Neuvo neuvojalle: kuuntele, älä puhu. Kuva: Shutterstock
Neuvo neuvojalle: kuuntele, älä puhu. Kuva: Shutterstock

Huonona oleva ystävä kaipaa kuuntelijaa, ei niinkään neuvoja.

Nyt tarkkana. Ystävä on hajalla ja tarvitsee lohdutusta, mutta siinäpä liukas polku: miten kuunnella ja lohduttaa niin, ettei kaverilla ole avautumisensa jälkeen entistä apeampi mieli? Murhe on hämmentävää, ja siksi kuuntelija astuu helposti muutamaan perusansaan. Tässä psykologien Greatist-sivustolle antamia ohjeita niiden välttämiseen:

1. Hopeisen reunuksen ylisyöttö

”Löydät kyllä jonkun paremman työn!” ”Vielä tulee se oikeasti hyvä mies!”

Positiivinen piristys on hyvä ajatus muuten, mutta pahassa tilanteessa kaivataan aluksi itkemistä itkeväisten kanssa. Jos lohduttaja näkee heti tilanteen valoisana, masentuneesta tuntuu, ettei hänellä ole oikeutta murheeseensa.

Kokeile tätä: Satsaa kuuntelupuoleen. Ei ole pakko olla samaa mieltä ystävän kanssa, varsinkaan, jos hän ruoskii itseään. Mutta komppaa sitä, että tilanne on ikävä, jolloin hän saa luvan surra. ”Kuulostaa tosi inhottavalta. Mikä siinä sinusta tuntuu nyt pahimmalta?”

2. Ratkaisukeskeisyys

”Pitäisköhän sun kokeilla sellasta, että...”

Varmasti pitää kokeilla jotain uutta, mutta henkilö saattaa tajuta sen itsekin.

Kokeile tätä: Jos neuvoja ei kysytä, älä tarjoa, vaikka olisi hyviäkin plakkarissa. Akuutti kriisi on hyville ideoille huono hetki.

3. Lähete ammattiauttajalle

”Niin, en kyllä osaa sanoa tuohon mitään. Ehkä tässä kohdassa kannattaisi hakea ihan ammattiapua?”

Ammattiapu on usein fiksu idea, se on totta. Se myös tulee mieleen, kun itsellä ei ole aavistustakaan, miten lohduttaisi. Mutta kaverin antama terapiavinkki kuulostaa ahdistuneen korviin helposti siltä, etteivät hänen ongelmansa kiinnosta – tai sitten vähättelyltä: olet varmasti psykoosin partaalla, kun tuollaisia murehdit.

Kokeile tätä: Ystävien apu ei oikeasti ehkä riitä, mutta terapiaan ohjaaminen pitää tehdä oikeana hetkenä. Ei silloin, kun hermosi ovat palamassa valitukseen. Sano ainakin: ”Olen tässä kyllä kuuntelemassa aina, kun tarvitset, mutta mietin, ovatkohan nämä minun neuvoni mistään kotoisin. Perttu kävi eronsa jälkeen terapiassa, oletko sinä ikinä ajatellut, että voisit kokeilla?”

4. Nokittaminen omalla vastoinkäymisellä

”No nyt kun kerroit tuosta, niin voin samalla paljastaa, että sain itsekin potkut ja ikävän diagnoosin.”

Ystävien kanssa kuuluu jakaa asioita, joten miksipä en paljastaisi, että minullahan tässä vasta menee huonosti. No siksi, että kaverilla on juuri nyt tarpeeksi taakkaa itsellään! Riskinä on, että hän kuormittuu liikaa.

Kokeile tätä: Omien vastoinkäymisten jakaminen voi olla hyväkin idea, kunhan pidät huomion ystävässäsi. Tämä on hänen kriisinsä, joten varo, ettei hänen avautumisensa toimi johdantona sinun isoon tilityssessioosi. Voit silti hyvin kertoa omasta vastaavasta kriisistäsi. Sano, että ymmärrät ja muistat, kuinka pahalta silloin tuntui.

Lue myös:

Miten pitkälle ystävyys taipuu?

Näin selviät erosta: 5 vaihetta

Mitä sanoa vakavasti sairaalle? Syövästä selvinnyt kertoo

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.

Persoonallisuushäiriöiset narsistit ja psykopaatit pelaavat jatkuvasti erilaisia ihmissuhdepelejä.

Ihmisen leimaaminen narsistiksi tai psykopaatiksi on helppo selitys monenlaiselle ikävälle käytökselle. Aidosti persoonallisuushäiriöiset ihmiset kylvävät pahoinvointia ympärilleen, mutta tutustumisvaiheessa he osaavat piilottaa todellisen luonteensa. Tuntematonta ihmistä on lähes mahdotonta tunnistaa narsistiksi, sillä negatiiviset piirteet tulevat esiin hitaasti.

Narsisteilla ja psykopaateilla on kuitenkin tyypillisiä maneereja, jotka toistuvat heidän kanssaan käydyissä keskusteluissa. Psychology Today listasi näistä piirteistä viisi.

1. Hän uskoutuu sinulle välittömästi

Hänellä on ongelmia parisuhteessaan, perheensä kanssa ja muutenkin on ollut tosi rankkaa. Mikä hänen ongelmansa sitten onkaan, hän kertoo varmasti sinulle siitä ennen kuin edes tunnette. Tarinoillaan hän maalailee itsestään haavoittuvaa uhria.

Miksi? Avautumisella hän kaipaa sympatiaa sinulta ja yrittää pakottaa läheisyyttä. Hänen osallisuutensa vaikeisiin tapahtumiin on keino tehdä vaikutus. Mitä nopeammin asetut kuuntelijan rooliin, sitä nopeammin manipuloinnin seuraava vaihe voi alkaa.

”Kertooko hän valtavasti itsestään pyytämättä tai odottamatta sinun vastaustasi?”

2. Hän toistaa sinulle kertomaansa "luottamuksellista" tietoa yhä uudelleen

Meillä jokaisella on toisinaan tapana jaaritella samoja tarinoita kyllästymiseen saakka, mutta tarinoiden luonteeseen on syytä kiinnittää huomiota. Jos hän toistaa loputtomasti tarinaa henkilökohtaisista ongelmistaan, silloin on jotain pielessä.

Miksi? Jos arkaluontoinen tarina toistuu puheissa yhä uudelleen, kyseessä voi olla vale, jonka hän on jo unohtanut kertoneensa sinulle. Narsistit ja psykopaatit valehtelevat omaksi huvikseen ja silloin levy jää joskus vahingossa päälle. Koska ihmiset ovat korvattavissa, he unohtavat kenelle kertovat tarinoitaan.

Lue myös: Miten sinä käyttäytyisit tässä tilanteessa? Asiantuntija kertoo, mitä psykopaatti tekisi

3. Hän ei kysy sinun elämästäsi mitään

Yhdessä vietetyn ajan jälkeen saatat tajuta, että hän ei ole kysynyt sinulta missään vaiheessa mitään, vaikka sinä tiedät hänestä jo vaikka mitä. Kiinnitä huomiota suhteen dynamiikkaan: kertooko hän valtavasti itsestään pyytämättä tai odottamatta vastaustasi?

Miksi? Narsistit ja psykopaatit eivät ole aidosti kiinnostuneita asioistasi. Jos hän kyselee paljon siirtyen nopeasti kysymyksestä toiseen, hän yrittää kaivella sinusta tietoja, joita voi ehkä käyttää myöhemmin sinua vastaan. 

”Palveluksia pyytämällä he testaavat, oletko käytettävissä heidän muiden tarpeidensa tyydyttämiseen.”

4. Esittää erityistoiveita

"Erityistoiveiden" esittäminen on tyypillistä käytöstä narsisteille ja psykopaateille. Kun muut pyytävät palveluksia aidosta tarpeesta tai halusta tutustua, persoonallisuushäiriöiset ihmiset haluavat saada sinut tuntemaan olosi erityiseksi pyytämällä jotain spesiaalia. He kokevat olevansa etuoikeutettuja muiden aikaan ja vaivaan.

Miksi? He haluavat luoda dynamiikkaa, jossa olet tottelevainen. Palveluksia pyytämällä he testaavat, oletko käytettävissä heidän muiden tarpeidensa tyydyttämiseen.

5. Kummallisten sivuhuomautusten tekeminen

Oudot oletukset ja kommentit voivat olla niin negatiivisia kuin positiivisia. Jos hän sanoo sinulle "olet kavereistasi kaunein", kommentin taustalla on ristiriita: hän haukkuu passiivis-aggressiivisesti ystäviäsi samalla nostaen sinua jalustalle.

Miksi? Outojen huomautusten tekeminen on juonittelua. Ne ovat myös testi, joilla selviää pidätkö muiden puolia vai otatko törpöt kehut vain kohteliaasti vastaan.

Lue myös: Käyttäydytkö huomaamattasi passiivis-aggressiivisesti? Näin pääset huonosta tavasta eroon