Ihanaa, kulta, mutta eihän ryhdytä yhdessä dieetille? Kuva: Shutterstock
Ihanaa, kulta, mutta eihän ryhdytä yhdessä dieetille? Kuva: Shutterstock

Unohda partnerin kanssa dieettailu ja kulje omaa tietäsi. Onnistut todennäköisemmin.

Kohta on Se Aika vuodesta. Tammikuun alku ja uusi elämä. Joulun ahminnat takana, kilojen karistus ja superdieetti edessä. Mutta älä vain ryhdy dieetille kumppanisi kanssa, uusi tutkimus varoittelee.

Mitä ihmettä? Eikö se ole yleisesti tunnustettu totuus, että kun ottaa yhteisen tavoitteen rakkaan kanssa, siinä onnistuu todennäköisemmin. Ei ole ei.

50 ylipainoisen parin otantaan perustuvan kyselytutkimuksen mukaan toinen luultavasti onnistuu, mutta samalla sen toisen itsetunto murenee pala palalta. Kyselyyn osallistuneet parit olivat tehneet uudenvuodenlupauksen pudottaa painoa.

Tutkimuksen mukaan oikea annoskoko on tärkeintä onnistuneessa laihdutuksessa, ja annoskoon valintaan vaikuttaa muun muassa itsetunto. Eikä kyse ole vain laihdutuksesta, vaan myös muunlaisista tavoitteista. Ydin on tämä: kun näet, että joku muu onnistuu saavuttamaan jotain, uskot, ettet itse pysty samaan.

Älä siis tee tulevana uutenavuotena sitä virhettä, että ryhtyisit dieetille kumppanisi kanssa, vaan aseta omat tavoitteesi ja kulje niitä kohti itsenäisesti. Ja tuijota lautastasi. Jo 2000-luvun alussa huomattiin, että annoskoot ovat kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana 700 prosenttia.

Lähde: Science of Relationships

Lue myös:

Onneton parisuhde on paha erityisesti naisten terveydelle

Koko elämä kuntoon 5:2-dieetillä – tässä ohjeet

Lisää dieettivinkkejä täällä.

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.