Kerro, kerro kuvastin, ken on deittimarkkinoilla sopivin. Kuva: Shutterstock
Kerro, kerro kuvastin, ken on deittimarkkinoilla sopivin. Kuva: Shutterstock

Treffailijan ensimmäinen läksy koskee itsetuntemuksen ja -tunnon opettelua.

Ylös, ulos ja treffeille! Tällainen toiminta on nykyään helppoa, ainakin teoriassa, sillä deittimaailmaan putkahtaa koko ajan uusia sovelluksia ja palveluja. Viimeksi kesäkuussa suomalaiset psykologit kertoivat lanseeranneensa uuden seuralaispalvelun, Heila matchmakingin.

Eri asia on kuitenkin se, kuinka syvällistä deittailu on, kun kaikki on tehty niin simppeliksi. Kuvaa klikkaamalla voi osoittaa, viehättääkö toinen vai ei. Toinen palvelu yhdistää sinkkuja sen perusteella, mitä asioita he kertovat vihaavansa.

Henkilökohtaisen parinvalintapalvelun Heila matchmakingin toinen perustaja, psykologi Teija Vuorinen on huomannut, että treffeillä ei enää vaivauduta oikeasti paneutumaan ja tutustumaan toiseen.

– Johtopäätökset tehdään ensimmäisen viiden minuutin aikana ja sen jälkeen siirrytään etsimään Tinderistä seuraavaa seuralaista, koska se on nykyään niin helppoa. Tällainen pikadeittailu ei opeta meille itsestämme ja omista tarpeistamme mitään kovin syvällistä, Vuorinen kertoo.

Lue myös! 240 euron sokkotreffit – miten uusi suomalainen deittipalvelu selvittää seksikemian?

Pikadeittailusta ei pidä syyttää pelkästään sen mahdollistavia sovelluksia ja ylivirittynyttä aikaamme, jatkuvasti kiireessä elävää yhteiskuntaa. Kaikki meistä eivät loppupeleissä uskalla kohdata itseään ja hankalia tunteitaan.

– Moni ajattelee, että kaiken pitäisi olla heti helppoa. Suhteen alussa on toki lyhyt huuma, jolloin kaikki soljuu hienosti omalla painollaan. Usein kuitenkin huuman hälvettyä säikähdetään kaikkia hankalia tunteita. Toisen ihmisen lähelle päästäminen voi olla monelle hyvinkin pelottavaa ja vaikeaa. Jos tässä kohtaa päästää itsensä aina pälkähästä ja pakenee takavasemmalle, ei ehkä koskaan pääse oikeasti kokemaan rakkautta.

”Lapset on jätetty yksin tunteidensa kanssa”

Yksi syy suomalaisten heikkoon itsetuntoon ja -tuntemukseen löytyy Vuorisen mukaan tunnekasvatuksen puutteesta. Hänestä asia on kuitenkin selvästi muuttumassa sitä mukaa, kun uudet sukupolvet kasvavat aikuisiksi.

– Syy on aikaisemmin ollut pitkälti kasvatuksessa ja erityisesti tunnekasvatuksen puutteessa. Lapset on jätetty yksin tunteidensa kanssa, eikä perheissä ole puhuttu avoimesti tunteista. Tämä taas vaikuttaa monella tapaa itsetunnon kehitykseen. Lapsi rakentaa kuvaa itsestään ja arvokkuudestaan vuorovaikutuksessa läheisten aikuisten kanssa, psykologi sanoo ja jatkaa:

– Rakkaus, lämpö, hyväksyvä ja armollinen suhtautuminen lapseen kasvattavat itsetuntoa. Rangaistukset, arvostelu ja vaativuus syövät sitä. Suomessa on myös aika pitkään elänyt pelko siitä, että lapsi ylpistyy, jos sitä kehuu. Tällainen ajattelutapa johtaa melko varmasti ongelmiin.

”Rakkaus, lämpö, hyväksyvä ja armollinen suhtautuminen lapseen kasvattavat itsetuntoa.”

”Introvertilläkin voi olla hyvä itsetunto”

Iso merkitys itsetuntoon on muiden ihmisten seuralla – puhutaanpa sitten puolisosta tai työkavereista.

Vuorisen mukaan työpaikan kulttuurillakin on vaikutusta: annetaanko rakentavaa ja positiivista palautetta vai keskitytäänkö negatiivisiin asioihin ja kritisointiin? Saako töissä sopivasti vastuuta, mutta ei liian suurta työmäärää?

Totuus itsetunnosta voi kuitenkin peittyä yleiseen väärään olettamukseen, joka koskee työelämän tärkeitä luonteenpiirteitä.

– Joskus hyvä itsetunto sekoitetaan ekstroverttiyteen eli ulospäinsuuntautuneisuuteen. Ajatellaan, että hyvän itsetunnon omaava ihminen nauttii esillä olosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Näin ei välttämättä ole. Introvertilläkin voi olla hyvä itsetunto.

Kolme kysymystä itsetuntemuksesta ja -tunnosta

  1. Miksi itsetuntemuksen kehittäminen on tärkeää ennen kuin lähtee deittimarkkinoille?
    ”Hyvä itsetunto ja itsetuntemus ovat tärkeitä deittimarkkinoilla, jotta tietää, mitä itse haluaa kumppanilta ja parisuhteesta, ja mitä itsellä on tarjottavana. Terveellä itsetunnolla ei myöskään jää suhteeseen, jossa tulee väärinkohdelluksi. Silloin pystyy pitämään huolta omista rajoista ja kunnioittamaan myös toisen rajoja. Hyvän itsetunnon omaavan ei myöskään tarvitse kohdella läheisiään loukkaavasti omaa oloaan helpottaakseen.”

     

  2. Mistä huomaa, että itsetuntoa pitää kehittää?
    ”Heikko itsetunto voi heijastua monenlaisena tyytymättömyytenä ja pahana olona. Usein ihminen huomaa itsekin ottavansa vaikkapa epäonnistumiset suhteettoman kovina iskuina tai kokevansa jatkuvasti epävarmuutta töissä, opinnoissa tai ihmissuhteissa.
    Itsetuntoa ei kohenneta hetkessä, mutta kyllä esimerkiksi kymmenessä minuutissakin pääsee jo alkuun. Siinä ajassa voi vaikka laatia pitkän listan omista hyvistä puolista tai kirjoittaa itselleen myötätuntoisen ja kannustavan kirjeen.”

     

  3. Mitkä ovat parhaimmat keinot itsetunnon kehittämiseen itsenäisesti?
    ”Itsetuntoon liittyy se, että tuntee niin omat vahvuudet kuin heikkoudet ja pystyy suhtautumaan niihin armollisesti. Ensimmäinen askel on siis hyväksyä myös puutteita itsessään, koska täydelliseksi ei tulla koskaan. Tärkeintä on kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla itselleen puhuu mielensä sisällä. Jos jokaisesta epäonnistumisesta sättii itseään tai jatkuvasti osoittelee mielessään omia puutteitaan, ei itsetunto voi olla kovin korkealla. Itselleen voi harjoitella puhumaan kuin rakkaalle lapselle: “Teit parhaasi, ensi kerralla onnistut varmasti! Olet silti mahtava tyyppi!” Jos sisäisen puheen sävyä saa muutettua, vaikuttaa se positiivisesti myös itsetuntoon.”