Vaikka et vaikealla hetkellä tietäisi mitä sanoa, älä ainakaan katoa toisen elämästä. Kuva: Shutterstock
Vaikka et vaikealla hetkellä tietäisi mitä sanoa, älä ainakaan katoa toisen elämästä. Kuva: Shutterstock

Syövän selättäneen graafikon empatiakortit vinkkaavat, mitä sanoa silloin, kun tuntuu, ettei sanoja ole.

Kun joku sairastuu vakavasti, menettää läheisensä tai kohtaa jonkin muun suuren kriisin, on lohdutuksen sanoja joskus löytää. ”Otan osaa” on vaaraton ja neutraali myötätunnon ilmaisu, mutta kieltämättä vähän laimea.

Toisaalta ”tiedän miltä sinusta tuntuu”, ”vaikeuksien kautta voittoon” tai ”sateen jälkeen paistaa aina aurinko” -tyyppiset hyvää tarkoittavat sanat tai neuvot voivat kuulostaa kriisin keskellä elävän korvissa laimeilta latteuksilta tai suorastaan raivostuttavalta ymmärtämättömyydeltä.

Ei siis ole ihme, että moni vaikenee vaikean tilanteen edessä. Mitä kuuluu sanoa, jos haluaa tukea ja tsempata? Ja mitä ei ainakaan kannata töräyttää?

Hyviä vinkkejä tarjoavat nuoruudessaan syövän selättäneen graafikon Emily McDowellin, 38, suunnittelemat empatiakortit, joiden viesteissä on sekä lämpöä että huumoria.

Kuten tässä: ”Olen pahoillani, että olet kipeä. Tahdon vain sanoa, etten tule koskaan tyrkyttämään sinulle jotain satunnaista hoitomuotoa, josta luin netissä.”

Tai tässä: ”Anna minun tirvaista seuraavaa henkilöä, joka tulee sanomaan sinulle, että kaikki asiat tapahtuvat syystä. Olen pahoillani, että joudut käymään tämän läpi.”

Tai: ”Tiedoksesi, olen valmis kuskaamaan sinua hoitoihin, siivoamaan kämppäsi ja auttamaan imartelevimman peruukin valinnassa. Ja jos pakotat, voin jopa makoilla sohvalla ja katsella kanssasi roskasarjoja telkkarista. Tiedän. Se on uhraus, mutta olen valmis siihen. Rakastan sinua.”

Ihastusta herättäneet empatiakortit syntyivät, kun Emily mietti, millaisia viestejä hän olisi halunnut lukea kipeänä ollessaan.

– Toivon, että nämä kortit saavat vastaanottajansa tuntemaan, että he tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi, hän sanoo Women’s Healthin haastattelussa.

Emilyllä on vinkki myös siihen, mitä sanoa, jos ei osaa sanoa mitään.

– Silloin on viisainta vain sanoa: ”Olen pahoillani, en tiedä, mitä sanoa. Rakastan sinua.” Se on parempi vaihtoehto kuin yrittää väkisin keksiä jotain piristävää.

Lue myös:

Kun tyttärestä tuli sairastuneen äitinsä tukihenkilö: ”Laskemme leikkiä kuolemasta”

”Haiset kuin skunkki!” 8 tosiystävän tunnusmerkkiä

Koskettava päiväkirja: Minun vuoteni rintasyöpäpotilaana

Kertoisitko rakkaimmillesi sairastuneesi syöpään? Joka neljäs pitäisi omana tietonaan

Älypuhelinten tuoma etäisyys on tehnyt ystävien näkemisen perumisesta ja myöhästelystä vähän liian helppoa.

”Tuun ihan pian, tulin hetki sitten kotiin ja vaihdoin vaatteet, niin lähden ihan just!”

”Metrossa!”

”Nähdäänkö ravintolan edessä vai sisällä?”

”Mä myöhästyn kans jonkin verran.”

”Soitellaan, kun jompikumpi on perillä.”

Edelliset ovat otteita WhatsApp-keskusteluista ystävieni kanssa. Tällaista on ystävien tapaamisten sopiminen ja niihin saapuminen 2010-luvulla: kohtaamisten ajankohtaa ”katellaan” ja ”sovitaan lähempänä” päivätolkulla, ja juuri ennen sovittua tapaamisaikaa alkavat sinkoilla viestit, joissa raportoidaan myöhästymisistä. 

Silmänsä peittänyttä apinaa esittävä emoji ja hätäinen sori-sana saavat hoitaa pahoittelun virkaa, kun kumpikaan ei oikeasti ole kovin pahoillaan siitä, että lähti taas kerran kotoa myöhässä. Viestillä on helppo sinkauttaa tilannetiedotus viivästymisestä, ja kahvilan edessä päivystävä ystävä voi käyttää odotteluajan selaamalla luuriaan – ellei itsekin ole myöhässä. 

Nykyteknologian ansiosta treffipaikalla ei tarvitse haahuilla turhaan, jos ystävälle on sattunut ylitsepääsemätön este. Toisaalta, aika harvoin myöhästely tai tapaamisen peruminen johtuu jostakin aivan yllättävästä ja ylitsepääsemättömästä. Viestittelyn helppous, sosiaalisessa mediassa kevyesti sinkoilevat kutsut ja kiireisyyden ihannointi vain ovat tehneet myöhästelystä ja viime hetken peruutuksista houkuttelevan helppoa.

Kuten toimittaja Elizabeth Kiefer kirjoittaa Glamourissa, tapakulttuuri on muuttunut siihen suuntaan, että kaverien näkemisen voi skipata introverttikortin heilautuksella, eivätkä viime hetken peruutukset ole niin vakava juttu. Perumiskuume leviää ja uhkaa ystävyyksiä, Kiefer maalailee. 

Nykyään voi säilyttää kasvonsa ja jäädä sohvalle makaamaan parilla anteeksipyytävällä emojilla. 

WhatsApp-myöhästelyn ja -perumisen lisäksi hermoja kiristävät Facebook-kutsut. Facebookissa juhlakutsut on helppo naputella koko kaveriporukalle – mutta kutsu on myös helppo jättää roikkumaan Ehkä-tilaan tai unohtaa vastaaminen kokonaan.

Älypuhelinsovellusten tuoma etäisyys on tehnyt kieltäytymisestä  ja kutsujen huomiotta jättämisestä vähän liian helppoa. Lankapuhelimitse esitettyyn kutsuun olisi ollut törppöä vastata, että katsellaan miltä loppuviikosta näyttää, ja jättää sitten tulematta. Nykyään voi säilyttää kasvonsa ja jäädä sohvalle makaamaan parilla anteeksipyytävällä emojilla. 

Siispä teen muistilistan itselleni ja vähän muillekin:

  1. Jos et pääse tai et halua tulla, kieltäydy heti kohteliaasti.
  2. Suhtaudu Facebook-kutsuihin vakavasti, jos kyse on ystävälle tärkeästä tapahtumasta. 
  3. Lähde ajoissa kotoa. Oikeasti. 
  4. Lakkaa lähettelemästä tilanneraportteja tyyliin: Bussissa! Kohta siellä! Pyöräkellarissa! Katso sen sijaan kohta kolme uudestaan. 

Keräsimme naisten arviot siitä, millainen tyyppi ei pääse jatkoon deittisovelluksessa – ei ole helppoa kellään.

Kuka väitti, että tinderöinti on helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin? Näistä syistä nainen sivuuttaa Tinder-ehdokkaan:

  1. Profiilikuva on ryhmäkuva. Harva nainen vaivautuu aukaisemaan profiilin tarkistaakseen, kuka kuvan tyypeistä mies oikein on.
  2. Kuva on otettu likaisen peilin kautta. Ei jatkoon.
  3. Paidaton kuva. Pullistelu ei ole kuumaa, vaikka moni salimarkku saattaisi luulla niin.
  4. Liika poseeraaminen, duckface tai muu yliyrittäminen kuvissa eivät toimi miehellä eikä naisella. Aitous katoaa, kun profiili muistuttaa malliportfoliota.
  5. Rasittavan aktiiviset kuvat. Ensimmäisessä kuvassa surffilauta kainalossa, toisessa hyppää laskuvarjohyppyä ja kolmannessa valloittaa vuorta. Onko sellainen tavallinen kuolevainen ollenkaan? 
  6. Negatiivinen ensivaikutelma. Tyyppi tuomitsee naiset jo biossa sutkautuksellaan ”Swaippaa suosiolla vasemmalle, jos olet feministi, heko heko”. Onnea rakkauden etsintään, hei!
  7. Biossa ainoa kuvaus on pituus. Sekö todella on tärkein tai kiinnostavin seikka?
  8. Suttuinen ja rakeinen profiilikuva luo helposti kriippailevat vibat.
  9. Murjottava profiilikuva, tuo miesten kansantauti. Antaa luotaantyöntävän kuvan.
  10. Alaviistosta otettu selfie korostaa leukaa eikä näytä varsin imartelevalta.
  11. Kaksi edellistä niin, että samanlaisia kuvia on viisi kappaletta peräkkäin.
  12. Superliken käyttäminen tarkoittaa yksinkertaisesti liian innokasta.
  13. Imelät Live, laugh, love -voimalauseet tai Marilyn Monroen siteeraaminen. Vähänpä tiesit, jos luulit, että vain naiset sortuvat niihin. 
  14. Jos miehen täytyy profiilissaan kertoa olevansa huumorintajuinen, hän ei luultavasti ole sitä. Oikeasti huumorintajuinen kirjoittaa profiiliinsa jotain nokkelaa.
  15. Sydäntä lähellä "ruoka, matkustus ja urheilu.” Todella omaperäistä, pitäisikö tässä kiinnostua.
  16. Vain yksi kuva. Ainoastaan uhka, ei mahdollisuus.
  17. Liian vanha kuva. Tähän kategoriaan kuuluvat armeija- ja ylppärikuvat. Ihan hellyttäviä, mutta todennäköisesti antavat väärän vaikutelman.
  18. Profiilissa ei ole mitään tietoja Herra Salaperäisestä. On vaikea aloittaa keskustelua, jos ei voi tarttua mihinkään faktaan.
  19. Söpösteleviä yhteiskuvia naisten kanssa. Herättää kysymyksen, seurusteleeko hän, esittääkö vaikeasti tavoiteltavaa vai yrittääkö tehdä naiset mustasukkaiseksi.
  20. Biossa käytetään sana hipsutus. Ei jatkoon.

Jos onnistut läpäisemään tämän vaativan seulan, olet aikamoinen deittiguru!