Häiriötön juttutuokio syventää suhdetta, vakuuttaa seksuaalisuus- ja parisuhdevalmentaja. Kuva: Shutterstock
Häiriötön juttutuokio syventää suhdetta, vakuuttaa seksuaalisuus- ja parisuhdevalmentaja. Kuva: Shutterstock

Jopa vanhat riidat kannattaa ottaa silloin tällöin puheeksi, vaikka se tuntuisi hankalalta.

Puhukaa, sanotaan jokaisessa parisuhdejutussa – ja ihan syystä, koska rehellisellä puheella useimmat ihmissuhdesolmut on mahdollista saada auottua. Arkisista asioista ohimennen jutteleminen on sekin epäilemättä hyväksi parisuhteelle, mutta erityisen voimakkaita vaikutuksia keskustelulla voi saada aikaan, jos juttutuokioon todella keskittyy. 

Seksuaali- ja parisuhdevalmentaja Jordan Gray ehdottaa Women's Health Magazinessa pareille kymmenen kysymyksen patteria, jolla suhdetta voi syventää. Tällä kertaa ei kerrata lapsuusmuistoja tai lempivärejä vaan pohditaan sitä, miten suhteessa menee ja mitä kumpikin osapuoli voisi tehdä toisen hyvinvoinnin eteen.

”Antakaa harjoitukselle mahdollisuus ja katsokaa, mitä siitä tulee. Jos ette tykkää siitä, teidän ei tarvitse koskaan tehdä sitä uudestaan. Mutta tämä harjoitus saattaa olla juuri se juttu, jonka tarvitsette muuttamaan suhteenne selviytymisestä kukoistukseksi,” hän kirjoittaa.

Grayn mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään, jos keskustelun voi käydä ajan kanssa ja rauhassa – ja kyllä, tämä tarkoittaa älypuhelimen laittamista pois keskustelun ajaksi. Syväluotaavista kysymyksistä kun ei ole hyötyä, jos ei malta kuunnella, mitä kumppani niihin vastaa.

Tällainen on Grayn kymmenen kohdan kysymyspatteri:

  1. Onko sinulla mukava olo nyt ja voinko tehdä jotakin sen eteen?
    Ennen kuin suunnataan keskustelussa syville vesille, on hyvä varmistaa, että molemmilla on kiva fiilis. Jos ei ole, halaaminen tai muutaman minuutin hengittely hiljaisuudessa voi auttaa. Tai ehkä täytyy vielä varmistaa, että puhelin todella on äänettömällä.
  2. Miten voisin tukea sinua elämässäsi?
    Vastaus voi olla jotakin todella pientä ja arkista, kuten toive hyvänyönsuukosta joka ilta, tai jotakin hyvin massiivista, kuten päätös totaalisesta elämänmuutoksesta. Kysymyksen esittäminen ei velvoita sinua mihinkään. Vaikka et voisi antaa kumppanisi toivomaa tukea, ainakin hän saa lausuttua ajatuksensa ilmoille ja tulee kuulluksi.
  3. Olenko tehnyt viime aikoina jotakin, jolla olen tietämättäni satuttanut sinua?
    Aika lakaista maton alus takaisin päivänvaloon! Ihan kaikkea mielessä pyörivää ei omalle kumppanille tarvitse paljastaa, mutta suurimmista häiritsemään jääneistä asioista on hyvä hankkiutua eroon. Jordan Grayn mukaan monen on vaikea pukea sanoiksi sitä, että jokin näennäisesti pieni asia on jäänyt ärsyttämään tai loukannut. Kuuntele siis tarkasti, kiitä avoimuudesta vastauksen saatuasi ja pyydä anteeksi. 
  4. Miten haluaisit moikata, kun jompikumpi tulee töistä kotiin?
    Osa ihmisistä haluaa töistä kotiuduttuaan olla tunnin omissa oloissaan sanomatta mitään, osa kaipaa välitöntä päivän kuulumisten vaihtoa sekä halauksia. Koska kotiintulo toistuu harva se päivä, sopivalla tervehtimistavalla voi tehdä yllättävän suuren muutoksen kumppaninsa arkeen. 
  5. Millaista hellyyttä haluaisit lisää?
    Nyt ei puhuta seksistä vaan muusta läheisyydestä. Muutama suukko, silitys tai selän rapsutus on helppo lisätä päiväohjelmaan, kun tietää, mistä kumppani erityisesti pitää.
  6. Tarvitsetko lähipäivinä enemmän läheisyyttä vai omaa aikaa? 
    Tämän ja muutaman muun näistä kysymyksistä voi esittää vaikka joka viikko. Esimerkiksi työtilanne vaikuttaa siihen, milloin kumppani kaipaa hellyyttä ja kohteliaisuuksia, milloin taas itsenäisyyttä ja tilaa tehdä omia asioitaan. 
  7. Onko sinua jäänyt vaivaamaan jokin viimeaikainen riitamme?
    Tämän kysymyksen esittäminen vaatii paljon rohkeutta, koska jo haudattuihin riitoihin palaaminen ei ole kivaa. Jos jokin kina on jäänyt vaivaamaan, se kannattaa mieluummin puhua halki kuin yrittää unohtaa. Puolitiehen jääneet riidat voivat kasata turhautumista ja johtaa uusiin turhiin riitoihin myöhemmin. Vanhaan riitaan palaaminen voi olla palkitsevaa siksikin, että nyt rauhallisessa tilanteessa molempia miellyttävä ratkaisu voi löytyä helpommin. 
  8. Oletko ollut tyytyväinen seksielämäämme viime aikoina?
    Useimmissa parisuhteissa seksi on se asia, joka erottaa parisuhteen kaikista muista ihmissuhteista. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – seksi on myös yleinen riidanaihe. Niinpä on syytä kysyä, pitäisikö seksielämässä muuttaa jotakin. 
  9. Mitkä ovat merkittävimmät stressinaiheuttajat elämässäsi? Voisinko jotenkin helpottaa paineitasi?
    Olennaista tässä kysymyksessä on loppuosa: miten voisin helpottaa oloasi. Kumppanin kuormasta kuuleminen voi myös auttaa ymmärtämään sitä, millä tavalla hän toimii. 
  10. Millaisissa tilanteissa puhuminen on sinusta vaikeaa? Miten voisin auttaa siinä?
    Kaikilla ihmisillä on aiheita, jotka tuntuvat erityisen aroilta. Myös tietyt tilanteet voivat saada suun sulkeutumaan häpeän tai ahdistuksen takia: esimerkiksi riitely jostakin tietystä asiasta, yhteisten ongelmien puiminen julkisesti tai jokin asia makuuhuoneen puolella. Kysymällä saatat löytää keinoja, joilla voit tukea kumppaniasi hankalalla hetkellä. Ehkä keskusteluyhteyskin säilyy seuraavalla kerralla paremmin, jos rakkaasi ei tunne oloaan niin haavoittuvaiseksi.  

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti