Avioeron jälkeen voi tuntua kuin elämältä olisi pudonnut pohja – etenkin, jos ero tulee itselle ylltätyksenä. Asiantijan mukaan toipuminen on mahdollista, kun antaa itselleen siihen aikaa.

”Olin ollut naimisissa liki 20 vuotta, kun mies ilmoitti haluavansa erota. Hän oli löytänyt toisen, nuoremman. Omakotitalo meni myyntiin, ja elämästä katosi ihminen, jonka viereen olin kuvitellut tulevani haudatuksi.

Erosta on nyt kaksi vuotta, mutta yksinäisyys tuntuu vieläkin melkein fyysisenä kipuna. Lapset ovat isällään joka toinen viikko, ja ensi alkuun ikävöin heitä hirveästi.

Minulla on paljon hyviä ystäviä. Silti tuntuu, että jotain puuttuu. Haluaisin, että jotakuta kiinnostaisi kuulla minun päivistäni, että joku haluaisi helliä minua ja tulla itse minun hellimäkseni.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sari, 48

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksinäisiä melkein puolet

Joka neljäs suomalainen asuu yksin. Suurin osa heistä on eronnut tai jäänyt yksin puolison kuoltua. Kymmenen prosenttia ihmisistä on niitä, jotka eivät koskaan solmi avo- tai avioliittoa. Yksin asuvista keski-ikäisistä miehistä jopa 50 prosenttia ja naisista 40 prosenttia tuntee itsensä toistuvasti yksinäiseksi.

– On luonnollista tuntea yksinäisyyttä ja surua, kun on kokenut suuren elämänmuutoksen. Kaipaus ei häviä, vaikka uuteen tilanteeseen tottuisikin, sanoo psykologi, yksilö- ja parisuhdeterapeutti Jaana Ojanen Väestöliitosta.

Ihmiset ovat erilaisia: toiset kaipaavat muita ihmisiä enemmän kuin toiset.

Toiset kaipaavat muita ihmisiä enemmän kuin toiset.

Sari mainitsee, että hänellä on paljon ystäviä. Jaana Ojasen mielestä siinä voisi olla itsetutkiskelun paikka.

– Jos ihminen kärsii yksinäisyydestä, vaikka hänellä on vilkas sosiaalinen elämä, kannattaa pysähtyä pohtimaan syitä. Ovatko ihmissuhteet tyydyttäviä vai jäävätkö ne pintapuolisiksi?

Jos on vaikea paljastaa syvimpiä tunteitaan ja tarpeitaan toiselle, laajatkaan ihmissuhdeverkostot eivät poista yksinäisyyden kokemusta. Toisaalta yksikin ystävyyssuhde, jossa ihminen kokee aitoa yhteyttä toiseen, voi riittää.

Joillakin on taipumus arvioida oma tilanne huonommaksi kuin se onkaan. Silloin voisi opetella näkemään sen hyvän, mitä itsellä on.

Yksinäinen voi olla ystävä itselleen.

Omaa hyvinvointiaan kannattaa pohtia. Psykologi neuvoo olemaan yksinäisyyttä potiessa ystävä itselleen, lohduttamaan ja hoivaamaan. Mukavia hetkiä voi rakentaa esimerkiksi ystävien, harrastusten ja levon kautta.

– Erotilanteissa vertaistuki on hyvä selviytymiskeino. Toisille eron kokeneille omaa mieltä painavia asioita voi jauhaa niin kauan kuin haluaa. He jaksavat kuunnella. Moni on hyötynyt eroryhmistä.

Sama pätee muihinkin elämänkriiseihin. Tukiryhmät ovat hyviä väyliä vertaistuen hakemiseen, ja myös niiden ammattimaisen ohjaajan neuvoista voi olla apua.

Jos kaipaa sosiaalisia suhteita, niitä voi etsiä harrastuksista tai esimerkiksi internetistä.

– Esimerkiksi Facebookissa on erilaisia sinkkuryhmiä, joista voi hakea seuraa tapahtumiin tai matkoille. Sosiaalisella medialla on toki yksinäisyyttä lisääviä puolia, mutta kyllä se myös kokoaa ihmisiä, Ojanen sanoo.

Laastari ei poista haavaa

Parisuhteen päättymisen jälkeistä yksinäisyyttä hoidetaan usein laastarisuhteilla, jotka eivät tähtää perheen perustamiseen. Vaarana on ajautuminen ojasta allikkoon.

– Jos ihminen ei malta pysähtyä käsittelemään eroon liittyneitä tekijöitä, todennäköisyys samojen virheiden toistamiseen kasvaa. Yksinäisyyden tunteen tukahduttaminen uudella suhteella on harvoin viisasta.

Peräti yhdeksän kymmenestä sinkusta kaipaa parisuhdetta.

– Sitä kohti voi lähteä etenemään pikkuhiljaa. Jos ei heti uskalla lähteä treffeille, voi kokeilla vaikka flirttailua.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Me miehet

Miksi nämä tarinat on aina "mies jättää naisen" kun tilastot tuossa iässä näyttävät asian olevan verrattain selkeästi toisin päin? Lisäksi väitetään että miehelle ero on keskimäärin vaikeampi.

Lidia

Me miehet kirjoitti:
Miksi nämä tarinat on aina "mies jättää naisen" kun tilastot tuossa iässä näyttävät asian olevan verrattain selkeästi toisin päin? Lisäksi väitetään että miehelle ero on keskimäärin vaikeampi.

Hyvä huomio. Olisiko taustalla oletuksia; kun nainen jättää hänellä täytyy olla painavat syyt kuten puolison alkoholiongelma, väkivaltaisuus (miehet harvemmin raportoivat naisen väkivaltaisuudesta!), uskottomuus, osallistumattomuus perheen arkeen jne. Mutta jos mies jättää hänellä ajatellaan perusteena olevan uuden rakkauden (usein nuoremman) löytäminen eikä eritellä miksi mies halusi vaihtaa ja erota. Olisi mielenkiintoista tietää eroon johtaneiden syiden taustat esim. oliko näkökulma perheen/lasten hyvinvoinnissa, naisen (yksilönä) tai miehen (yksilönä) hyvinvoinnissa tai sen puutteessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla