”Menen nyt tänne. Älkää häiritkö.” Kuva: Shutterstock
”Menen nyt tänne. Älkää häiritkö.” Kuva: Shutterstock

Moni muukin kuin introvertti uupuu sosiaalisissa tilanteissa. Seitsemän naista kertoo, millaiset ihmiset ja tilanteet ovat pahimpia.

Huh! Ihanaa olla vihdoin yksin!

Tältä monesta introvertista tuntuu sen jälkeen, kun he ovat olleet ihmisten ilmoilla.

New York Magazinen jutussa puhutaan myös sosiaalisten tilanteiden aiheuttamasta krapulasta. Ja ei, krapula ei välttämättä ole pelkästään henkistä, vaan jotkut voivat saada myös fyysisiä oireita. Korvissa soi, silmissä sumenee, kämmenet hikoavat. Pahimmillaan voi tuntua myös siltä, että alkaisi hyperventiloida. 

– Jos buukkaan kalenteri täyteen, saan ”krapulan”. Minun täytyy jättää aikaa itselleni, jotta saan akkuni ladattua, Shawna Counter kirjoittaa blogissaan.

Ekstroverttien voi olla vaikea käsittää, mikä sosiaalisissa tilanteissa on niin kuluttavaa. Siksi kysyimme asiaa – ja pikainen gallup osoittaa, ettei tarvitse olla edes introvertti, että uupuu muiden ihmisten seurassa.

Tällainen käyttäytyminen uuvuttaa

”Uuvun höpötttäjien seurassa. Sellaisten, jotka heittävät jotain juttua taukoamatta. Ihan kuin ei pystyisi olemaan ikinä hiljaa, vaan tekstiä on tultava solkenaan ja se on nyhjättävä vaikka tyhjästä. Höpöttäjiä varmaan taas ärsyttävät me hiljaiset hiirulaiset siinä ympärillä.

Rasitun myös ihmisistä, jotka kertovat koko ajan vain itsestään ja omista upeista kokemuksistaan. Heitä ei tasan tarkkaan kiinnosta kenenkään muun tylsemmät ja hitaammat jutut. Sinne väliin on myös vaikea hiljaisemman ja ujomman heittää yhtään mitään. Siksi olen yleensä vain hiljaa ja jätttäydyn takaa-alalle. Myös keskeyttäjät raivostuttavat.” Intovertti rouva 47

”Parasta palautumista on rikkaruohojen kitkeminen.”

”Erityisen rankkaa on kauhistelijoiden seurassa. Tämä ihmistyyppi jaksaa kauhistella itsestäänselvyyksiä tai muiden ihmisten omasta elämäntavasta poikkeavaa elämää. Parasta palautumista on ruuanlaitto ja tai rikkaruohojen kitkeminen palstalla.” Aune 39

”Inhoan yli kaiken kokkareita, joissa en tunne ketään, tai tunnen jonkun ihmisen, jonka seuraan en kuitenkaan voi liimautua koko illaksi. Uuvun myös sellaisten ihmisten seurassa, jotka puhuvat tauotta, koska eivät kestä hiljaisuutta. Ja heitä on paljon! Usein nämä ihmiset puhuvat itsestään loputtomiin. Aiheuttavat sen, etten enää sano itse mitään. Jos suinkin mahdollista, lähden tällaisista tilanteista pois. Jos en voi paeta, nollaan pääni myöhemmin ja lähden metsään kävelemään tai makaan yksin hiljaa saunan lauteilla. Joskus soitan siskolleni, jolle avaudun tapahtuneesta.” Krista 39

”Liian hitaasti puhuvat jaarittelijat ärsyttävät. Asiat sanotaan reippaasti!” 

”Uudet ihmiset väsyttävät. Varsinkin, jos heitä on paljon ja täytyy yrittää jutella niitä näitä, eikä voi vain möläytellä mitä huvittaa. Uuvun myös esittäjistä ja sellaisista, jotka ovat koko ajan äänessä sanomatta silti mitään fiksua, hauskaa tai kiinnostavaa. Lisäksi ärsyttävät liian hitaasti puhuvat ja juttujaan kertovat ihmiset, jaarittelijat. Asiat sanotaan reippaasti! Ja kiitos, myös kiinnostavasti.

Yleensä työpäivän jälkeen täytyy saada olla hetki itsekseen. Usein menee vessaan istumaan ja räplään kännykkää. Vessassa saan olla rauhassa jopa perheenjäseniltäni. Toisin kuin erityisherkkä Anne Kukkohovi, en kuitenkaan istu pytyllä housut jalassa, vaan usein yhdistän vessatoimet tähän palautumishetkeeni.

”Anoppini luona otan omaa aikaa vetäytymällä 'päiväunille'. Oikeasti luen kirjaa ja syön sipsejä.”

Pystyn itse olemaan sosiaalinen, jos on tarvis, mutta sen päälle tarvitsen omaa aikaa. Anoppini uuvuttaa minut jaarittelullaan usein. Hänen luona otan omaa aikaa vetäytymällä 'päiväunille'. Oikeasti luen kirjaa ja syön sipsejä. Tutussa porukassa olen usein suuna päänä, mutta vieraammassa mieluummin tarkkailija. Olenko sitten intro- vai ekstrovertti, ehkä vaan ihan normaali. Mutta en mitenkään rakasta uusiin ihmisiin tutustumista – paitsi ehkä kännissä.” Jonna, 38

”En pidä itseäni introverttina, mutta väsyn tiettyjen ihmisten seurassa helposti. Erityisen uuvuttavia ovat tyypit, jotka vääntävät jokaisesta keskustelusta väittelyn: 'Mutta toisaalta, eihän sitä tiedä, voi hyvin olla, ehkä kuitenkin…' Jos kerron esimerkiksi, miten omat vanhempieni persoonallisuudet eroavat toisistaan, on raskasta kuunnella lätinöitä siitä, miten on mahdollista että kokemukseni ovat vain yhteiskunnan sukupuolinormien tuotosta tai jotain muuta kakkaa. On typerää ryhtyä kyseenalaistamaan kerrottua, jos ei itse tiedä asiasta yhtään mitään. Tällaisissa tilanteissa tekee vain mieli olla hiljaa.” Vilma, 23

”Valittajan marmatusta koitan kuunnella yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos -tyylillä.”

”Väsyn valittajiin! Uuvun heidän seurassaan, vaikka muuten jaksan useimmiten rupatella vaikka kuinka kauan. Pahinta on silloin, jos joutuu olla jonkun valittajan kanssa pitkän aikaa kaksin. Toinen tyyppi, johon väsyn, on papupata, joka jauhaa koko ajan ihan turhista asioista. Papupata ei ole kuitenkaan niin paha kuin valittaja. Pelkistä omista asioista jauhajat myös ärsyttävät. Valittajan marmatusta ja papupadan papatusta koitan kuunnella yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos -tyylillä. Jos paikalla on muita ihmisiä, hakeudun heidän seuraansa.” Jubailija, 21

”Jos ihminen rakastaa puhua vain itsestään ja omista asioistaan, on se tökeröä ja epäkohteliasta. Yritän usein olla toki mukana jutuissa, mutta kyllähän se jossain vaiheessa alkaa tympiä – siksi näitä ihmisiä alkaa myös vältellä. Olen enemmän ekstro- kuin introvertti, mutta en silti mikään supersosiaalinen.” Liisa, 41

Millaisissa tilanteissa tai ihmisten seurassa sinä uuvut? Kerro kommenteissa!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

 

Ingressiin korjattu 23.8. klo 11.10, että juttuun on haastateltu seitsemää, ei kahdeksaa naista.

tanssityttö-80

Korvissa soi, silmissä sumenee – aiheuttavatko sosiaaliset tilanteet sinullekin krapulan?

Viimeaikoina olen alkanut uupua siihen, että kokoajan joku kaipaa huomiotani, ja jatkuvasti pitäisi reagoida johonkin. En ole aiemmin huomannut tarvitsevani pahemmin omaa tilaa. Nyt (kun elämäni on pitkään ollut aika hektistä ja jatkuvaa seurassa oloa) huomaan, että se voisi tehdä hyvää. Ei vaan ole pahemmin mahdollisuuksia siihen.
Lue kommentti

Tutkijoiden mukaan viehättävyys vaikuttaa mieleenpainuvuuteen, muttei sillä tavalla kuin ehkä ajattelit. 

Jos näet suuren joukon ihmisiä, keiden kasvot painuvat mieleesi? Kun saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat selvittivät asiaa, vastaus oli aavistuksen yllättävä. 

Tutkijoille oli selvää, että tavalla tai toisella joukosta erottuvat ihmiset jäävät muistiin kaikkein helpoiten. Erikoisten kasvonpiirteiden mieleenpainuvuus ei ole kovin yllättävää, joten he tutkivat kasvojen mieleenpainuvuutta erityisesti suhteessa kasvojen viehättävyyteen. 

Selvisi, että kaikkein viehättävimpinä pidetyt ihmiset eivät ole erityisen mieleenpainuvia. Tavalliset, ei erityisen hyvännäköisiksi koetut ihmiset sen sijaan painuivat tutkimuksen koehenkilöiden mieliin. 

Kuinka jäädä mieleen

Jos siis mielit tehdä pysyvän muistijäljen ihmisten mieleen pelkällä olemuksellasi, helpoin keino on lisätä ulkonäköön jotakin odottamatonta ja erikoista. Asiaa auttaa, jos et ole sitä tyyppiä, jota kulttuurissamme pidetään kaikkein kauneimpana tai komeimpana. 

Yleensä on onneksi mahdollista jäädä ihmisten mieleen myös käytöksellään ja puheillaan, ei pelkillä kasvoillaan. Jos sanan säilä on käytettävissä, hyvän vaikutelman luomiseen voi kokeilla esimerkiksi Benjamin Franklinin menetelmää tai jotakin muuta pientä psykologista kikkaa, jolla saat ihmiset puolellesi.

Viehättävä huomataan

Vaikka viehättävästä ulkonäöstä ei ole etua muistetuksi tulemisessa, siitä on muuta hyötyä. Psychology Todayssa huomautetaan, että ihmiset kiinnittävät tutkitusti huomionsa kauniisiin henkilöihin, ja huomaavat siksi heistä muutakin kuin ulkonäön. 

Viehättävä fyysinen olemus kiinnittää huomion ja kutsuu tutustumaan. Niinpä hyvännäköisinä pidetyillä ihmisillä on mahdollisuus jäädä mieleen vaikkapa käytöksellään, vaikka heidän kasvonsa eivät olisi eityisen mieleenpainuvat.

Joskus kumppanin kaveriin tai kaverin kumppaniin rakastuminen saattaa synnyttää pitkän parisuhteen. Mutta joskus se voi tuhota tärkeän ihmissuhteen.

Deittailun alkuvaiheessa moni asia voi muuttua. Kun tunteet eivät ole vielä leimahtaneet toista kohtaan erityisen palaviksi, kumppaniehdokkaan kaveri saattaakin osoittautua yllättävän kiinnostavaksi tyypiksi. Tilanne saattaa olla monessa mielessä kiusallinen sen jokaiselle osapuolelle.

Tämän joutui kokemaan myös Maajussille morsian -ohjelmasta tuutu kolmekymppinen Lauri. Hän ihastui ohjelmassa Terhiin, ja kaksikon välillä oli selkeästi orastava romanssi. Erityisen pitkälle tilanne ei kuitenkaan edennyt. Sen sijaan Lauri kertoi ohjelman viimeisessä jaksossa, että Terhi innostui enemmän Laurin kaverista.

Myöhemmin Terhi kertoi Mtv3:lle löytäneensä ohjelman avulla onnen. Sen seurauksena hän ja Lauri eivät enää pitäneet yhteyttä. Lauri ei ole myöskään enää tekemisissä ystävänsä kanssa.

Millaisia seuraamuksia sillä on, että ihastuu deittikumppanin tai jopa puolison läheiseen? Kysyimme lukijoiltamme.

Viisi tarinaa kumppanin läheiseen ihastumisesta:

1. Kumppanin velipuolesta tulikin aviomies

”Minulla ja avopuolisollani oli jo pitkään mennyt huonosti, koska avopuolisoni käytti runsaasti alkoholia. Kesäisellä mökkireissulla olimme yhdessä kumppanini ja hänen velipuolensa kanssa. Kesän mittaan aloin kiinnostua avokkini velipuolesta ja lopulta olimme kumpikin ihastuneita. Nyt olemme olleet naimisissa yli 20 vuotta – minä ja eksäni velipuoli siis.” Maija, 50

2. Kuinka niin saattoi käydä?

”Olin kihloissa opiskeluaikana. Kihlattuni ilmoitti aivan yllättäen, että haluaa lopettaa suhteemme. Hän muutti pois yhteisestä kodistamme. Lyhyen ajan kuluttua parhaisiin opiskelukavereihini kuulunut nainen muutti ex-kihlattuni luokse.

”Tästä on pitkä aika, mutta muistan sen vihan ja pettymyksen tunteen edelleen.”

Opiskelukaverini kävi joitakin kertoja meillä ennen eroamme ja mitään ei kuulemma tapahtunut selkäni takana. Eksäni ja kaverini tulivat hyvin juttuun, mutta en aavistanut mitään tällaista. Eksäni kertoman mukaan he olivat tavanneet sattumalta ravintolassa ja ihastuneet.

Tästä on pitkä aika, mutta muistan sen vihan ja pettymyksen tunteen edelleen. Kuinka he saattoivat tehdä minulle niin?” Pettynyt nainen

3. Mahdotonta antaa anteeksi

”Kun puolison salasuhde kaveriini paljastui, tuntui kuin olisin jäänyt kaivurin alle. Pahempaa ei voi tehdä ihmiselle. Kun kaksi läheistä sotkee kummankin perheen asiat perin pohjin ja pohjamutia myöden, sattuu järkyttävän paljon. Sattuu edelleen enkä anteeksi voi antaa ikinä.” Edelleen sattuu, 36

4. Vihamiehet kasvoivat naapureiksi

”Olen aina pitänyt kaverini entistä kumppania hyvänä tyyppinä. He olivat olleet jo erossa jonkin aikaa ja minä sinkkuna. Yhtenä kesänä välimme lähentyivät ja aloimme salaa tapailla kaverini eksän kanssa. Suhteemme syveni ja ei mennyt kauan, kun oli jo pakko kertoa kaverille, että tapailemme. Ajattelimme, että on parempi kuulla meiltä kuin muilta.

”Siitä seurasi kaverin ja minun vuosien välirikko.”

Siitä seurasi kaverin ja minun vuosien välirikko. Nykyään olemme kukin tahollamme naimisissa: hän lapsensa isän ja minä saman kaverin entisen kanssa. Parasta tässä on se, että olemme nykyään kaikki taas hyvissä väleissä ja vieläpä naapureita.” Hellu, 40

5. Kaverin ihastuksesta kumppaniksi

”Kaverini yritti iskeä erästä tyyppiä, mutta hän ihastuikin minuun – ja minä häneen. Jonkun aikaa tapailimme salassa, mutta lopulta kerroin kaverilleni asiasta.

Onneksi ystäväni otti tämän asian hyvin rennosti. Hän sanoi, ettei häntä haittaa ja voin jatkaa tyypin kanssa tapailemista, koska hän on kuulema aivan älyttömän mukava ja ihania. Kaverini käytännössä törkkäsi minut pitämään tyypistä. Meillä oli pitkään on–off-suhde, mutta nyt olemme seurustelleet jo yli vuoden.” Jjanskuu, 24