Hetki, yhdistän. Kuva: Shutterstock
Hetki, yhdistän. Kuva: Shutterstock

Tai toiseksi ärsyttävin, jos ärsyttävin on ”asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi”.

Parisuhteessa pitää muistaa, että toinen ei osaa lukea ajatuksiasi.

No mikä on, että ei osaa! Olisiko aika opetella?!

Miksi pidetään itsestään selvänä, ettei toinen osaa lukea ajatuksia? Voi olla, että useimmat suhteen ongelmat ratkeavat kommunikoinnilla. Mutta miksei puolisolta saisi odottaa pientä tai kohtuullista ajatustenlukutaitoa? Ei se ole mahdotonta.

Ajatusten lukeminen parisuhteessa tarkoittaa normaalia empatiakykyä – sen hahmottamista, millä tuulella toinen on ja mikä hänen mieltään painaa. Maailman Ärsyttävin Parisuhdeneuvo on siis oikeastaan ”muista, ettei puolisosi osaa eläytyä fiiliksiisi”, ja sehän kuulostaa vastaavalta kuin ”muista, että tyttö ei voi osata matematiikkaa” tai ”muista, että mies ei itke” eli aikas typerältä hömpsötykseltä.

MÄP on erityisen ärsyttävä tietysti siksi, että se annetaan naisille. Me emme saisi yhtään mököttää, vaan reippaasti pitäisi kommunikoida kaikesta. Miehen ei tarvitse ottaa tätä neuvoa huomioon, koska heidän ajatuksiaan luetaan sujuvasti. Tai ainakin sinnepäin.

Osaa, jos tahtoo

Sitäkin on tutkittu, ovatko naiset oikeasti taitavampia tulkitsemaan toisen ihmisen fiiliksiä. Ensimmäiset testit eivät osoittaneet mitään sukupuolieroa. Mutta sitten koeasetelmaa muutettiin: testihenkilöille kerrottiin, että kokeessa mitataan empatiakykyä. Naiset alkoivat saman tien pärjätä reippaasti miehiä paremmin. Sukupuolieron sai siis käynnistettyä vihjaamalla, että tämä on, tytöt, teidän heiniänne. Ajatusten lukemisessa olikin kyse motivaatiosta.

Seuraava parisuhdeasiantuntija, joka löpsäyttää suustaan MÄPin, pannaan testaamaan, osaako hän vaihtaa talvirenkaat, täyttää astianpesukoneen, panna saunan lämpiämään ja tarjota rakkaalleen lasillisen valkoviiniglögiä.

Lue myös:

Mistä puhutte seksin jälkeen? Tämän puheenaiheet paljastavat suhteestanne

Eikö suhteenne toimi? Nämä yleiset parisuhdeneuvot ovat täyttä roskaa

Rakkaus ei olekaan tunne ja 3 muuta yllättävää faktaa parisuhteista

Yhdet sitoo yhteen huumori, toisten rakkaus täydentyy täydellisen nakkistoganoffin avulla.

Mikä on pitkän liiton salaisuus? Kysymykseen lienee yhtä monta vastausta kuin vastaajiakin. Yhden, monen Me Naisten lukijan mielestä varsin toimivan kuvauksen asiasta antoi aiemmin tällä viikolla MTV:n uutisankkuri Keijo ”Keke” Leppänen, 58.

– Tuli luvattua silloin joskus. Kyky erottaa pienet asiat isoista ja arjen tylsyyden sietäminen, hän kertoi Me Naisille.

Keijon kiteytyksestä inspiroituneina listasimme muidenkin tunnettujen, pitkässä liitossa elävien suomalaisten ajatuksia aikaa kestävästä rakkaudesta:

Tellervo Koivisto: ”Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Toukokuussa 2017 edesmennyt presidentti Mauno Koivisto ja hänen puolisonsa Tellervo, 89, ehtivät olla yhdessä 64 vuotta. Keväällä 2017 Tellervo kertoi Me Naisille, että heidän yhteinen taipaleensa ei ole ollut hänelle itsestäänselvyys.

– Kyllä se ihme on ollut, olemme kuitenkin aika erilaiset ihmiset. Ehkä salaisuus on se, että hän on ajattelija, puhuja ja toimija, minä kuuntelija. Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä.


Reijo Mäki: ”Pohjois-Euroopan paras nakkistroganoff”

Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg
Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg

Vares-kirjailija Reijo Mäki, 59, ja hänen puolisonsa Marja Risku ovat pitäneet yhtä yli 30 vuotta. Ensi vuonna pari viettää 20-vuotishääpäiväänsä. Pitkän liiton salaisuudeksi Reijo kertoi toukokuussa kolme asiaa:

– Meillä se on riitely ja huumori. Ja se, että teen Pohjois-Euroopan parasta nakkistroganoffia.

Kari Aihinen: ”Pitää olla avoin ja rehellinen”

Kuva: Milka Alanen
Kuva: Milka Alanen

Tv-kokki Kari Aihinen, 46, on ollut vaimonsa Henriikan kanssa yhdessä 17 vuotta. Alkuvuodesta Kari kertoi, että pariskunnan rakkauden salaisuus on rehellisyys – ja kotisiivooja.

– Ei saa valehdella eikä salailla, vaan pitää olla avoin ja rehellinen. Pitää myös olla yhteistä aikaa. Mitä vähemmän näet ja puhut, sitä vähemmän rakkautta, kun ei ole toisen iholla.

– Myös siivooja on loistava! Ennen riitelimme joka sunnuntai, että pitääkö viikon ainoa vapaapäivä käyttää siivoukseen. Nykyään on yksi riidanaihe vähemmän.

Ulla Tapaninen: ”Asiat pitää nostaa esille”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Näyttelijä Ulla Tapaninen, 62, on ollut nykyisen puolisonsa kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Sen aikana hän on oppinut, ettei toista pidä ottaa itsestään selvänä. Lisäksi on tärkeää, että asiat käsitellään tuoreeltaan, eikä niitä enää sen jälkeen vatvota.

– Ei parisuhde tietenkään aina pelkkää suklaata ja samppanjaa ole, on myös kivikkoa ja vastatuulta. Silloin olen aika suora. Asiat pitää nostaa esille ja käsitellä, ja sitten niitä ei enää vatvota. En vatvo asioita muutenkaan, en menneitä enkä oikein tuleviakaan. Mitä ne vanhan vatvomiset auttavat, kun eihän menneille mitään voi? Sellainen, että ’silloin kolmekymmentä vuotta sitten sinä sanoit minulle niin pahasti’ – ei apuva!””


Claes Andersson: ”Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Claes Andersson, 81, ja hänen puolisonsa Katriina Kuusi ovat eläneet yhdessä yli 45 vuotta. Pari ei ole naimisissa. Me Naisten haastattelussa vuonna 2016 Claes totesi, että yksi avioliitto riitti hänelle.

– Pitkään liittoon liittyy hyvin erilaisia kausia. Ennen ajattelin, että on hyvä pitää liitosta kiinni niin kauan kuin lapset tarvitsevat semmoista. Kun erosin ensimmäisestä vaimostani, nuorin kolmesta lapsestamme oli ihan pieni vielä. Ajattelin silloin koko ajan, että se oli hankalaa lapsille.

Suhde Katriinaan on jatkunut jo niin pitkään, että Claesin mukaan yhdessä olon salaisuuden on pakko olla muutakin kuin velvollisuudentunnetta.

– Eiväthän lapset enää vuosikymmeniin ole meille Katriinan kanssa olleet syy pysyä yhdessä. Kyllä tässä jokin muukin voima on. Ehkä se on lojaalisuus. Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita. Kriisejä ja rakastumisia sinne tänne. Ei ihminen ole mikään ohjelmoitava kone. Mutta kun vanhenee, tulee myös mukavuudenhaluiseksi. Ei jaksa jatkuvasti lopettaa ja aloittaa jotain uutta.

Raakel ja Nicke Lignell: ”Tulemme hemmetin hyvin juttuun”

Kuva: Jonna Öhrnberg
Kuva: Jonna Öhrnberg

Raakel, 51, ja Nicke Lignell, 52, juhlivat kesäkuussa 23. hääpäiväänsä. Päivän kunniaksi Raakel julkaisi Instagram-tilillään ihastuttavan hääkuvan pariskunnasta 23 vuoden takaa.

– 23 vuotta sitten sanoimme TAHDON. Tahdon myös tänään, Raakel kirjoitti tuolloin.

Nicke kertoi vuonna 2013 kaksikon pitkän suhteen salaisuudeksi sen, että he tuntevat toisensa niin hyvin.

– Tunnemme toisemme hyvin ja tulemme hemmetin hyvin juttuun, olemme olleet yhdessä niin pitkään. Raksun kanssa me tykkäämme toisistamme aika tavalla, ihan niin kuin ennenkin.

Kaari Utrio: ”Oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Kaari Utrio, 76, ja hänen puolisonsa Kai Linnilä avioituivat vuonna 1974. Kaari kertoi syksyllä 2016, että on todella ajatellut olevansa jumalten suosiossa, kun sai sellaisen liiton kuin mitä hänellä on.

– Pitkässä liitossa oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan, Kaari kiteytti haastattelussa.

Sirpa ja Teemu Selänne: ”Kipinää, huumoria ja hyvää seksiä”

Kuva: Veikko Kähkönen
Kuva: Veikko Kähkönen

Jääkiekkoilija Teemu, 48, ja Sirpa Selänne, 48, avioituivat vuonna 1996. Vuonna 2014 pariskunta kuvaili Me Naisten haastattelussa, että heidän suhteestaan ei ole koskaan puuttunut säpinää.

– Olemme karanneet välillä hotelliyöksi pois kotoa. Meidän suhteessamme on riittänyt toisen kunnioitusta sekä kipinää, huumoria ja hyvää seksiä. Se on ollut pitkän liittomme salaisuus, Teemu virnistää.

Raivoaminen ei ole ainoa tapa näyttää vihaa. Usein kielteiset tunteet ilmaistaan epäsuorasti. 

Pitkään ajateltiin, etteivät naiset nyt vain ole aggressiivisia. Naisethan ovat lempeitä!

Tämä on tietysti virhekäsitys, joka johtuu osittain siitä, että aiemmin monet tutkijat ovat pitäneet naisten ja tyttöjen aggressiota liian olemattomana tutkimuskohteeksi. Näin arvelee naisten aggressiota tutkinut Kirsi Lagerspetz kirjassa Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja, 2018).

Luonnollisesti ihmiset kokevat samoja perustunteita sukupuolesta riippumatta: naisetkin paitsi tuntevat, myös ilmaisevat vihaansa. Ilmaisukeinot vain ovat usein erilaisia eri sukupuolilla, sillä miesten ja naisten käyttäytymistä sitovat erilaiset normit. 

Vihaansa ilmaisevaa naista saatetaan pitää epänaisellisena tai suorastaan häiriintyneenä.

Heli Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen Vihainen nainen -kirjassa kuvaillaan, kuinka miehiä jopa rohkaistaan aggressiiviseen käytökseen, ja mies saattaa vihaansa näyttämällä laittaa asioita ja ihmisiä ruotuun. Naisen aggressio taas nähdään kontrollin menetyksenä, ja vihaansa ilmaisevaa naista saatetaan pitää epänaisellisena tai suorastaan häiriintyneenä. 

Niinpä moni nainen päätyy ilmaisemaan vihan tunteita epäsuoralla tavalla, kuten sosiaalisen manipuloinnin avulla. Kirsi Lagerspetzin mukaan epäsuora aggressio voi olla niin hienovaraista, ettei tekijä huomaa sitä itsekään. 

Epäsuoraa ja muutakin aggressiota käytetään ja näytetään eniten varhaisnuoruudessa ja murrosiässä. Usein kuultu ajatus siitä, että nuoret tytöt ovat erityisen julmia toisilleen, saattaa liittyä tähän. 

Ovatko nämä lauseet joskus lipsahtaneet suustasi?

”Hän tuskin on oikea henkilö hoitamaan tuota tehtävää.”

Rationaaliselta näyttävä aggressio on epäsuoran aggression keino, joka on myös miesten suosiossa. Ideana on naamioida vihan ilmaus järkeväksi kritiikiksi. Tällaista aggressiota käyttävä ihminen arvostelee selän takana häntä ärsyttävän tyypin ammattitaitoa, pätevyyttä tai työpanosta. 

”Hänen ei pitäisi sanoa mitään, kun miettii, miten hänen omassa parisuhteessaan menee.”

Manipulatiivinen aggressio toimii samaan tapaan kuin rationaaliselta näyttävä – erona on vain se, että manipulatiivinen aggression ilmaisu on henkilöönkäyvää. Se kohdistuu esimerkiksi ihmisen persoonaan, ihmissuhteisiin tai ulkonäköön. 

Itsetuhoisuus on ääriesimerkki vihan kääntämisestä itseen.

”En ole ansainnut mitään hyvää”

Moni meistä kääntää aggression itseensä. Vihainen nainen -kirjassa psykoanalyytikko Elina Reenkola kertoo, että epäsuoraa ja itseen käännettyä aggressiota saatetaan ilmaista tiedostamatta esimerkiksi kärsimyksellä, masennuksella tai ruumiin oireilla. Itsetuhoisuus on ääriesimerkki vihan kääntämisestä itseen.

”Ei minua mikään vaivaa!”

Eniten tuskaa perheissä ja parisuhteissa aiheuttavat aggression ylilyönnit, kuten silmitön raivoaminen ja sitä seuraava pelon ilmapiiri. Myös aggression hiljentäminen ja puuttuminen ovat kuitenkin ongelmia. Kun parisuhteessa ei ole tervettä aggressiota, epäterveen aggression muodot tulevat tilalle.

Heli Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen mukaan tyypillisin esimerkki terveen aggression puuttumisesta on tilanne, jossa toinen pahoittaa mielensä ja suuttuu, mutta nielaisee tunteensa. Tunteen vähättely johtaa itsekunnioituksen puutteeseen, mikä voi ajaa parin tilanteeseen, jossa toinen oppii, että toista voi kohdella epäkunniottavasti. 


”Ihana meikki taas – sinulla on näköjään aikaa laittautua, kun ei ole perhettä huolehdittavana!”

Kateus ja vertailu ilmenevät usein epäsuorana aggressiona, piikittelynä tai vaikenemisena. Omaa asemaa koetetaan pönkittää ”viattomasti ihmettelemällä” toisen ulkonäköä tai parisuhdetta selän takana tai laukomalla kehuiksi naamioituja piikkejä. 

Kateus saa tuntemaan vihaa ja nöyryytetyksi tulemisen tunnetta siitä, että jollakin toisella näyttää olevan asiat hyvin. Kateus voi olla todella vahva voima, joka saa unohtamaan moraalin ja myötätunnon, kun tarkoitus on aiheuttaa kateuden kohteelle harmia.