Joskus sen vain tietää – ja tuntee. Kuva: Shutterstock
Joskus sen vain tietää – ja tuntee. Kuva: Shutterstock

Katse, joka tuntuu vatsanpohjassa asti. Kosketus, joka läpäisee joka solun. Tai se, kun hänen nimensä popsahtaa puhelimennäytölle. Kysyimme rakastuneilta, mistä he ovat tienneet olevansa rakastuneita.

”Sen vain tietää.” Näin vastaa usein rakastunut ihminen. Tunnetta on joskus vaikea pukea sanoiksi, mutta on joitakin merkkejä, jotka viittaavat siihen, että on menettänyt tai menettämässä sydämensä jollekin.

Evening Standard -sivuston jutun innoittamana listasimme asioita, joista tietää olevansa rakastunut – ja  kysyimme myös ihmisten omia kokemuksia.

1. Et ole kiinnostunut muiden kuin hänen seurastaan

”Tajusin olevani aivan hulluna yhteen ex-kumppaniini, kun halusin olla hänen kanssaan koko ajan. Jos olin muiden seurassa, mielessä pyöri jatkuvasti, että voi kun tässä olisi se ihana ihminen. Mietin myös koko ajan seuraavaa tapaamista. En oikein osannut sopiakaan muiden kanssa mitään, koska alitajuisesti odotin niin täpinöissäni koko ajan seuraavaa tapaamistamme. Muiden jututkin tuntuivat epäkiinnostavilta – elleivät he sitten jaksaneet jauhaa kanssani tästä uudesta suhteestani. Nainen, 36

”Saatoin saattaa hänet kotiin, ja muutaman kilometrin matka venyi monen tunnin mittaiseksi.”

”Olin kerran totaalisen hullaantunut eräästä ystävästäni. Meillä oli pitkä ystävyyssuhde takana, enkä aluksi tietenkään tajunnut olevani rakastunut. Mutta siinä vaiheessa, kun toisen kosketus läpäisi joka solun, tajusin, että välillämme on myös jotain seksuaalista.

Halusimme olla yötä päivää yhdessä. Tilanne oli kuitenkin hankala, ja salasimme kaikilta, että suhteemme on muuttunut ystävyyssuhteesta joksikin muuksi. Keksimme kaikki mahdolliset keinot, että voisimme olla yhdessä. Saatoin saattaa hänet kotiin, ja muutaman kilometrin matka venyi monen tunnin mittaiseksi, koska ei vain halunnut erota. Se tuntui liian haikealta.

”Kolusimme kaikki mahdolliset auki oleva bensa-asemat, jotta saimme vain olla yhdessä.”

Monesti öisin lähdimme ajelulle ja kolusimme kaikki mahdolliset auki oleva bensa-asemat, jotta saimme vain olla yhdessä. Joskus saatoimme ajaa johonkin rauhalliseen paikkaan ja istua autossa tuntitolkulla, kuunnella musiikkia ja tuijotella toisiamme. Joskus puhuimme tuntikausia, mutta usein olimme olimme tuntitolkulla hiljaa. Riitti, että se toinen ihminen on siitä. Olosuhteet ja tapaamispaikat olivat toissijaisia. Sitä ei jotenkaan nähnyt ja kuullut mitään muuta kuin vain sen toisen ihmisen – ja tunteen, joka välillämme oli.” Nainen, 34

2. Et innostu kenenkään muun viestistä yhtä paljon kuin hänen

”Olin kerran todella ihastunut yhteen ihmiseen. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, mutta tunteeni eivät silti ole vieläkään laimentuneet. Vatsanpohjassa kourii yhä, jos hänen nimensä pompsahtaa puhelimennäytölle ja hän lähettää viestin. Se on yksi merkki, josta tiedän olevani yhä häneen rakastunut.” Nainen, 37

3. Kenenkään toisen katse ei tunnu samalta

”Olen tiennyt olevani rakastunut siitä, että hänen katseensa on tuntunut mahanpohjassa ihanana kutitteluna. Ja myös siitä, että olen halunnut tuijotella vain häntä – enkä esimerkiksi arkkitehtuuria ja mainoksia.” Nainen, 42

4. Puhut hänestä lähes koko ajan sekä ajattelet häntä taukoamatta

”Olin kerran tavannut kiinnostavan tyypin. En kuitenkaan tajunnut olevani rakastunut häneen kuin vasta siinä vaiheessa, kun ystäväni huomauttivat, etten muusta enää puhukaan. En ollut tajunnut tätä itse, mutta kun siitä mainittiin, tarjusin itsekin, että alan puhua tästä ihmisestä mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Hän täytti ajatukseni lähes koko ajan.” Nainen, 29

”Olen tajunnut olevani rakastunut silloin, kun olen miettinyt pitkin päivää, että tämän ja tämän haluan kertoa hänelle sitten, kun jutellaan.” Nainen, 42

”Hän osasi koskettaa juuri oikeista paikoista juuri oikeilla hetkillä.”

5. Entiset suuret ihastukset lakkaavat kiinnostamasta

”Olin kerran ties kuinka pitkään ihastunut erääseen tyyppiin. Hän ei osoittanut minua kohtaan kuitenkaan ikinä mitään mielenkiintoa. Kerran hän kuitenkin pyysi minua yllättäen luokseen. En halunnut mennä ja vastasin ei. Samaan aikaan tapailin erästä toista ihmistä. Suhde ei vielä ollut seurustelutasolla, koska olin ajatellut, etten ole valmis. Mutta tajusin olevani tähän uuteen tyyppin rakastunut, kun tämä vanha ihastukseni pyysi luokseen.  Soitin heti tälle uudelle ihmiselle, että haluan olla hänen kanssaan ja kysyin, voisimmeko olla vain toistemme kanssa. Niin me teimmekin.” Nainen, 28

6. Huumaannut läheisyydestä ja seksistä

”Tajusin olevani rakastunut ex-kumppaani siitä, että välillämme oli uskomatonta fyysistä vetovoimaa. Halusimme kosketella toisiamme jatkuvasti. Myös seksi oli jotain sellaista, mitä en ollut aikaisemmin kokenut. Hän osasi koskettaa juuri oikeista paikoista juuri oikeilla hetkillä. Vapaapäivinä saatoimme viettää sängyssä koko päivän.” Nainen, 29

”Minua ne eivät kiinnostaneet yhtään, mutta jotenkin jaksoin silti kuunnella hänen juttujaan.”

7. Haluat, että hän tapaa ystäviäsi

”Tapailin kerran yhtä tyyppiä puoli vuotta. Jotenkaan minulla ei ikinä tullut sellaista oloa, että olisin halunut esitellä hänet ystävilleni tai sukulaisilleni. Aloin miettiä, mistä tämä johtuu. Tyyppi oli oikein mukava sekä luonteva ja kiva sosiaalisissa tilanteissa. Vastahakoisuuteni ei siis johtunut siitä, että olisin esimerkiksi pelännyt, että tämä ihminen häpäisee itsensä tai minut. Jossain vaiheessa tajusin, että ehkä kyse onkin minun tunteistani – siitä, etten ollut rakastunut häneen enkä siksi halunnut esitellä häntä.

Kun aloin olla yhdessä nykyisen mieheni kanssa, minulle tuli heti tunne, että haluan esitellä ja julistaa rakkauttamme koko maailmalle.” Nainen, 36

8. Jaksat olla kiinnostunut hänen intohimoistaan

”Kun tapasin nykyisen puolisoni, huomasin heti, että meillä on hyvin erilaiset kiinnostuksen kohteet. Hänen suuria intohimojaan olivat purjehdus, golf ja politiikka. Minua ne eivät kiinnostaneet yhtään – eikä minulla ollut niistä mitään tietoakaan. Jotenkin jaksoin silti kuunnella hänen juttujaan noista asioista ja aloin myös kiinnostua niistä.

Kun lähdin kokeilemaan purjehdusta ja golfia, innostuin niistä itsekin. Nykyään nämä kaksi lajia ovat myös yhteisiä harrastuksiamme.” Nainen, 36

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti

Yksi sai tietää puolison pettämisestä, toinen löysi itselleen uuden rakkaan. Naiset kertovat, mistä saivat voimaa erota huonosta suhteesta.

Vaikka tietäisi, että parisuhde on tuhoon tuomittu, ei eroaminen ole välttämättä helppoa. Huonoissa, jopa väkivaltaisissa, suhteissa pysytellään muun muassa pelon, taloudellisen epävarmuuden ja lasten takia – ja siksikin, että toivotaan tilanteen vielä kääntyvän hyväksi.

Eronneet ovat kertoneet Me Naisissa suhteen päättyneen johonkin yksittäiseen viimeiseen niittiin, kuten salatupakoimisen paljastumiseen, yhtäkkiseen reissuilmoitukseen – tai kuraisiin saappaisiin

Aina eron taustalla ei ole mitään yksittäistä hetkeä, joka olisi johtanut välittömään lähtöön. Osa eronneista on kertonut sinnitelleensä pitkään tuhoon tuomitussa suhteessa odottaessaan esimerkiksi tarvittavien rahavarastojen karttumista, asunnon löytymistä tai lasten kasvua. 

Kun kysyimme, mistä eronneet ovat saaneet voimaa lähteä vahingollisesta suhteesta, saimme hyvin vaihtelevia vastauksia. Muutama toistuva teema kuitenkin on: monelle eropäätökseen herättävä hetki on jokin puolison väkivallanteko, mutta eron lopullinen toteuttaminen on vaatinut ystävien tai muiden läheisten apua. 

”Viimeisellä pahoinpitelykerralla ymmärsin, että tulen lopulta pääsemään hengestäni, mikäli suhteeseen vielä jään. Tällä kertaa mies myös potki koiraani, ja se vain oli liikaa”, nelikymppinen nainen kirjoittaa kyselyvastauksessaan.

Hän kertoo saaneensa voimaa erota työtoveriltaan, jolle lopulta uskoutui.

Moni muukin vastaaja korostaa vastauksissaan, että läheisiltä ja jopa kaukaisemmiltakin tuttavilta on mahdollista saada apua lähtemiseen ja eron jälkeisen elämän aloittamiseen, jos vain uskaltaa kertoa tilanteestaan. 

Tällaisista asioista Me Naisten kyselyyn vastanneet suomalaisnaiset saivat voimaa lähteä huonosta suhteesta:

Halusin paremman elämän 

”Olen alkoholistin lapsi ja ajattelin, että koko elämäni ei voi mennä alkoholistin kanssa. Ensin isä, sitten puoliso.”

”Viimeinen lyönti oli lopullinen niitti. Ymmmärsin ettei hän pysty muuttumaan. Tärkeimpänä syynä silloiseen päätökseen pidän kuitenkin sitä, että ansaitsen parempaa. Parempi olla yksin. Onneksi löysin lopulta ihanan aviomiehen.”

”Olin jo pitkään tajunnut, ettei suhde ole terve eikä tule toimimaan, koska mies ei koskaan nähnyt itsessään mitään vikaa. Kysyin itseltäni, pystynkö olemaan loppuelämäni tai viiden vuoden päästä vielä hänen kanssaan ja haluanko tällaisen elämän, jossa minulla ei mitään arvoa. Vastaus oli aina ei. Tiesin, että eron jälkeen oloni ei voisi olla ainakaan huonompi. Päivääkään en ole katunut.”


Terapia herätti

”Kävin itse terapiassa. Siellä jossain vaiheessa ymmärsin, ettei rakastamaansa ihmistä saa kohdella noin ja että vuosien työ itseni kanssa oli romahtamassa nopeasti hänen kohtelunsa takia. Tapahtui myös väkivaltatapaus, jossa tajusin, että haluan elää ja olla olemassa. Suhde jatkui vielä sen jälkeen, mutta se herätti jotain minussa.”

”Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen.”

”Terapeuttini avulla ymmärsin, kuinka olen toiminut koko aikuisikäni puolisoani palvellen ja kadottaen itseni kokonaan. Terapeutin kysymys: ”Mikä tekee sinut onnelliseksi?” ja se, etten osannut vastata siihen, oli niin silmiä avaava, että eroprosessi lähti käyntiin.”

Puoliso jäi kiinni

”Vuosien jahkaaminen sai viimeisen niitin, kun ystäväni parikymppinen tytär ilmoitti minulle, että hän joutui hätistelemään miestäni kimpustaan työmatkani aikana. Tyttö näytti myös mieheni hänelle lähettämät rasvaiset tekstiviestit. Olen ikuisesti kiitollinen tytölle siitä, että hän kertoi asiasta minulle, jotta sain vihdoin voimaa erota.”

”Mies jäi kiinni pettämisestä, kun toinen tai oikeastaan kolmas nainen lähetti minulle viestin. Jotenkin tajusin, etten vain voi elää niin. Pettäminen, ja tapa jolla se tehtiin, oli myös niin iso loukkaus, että ymmärsin, että miehellä on isoja ongelmia ehkä myös itsensä kanssa. Muutama ystäväni tuki minua prosessissa tosi paljon.”

Rakastuin toiseen

”Olin jo vuosia haaveillut erosta, mutta päätöksen tein, kun tapasin uuden miehen. Uusi rakkaus tuli yllättäen ja kolahti kovaa, en ollut tiennyt, millaista rakkaus kahden ihmisen välillä voi olla. En elänyt päivääkään missään salasuhteessa, vaan ilmoitin heti silloiselle miehelleni, että tämä oli nyt tässä. Sain uuden rakkauden myötä rohkeuden tehdä päätöksen. Uusi rakkaus on nyt kestänyt melkein 10 vuotta, ja päivääkään en ole katunut.”

”Asioista ei voinut keskustella, ja viimeinen niitti oli käsiksi käyminen, jota en anna ikinä anteeksi. Tein eroa mielessäni useamman vuoden ja tapasin ihmisen, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kaikesta. Tämä ihminen on tällä hetkellä elämäni sielunkumppani.”

”Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä.”

”Sain voimaa kolmannesta osapuolesta sekä ajatuksesta, että minä ja poikani olemme ansainneet onnellisen elämän ja että karmea suhde on lapseni lapsuutta. Uusi ihastus auttoi. Minulla ei olisi ikinä ollut voimaa lähteä suhteesta ilman, että sain toisesta voimaa  ja jotenkin myös itsekunnioitukseni takaisin.”

Sain ulkopuolisen näkökulman

”Salasin pitkään kaikilta sen, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Jossain kohtaa aloin puhua asioista työkaverilleni, joka auttoi minua ymmärtämään, että kaikki vika ei ollut minussa ja etten ollutkaan niin paska, että minua oli vain pakko aina hakata. Ilman tätä ihanaa työkaveriani olisin tässä suhteessa varmaan edelleenkin, jos edes olisin hengissä. Kiitos hänelle siitä.”

”Pidin yhden kerran pääni ja lähdin siskojeni ja äitini avustamana siskoni tupareihin kotipaikkakunnalle. Sinä iltana tajusin, miten paha minun oli olla siinä suhteessa, ja miten suhde oli tuhonnut oman persoonani ja luonteeni. Vielä yksi keskustelu miehen exän kanssa, ja seuraavana päivänä pakkasin kamani ja muutin pois.”

”Eräs ilta miespuolisen ystävän seurassa antoi minulle voiman, jota tarvitsin. Sitä iltaa ennen suhde oli oikeastaan jo kuollut, mutta kulissia pidettiin yllä. Kun ymmärrys siitä iski tajuntaan, että en ollut vuoteen nauranut niin vapautuneesti ja tuntenut oloani niin rennoksi, sain vihdoin voimaa sanoa viimeisen kerran, että tämä oli tässä.”

Terveyteni petti

”Terveyteni oli jo kuukausia ollut todella huono. Ruoka ei pysynyt sisällä eikä lopulta edes maistunut. Laihduin yli kymmenen kiloa kuukaudessa. Tultuani sairaalasta kotiin makasin sohvalla huilaamassa, kun mies tuli sisälle ja sanoi jotain todella ikävää. Se oli se viimeinen niitti, silloin päätin tämän avioliiton olevan nyt tässä. Ja se päätös oli aivan kristallinkirkas.”

”Olin lopulta niin loppu henkisesti, että seuraava askel olisi ollut oma totaalinen romahdukseni. Vain itse tiedän, kuinka viimeisillä voimillani päätin pelastaa itseni ja lapseni.”

”Olin vain henkisesti niin loppu, että fyysinen terveyskin alkoi reistailla. Tuli muun muassa rytmihäiriöitä, joille ei löytynyt syytä.”