Miten käy ystävyyden, kun toinen tarvitsee yhtäkkiä paljon apua? Entä jos toisen aulius ei tunnukaan hyvältä?

Ystäväni halvaantui nuorena. Hän kuntoutui aika hyvin, mutta ei voi enää juuri käydä töissä. Hänen tulonsa siis romahtivat ja hän elää kituuttaen.

Olen tarjoutunut maksamaan hänelle illallisia ja lippuja erilaisiin esityksiin, mutta hän ei suostu ottamaan tällaisia ”lahjoja” vastaan. Minusta hänen kulujensa kustantaminen tuntuisi luontevalta, mutta ymmärrän, että hän voi kokea sen nöyryyttävänä.

Näemme enää lähinnä ystäväpiirimme järjestämissä kotijuhlissa. Kun joskus harvoin menemme yhdessä ulos – mitä teimme ennen enemmän – mietin, mikä olisi mahdollisimman halpa paikka paikka tavata. Tämän ongelman vuoksi olemme etääntyneet toisistamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Marketta, 57

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taloudellisen tilanteen muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi ystävyyssuhteisiin. Puolin ja toisin on totuteltava siihen, että toisella on muihin verrattuna entistä enemmän tai entistä vähemmän rahaa.

Vaurastuminen herättää ystävissä väistämättä kateutta.

Rahatilanne voi muuttua monesta syystä. Esimerkiksi ero, työttömyys, sairaus tai eläkkeelle jääminen pienentävät rahavaroja. Vaurastumista voivat edesauttaa vaikkapa hyvä urakehitys, avioliitto tai perintö.

Kummastakaan tilanteesta ei ole välttämättä helppo puhua.

– Toisen vaurastuminen herättää ystäväpiirissä väistämättä jonkin verran kateutta, sanoo psykoterapeutti Aili Schulman.

– Toisaalta kateus voi kohdistua vaikka toisen lisääntyneeseen vapaa-aikaan, ei rahan määrään. On myös hyvä muistaa, ettei varakkuus edelleenkään määritä, millainen ihminen pohjimmiltaan on.

Raha on herkkä asia

Jos ystävän taloudellisen tilanteen heikkenemisestä ei voi puhua, saattaa tulla houkutus auttaa ystävää rahallisesti. Se on herkkä asia, sillä useimmiten ihmisten on vaikea ottaa rahaa vastaan toisiltaan.

Kun Marketan ystävä on ilmoittanut selvästi, ettei halua taloudellista apua, Marketan on hyväksyttävä asia. Hän voisi sen sijaan tavata ystäväänsä kodin lisäksi vaikkapa kirjastoissa ja erilaisissa maksuttomissa kulttuuritapahtumissa.

Itsetunto kovilla

Voi olla, että talousongelmalta näyttävään tilanteeseen sisältyy muitakin asioita. Halvaantuminen on rajoittanut Marketan ystävän elämää, ja sillä on monia seurauksia.

– Tavanomaisen toimintakyvyn menettäminen romuttaa itsetuntoa. Omanarvontunne kärsii, kun yhtäkkiä on monia asioita, joihin ei enää kykene, Schulman sanoo.

– Sairastunut ystävä ei ehkä oikein hahmota, mitä oikeasti on tapahtunut. Hän yrittää selvitä ja hänestä tuntuu pahalta, että ystävä näkee hänet ennen muuta rahattomana. Ystävä saattaa ymmärtämättömyyttään kääntää puukkoa haavassa. Sairastunut voi kokea, ettei ystävä kunnioita häntä.

Schulmanin mielestä Marketan pitäisikin oivaltaa, mihin ystävyys pohjimmiltaan perustuu: yhdessäoloon. Ystävyys ei voi olla vain auttamista, eikä kummankaan rahalla saa olla siinä keskeistä roolia.

Ystävyys perustuu pohjimmiltaan yhdessäoloon.

Ystävän varallisuustilanteen muutos voi olla hetki, jolloin on hyvä käydä läpi suhteen perusasioita. Miksi viihdymme toistemme seurassa ja mikä meidät pitää yhdessä? Miten yhteys säilyisi uudessa tilanteessa?

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Vierailija

Voi kunpa suomalaiset eivät olisi niin tarkkoja siitä, että selviävät ns. omillaan. Meillä on omituinen tarve halveksua lähipiiriltä rahaa ottavia ihmisiä, mutta samalla yhteiskunnalta (eli meiltä kaikilta!) sopii kyllä ottaa rahaa vastaan ja silloin ollaan mukamas "itsenäisiä"...

Sisältö jatkuu mainoksen alla