puolitutun kysyessä kuulumisiani ja suihkussa käydessäni. Riitelyn ja stressaavan tilanteen vuoksi aloin saada paniikkikohtauksia, hän kertoo.

– Pettäjä joutuu kohtaamaan itsessään vähemmän mairittelevia piirteitä. Käsitys itsestä muuttuu. Se aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä ja itsetunnon laskua. Se voi johtaa ajattelemaan, että ei ole enää mitään oikeuksia, koska on tehnyt väärin. Voi ajatella, että minä olen ansainnut kaiken huonon kohtelun, Anna Salmi sanoo.

Lue myös: 15 syytä, miksi pettäminen on niin vaikea antaa anteeksi

Uuden rakentaminen

Uskottomuus voi joko viedä parin erilleen tai tuoda suhteeseen uudenlaista läheisyyttä. Pettäminen voi pakottaa kohtaamaan asioita, jotka ennen on lakaistu maton alle.

– Tilannetta helpotti eniten se, kun poikaystäväni oli valmis puhumaan syistä, jotka olivat johtaneet pettämiseen. Asiasta oli vaikea puhua, mutta sen jälkeen tuli varmempi olo. Luottamus ja usko yhteiseen tulevaisuuteen on alkanut palata tekojeni kautta, vaikka se tuskin tulee koskaan olemaan samalla tasolla kuin ennen. Olen myös alkanut päästä syyllisyydestä ylitse, Jenna sanoo.

– Turvallisuuden tunne palautuu yleensä sitä kautta, kun voi yhdessä ymmärtää, miksi näin tapahtui. Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa molemmat voisivat kertoa toiselle tuntemuksistaan, toiveistaan ja peloistaan. Molempien täytyy alkaa rakentaa uutta. Tämä tarkoittaa juuri sitä, että ei joka päivä toisen tullessa töistä totea, että petit sitten minua. Toista ei voi ikuisesti rangaista, Salmi sanoo.

”Uskottomuus voi joko viedä parin erilleen tai tuoda suhteeseen uudenlaista läheisyyttä.”

Milloin liikaa on liikaa?

Jos suhde ei alun kriisin jälkeen lähde vähitellen lähenemään ja keskusteluyhteys paranemaan, kannattaa hakea ammattiapua. Syyttäminen ja rankaiseminen eivät voi jatkua loputtomiin, sillä pettämisenkin jälkeen suhteen pitää olla tasa-arvoinen.

– Ei ole hyvä, jos suhteen dynamiikka muuttuu sellaiseksi, että toinen lyö ja toinen ottaa vastaan. Myös petetyn käytökselle voi asettaa rajoja, uskottomuus ei anna lupaa toimia kuinka vain. Jos puolen vuoden jälkeen ollaan samalla koston kehällä eikä ammattiapu auta, täytyy miettiä, että onko parempi lähteä eri suuntiin. Olen nähnyt sellaisia tilanteita, joissa anteeksiantoa ei pystytä tekemään ja kostaminen vain jatkuu, Anna Salmi kertoo.

Lue myös: Pohditko eroa? Asiantuntija: ”Identiteettikriisi on syistä huonoin”

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti

Yksi sai tietää puolison pettämisestä, toinen löysi itselleen uuden rakkaan. Naiset kertovat, mistä saivat voimaa erota huonosta suhteesta.

Vaikka tietäisi, että parisuhde on tuhoon tuomittu, ei eroaminen ole välttämättä helppoa. Huonoissa, jopa väkivaltaisissa, suhteissa pysytellään muun muassa pelon, taloudellisen epävarmuuden ja lasten takia – ja siksikin, että toivotaan tilanteen vielä kääntyvän hyväksi.

Eronneet ovat kertoneet Me Naisissa suhteen päättyneen johonkin yksittäiseen viimeiseen niittiin, kuten salatupakoimisen paljastumiseen, yhtäkkiseen reissuilmoitukseen – tai kuraisiin saappaisiin

Aina eron taustalla ei ole mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi johtanut välittömään lähtöön. Osa eronneista on kertonut sinnitelleensä pitkään tuhoon tuomitussa suhteessa odottaessaan esimerkiksi tarvittavien rahavarastojen karttumista, asunnon löytymistä tai lasten kasvua. 

Kun kysyimme, mistä eronneet ovat saaneet voimaa lähteä vahingollisesta suhteesta, saimme hyvin vaihtelevia vastauksia. Muutama toistuva teema kuitenkin on: monelle eropäätökseen herättävä hetki on jokin puolison väkivallanteko, mutta eron lopullinen toteuttaminen on vaatinut ystävien tai muiden läheisten apua. 

”Viimeisellä pahoinpitelykerralla ymmärsin, että tulen lopulta pääsemään hengestäni, mikäli suhteeseen vielä jään. Tällä kertaa mies myös potki koiraani, ja se vain oli liikaa”, nelikymppinen nainen kirjoittaa kyselyvastauksessaan.

Hän kertoo saaneensa voimaa erota työtoveriltaan, jolle lopulta uskoutui.

Moni muukin vastaaja korostaa vastauksissaan, että läheisiltä ja jopa kaukaisemmiltakin tuttavilta on mahdollista saada apua lähtemiseen ja eron jälkeisen elämän aloittamiseen, jos vain uskaltaa kertoa tilanteestaan. 

Tällaisista asioista Me Naisten kyselyyn vastanneet suomalaisnaiset saivat voimaa lähteä huonosta suhteesta:

Halusin paremman elämän 

”Olen alkoholistin lapsi ja ajattelin, että koko elämäni ei voi mennä alkoholistin kanssa. Ensin isä, sitten puoliso.”

”Viimeinen lyönti oli lopullinen niitti. Ymmmärsin ettei hän pysty muuttumaan. Tärkeimpänä syynä silloiseen päätökseen pidän kuitenkin sitä, että ansaitsen parempaa. Parempi olla yksin. Onneksi löysin lopulta ihanan aviomiehen.”

”Olin jo pitkään tajunnut, ettei suhde ole terve eikä tule toimimaan, koska mies ei koskaan nähnyt itsessään mitään vikaa. Kysyin itseltäni, pystynkö olemaan loppuelämäni tai viiden vuoden päästä vielä hänen kanssaan ja haluanko tällaisen elämän, jossa minulla ei mitään arvoa. Vastaus oli aina ei. Tiesin, että eron jälkeen oloni ei voisi olla ainakaan huonompi. Päivääkään en ole katunut.”


Terapia herätti

”Kävin itse terapiassa. Siellä jossain vaiheessa ymmärsin, ettei rakastamaansa ihmistä saa kohdella noin ja että vuosien työ itseni kanssa oli romahtamassa nopeasti hänen kohtelunsa takia. Tapahtui myös väkivaltatapaus, jossa tajusin, että haluan elää ja olla olemassa. Suhde jatkui vielä sen jälkeen, mutta se herätti jotain minussa.”

”Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen.”

”Terapeuttini avulla ymmärsin, kuinka olen toiminut koko aikuisikäni puolisoani palvellen ja kadottaen itseni kokonaan. Terapeutin kysymys: ”Mikä tekee sinut onnelliseksi?” ja se, etten osannut vastata siihen, oli niin silmiä avaava, että eroprosessi lähti käyntiin.”

Puoliso jäi kiinni

”Vuosien jahkaaminen sai viimeisen niitin, kun ystäväni parikymppinen tytär ilmoitti minulle, että hän joutui hätistelemään miestäni kimpustaan työmatkani aikana. Tyttö näytti myös mieheni hänelle lähettämät rasvaiset tekstiviestit. Olen ikuisesti kiitollinen tytölle siitä, että hän kertoi asiasta minulle, jotta sain vihdoin voimaa erota.”

”Mies jäi kiinni pettämisestä, kun toinen tai oikeastaan kolmas nainen lähetti minulle viestin. Jotenkin tajusin, etten vain voi elää niin. Pettäminen, ja tapa jolla se tehtiin, oli myös niin iso loukkaus, että ymmärsin, että miehellä on isoja ongelmia ehkä myös itsensä kanssa. Muutama ystäväni tuki minua prosessissa tosi paljon.”

Rakastuin toiseen

”Olin jo vuosia haaveillut erosta, mutta päätöksen tein, kun tapasin uuden miehen. Uusi rakkaus tuli yllättäen ja kolahti kovaa, en ollut tiennyt, millaista rakkaus kahden ihmisen välillä voi olla. En elänyt päivääkään missään salasuhteessa, vaan ilmoitin heti silloiselle miehelleni, että tämä oli nyt tässä. Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen. Uusi rakkaus on nyt kestänyt melkein 10 vuotta, ja päivääkään en ole katunut.”

”Asioista ei voinut keskustella, ja viimeinen niitti oli käsiksi käyminen, jota en anna ikinä anteeksi. Tein eroa mielessäni useamman vuoden ja tapasin ihmisen, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kaikesta. Tämä ihminen on tällä hetkellä elämäni sielunkumppani.”

”Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä.”

”Sain voimaa kolmannesta osapuolesta sekä ajatuksesta, että minä ja poikani olemme ansainneet onnellisen elämän ja että karmea suhde on lapseni lapsuutta. Uusi ihastus auttoi. Minulla ei olisi ikinä ollut voimaa lähteä suhteesta ilman, että sain toisesta voimaa  ja jotenkin myös itsekunnioitukseni takaisin.”

Sain ulkopuolisen näkökulman

”Salasin pitkään kaikilta sen, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Jossain kohtaa aloin puhua asioista työkaverilleni, joka auttoi minua ymmärtämään, että kaikki vika ei ollut minussa ja etten ollutkaan niin paska, että minua oli vain pakko aina hakata. Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä. Kiitos hänelle siitä.”

”Pidin yhden kerran pääni ja lähdin siskojeni ja äitini avustamana siskoni tupareihin kotipaikkakunnalle. Sinä iltana tajusin, miten paha minun oli olla siinä suhteessa, ja miten suhde oli tuhonnut oman persoonani ja luonteeni. Vielä yksi keskustelu miehen exän kanssa, ja seuraavana päivänä pakkasin kamani ja muutin pois.”

”Eräs ilta miespuolisen ystävän seurassa antoi minulle voiman, jota tarvitsin. Sitä iltaa ennen suhde oli oikeastaan jo kuollut, mutta kulissia pidettiin yllä. Kun ymmärrys siitä iski tajuntaan, että en ollut vuoteen nauranut niin vapautuneesti ja tuntenut oloani niin rennoksi, sain vihdoin voimaa sanoa viimeisen kerran, että tämä oli tässä.”

Terveyteni petti

”Terveyteni oli jo kuukausia ollut todella huono. Ruoka ei pysynyt sisällä eikä lopulta edes maistunut. Laihduin yli kymmenen kiloa kuukaudessa. Tultuani sairaalasta kotiin makasin sohvalla huilaamassa, kun mies tuli sisälle ja sanoi jotain todella ikävää. Se oli se viimeinen niitti, silloin päätin tämän avioliiton olevan nyt tässä. Ja se päätös oli aivan kristallinkirkas.”

”Olin lopulta niin loppu henkisesti, että seuraava askel olisi ollut oma totaalinen romahdukseni. Vain itse tiedän, kuinka viimeisillä voimillani päätin pelastaa itseni ja lapseni.”

”Olin vain henkisesti niin loppu, että fyysinen terveyskin alkoi reistailla. Tuli muun muassa rytmihäiriöitä, joille ei löytynyt syytä.”