Mitä tehdä, kun isoäiti käyttäytyy huonosti lapsenlapsia kohtaan?

63-vuotias äitini on tehnyt enimmäkseen itsenäistä työtä, eikä ole joutunut kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Ehkä hänellä on sen takia hyvin jyrkät mielipiteet, jotka vanhemmiten ovat entisestään jyrkentyneet.

Hän suhtautuu kielteisesti esimerkiksi meikkaamiseen. Tyttäreni aloitti meikkaamisen 14-vuotiaana ja meikkaa niin kuin muutkin nuoret: voimakkaat kulmat ja näkyvästi erottuvat huulet. Äitini huomauttelee siitä hänelle.

Tyttäreni syntymäpäivillä äiti kommentoi asiaa niin rumin sanoin, että tytär poistui itkien paikalta. Nykyisin hän tsemppaa itseään ennen mummin kohtaamista, että jaksaa kuunnella arvostelua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Milla, 42

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hänen luonteensa muuttuu, kun ikää tulee.

– Monen piirteet pehmenevät ikääntymisen myötä, kärjet hioutuvat ja mielipiteiden kulmat pyöristyvät. Mutta erityisen introverttien, ekstroverttien tai mustavalkoisesti ajattelevien ihmisten piirteet usein voimistuvat eli vahvat mielipiteet kärjistyvät, sanoo Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa.

Minkään ikäiseltä ei kuitenkaan tarvitse sietää huonoa käytöstä.

– Millan pitää ottaa asia puheeksi, vaikka hänen äitinsä voi loukkaantua. Muuten Milla hylkää tyttärensä. Äiti varmaan jyrää muulloinkin Millan, mutta nyt hänen on suojeltava lasta. Meikkaaminen on henkilökohtainen asia, eikä isoäidillä ole oikeutta puuttua siihen.

Odota rauhallista hetkeä

Suomen Mielenterveysseuran astiantuntijakoordinaattori Sonja Maununaho huomauttaa, että asia kannattaa ottaa puheeksi silloin, kun itse on rauhallinen – muuten keskustelu saattaa muuttua riidaksi.

Milla voi sanoa äidilleen, että tämä käyttäytyi huonosti, ja kysyä, huomasiko tämä tyttärentyttären loukkaantumisen. On sanottava ääneen, että isoäidin käytös ei ollut asiallista.

Huono käytös ei ole sallittua missään iässä.

– Myös tyttären kanssa asiaa kannattaa purkaa. Silti pitää pyrkiä siihen, että isoäidin ja lapsenlapsen suhdetta voidaan pitää yllä.

Isovanhemmilla on joskus sellainen käsitys, että he voivat sanoa mitä tahansa. Sitten he ihmettelevät, kun lapsenlapset eivät halua pitää yhteyttä. Vaikka vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa, se ei anna valtuutusta loukata.

Onko mummi tullut itse nöyryytetyksi lapsena?

– 14-vuotiaan persoona on vasta kehittymässä. Noin ikävä käytös mummilta voi jättää elinikäiset arvet, Maununaho sanoo.

– On vaikea sanoa, mistä loukkaava puhe johtuu. Onko mummi kenties itse tullut nöyryytetyksi nuorena?

Isovanhempi voisi miettiä, miltä tuntuisi, jos hänen ulkonäköään tai luonnettaan arvosteltaisiin muiden kuullen.

– Omat mielipiteet ovat tietysti sallittuja, mutta niitä ei pidä tuoda julki, jos ne satuttavat muita ihmisiä, Oulasmaa sanoo.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Kuu

Olen huomannut samaa vanhemmissani. Saattavat sanoa lapsieni painosta tms. Todella rumasti. Olen sanonut asiasta heille mutta isäni mielestä minä olen huono äiti kun en puutu asioihin. Hän on halveksinut ja haukkunut minua koko elämäni ajan. En halua olla itse sellainen vanhempi. Eikä minun lasteni tarvitse kuunnella sellaista. Lapseni eivöt halua kyläillä oikein siellä enää. Sanoin suoraan että eivät halua tulla. Se taisi olla aikamoinen asia isälleni.

Ia

Ensimmäinen kerta kun törmään moiseen juttuun lapsenlasta haukkuvasta mummosta. Aikohin on eletty.
Millana olisin sanonut "muutamat" suorat sanat - tyttäreni kuullen mieluiten - tälle pullantuoksuiselle isoäidille..

Sisältö jatkuu mainoksen alla