Älä alistu, vaan pane vastaan, jos sinua kohdellaan väärin. Kuva: Shutterstock
Älä alistu, vaan pane vastaan, jos sinua kohdellaan väärin. Kuva: Shutterstock

Kyvyttömyys ilmaista vihaa on usein ylikiltin ihmisen ongelma. Onneksi vihaa voi opetella ilmaisemaan, vaikkei sitä hetkessä opikaan.

Sinua syytetään tai kohdellaan muuten kaltoin, mutta jäät suu auki ja nielet kaiken. Myöhemmin tajuat, että olisi pitänyt reagoida, mutta et vain kyennyt puolustautumaan. Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, kyse on ehkä siitä, ettet osaa ilmaista vihaasi.

Terapeutti-kirjailija Tommy Hellsten on puhunut kirjoissaan ja haastatteluissa, että moni on oppinut vihan olevan kielletty tunne. Turhaan.

– Usein ymmärretään, että viha on rakkauden vastakohta. Mutta se on rakkauden toiset kasvot. Jos ihmisessä on rakkautta, hän on äärettömän valpas reagoimaan, jos häntä itseään tai jotain toista kohdellaan väärin. Rakkaus siis reagoi vihalla spontaanisti silloin, kun vääryys tapahtumassa, Hellsten on sanonut Maria Jungnerin radio-ohjelmassa Yle Puheessa.

”Kiltteys on hyvä asia, mutta se ei saa tapahtua oman itsensä kustannuksella.”

Pahimmillaan kyvyttömyys ilmaista vihaa johtaa siihen, että viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi. Se taas voi johtaa siihen, että ihminen lamaantuu, menettää ilon ja masentuu.

– Kyvyttömyys ilmaista vihaa on usein kroonisesi kiltin ihmisen ongelma. Kiltteys on hyvä asia, mutta se ei saa tapahtua oman itsensä kustannuksella, Hellsten on selittänyt.

Hellsten uskoo, että selän takana puhuminen esimerkiksi työpaikoilla johtuu usein siitä, että vihaa ei pureta heti. Ei ilmaista, jos itsensä yli kävellään tai kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Tällöin syntyy monesti kuppikuntia, jossa pahaa oloa puretaan selän takana. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään hyvään ja rakentavaan. Jos sille ihmiselle, joka on toiminut väärin, ei ilmaista, että tämän käyttäytyminen ei sovi, ongelman ratkaisu ei etene eikä näin myöskään ikinä selviä. 

Vihaa voi kuitenkin opetella ilmaisemaan. Sitä ei opi hetkessä, Hellstenin neuvoilla siinä voi päästä eteenpäin.

1. Tiedosta ja hyväksy se, jos olet ylikiltti.

2. Hyväksy myös, että viha on rakentava tunne, jolla ilmoitetaan, että minun ylitseni ei kävellä. Jokaisella on oikeus puolustautua, jos kohdellaan väärin. Vasta sen jälkeen, kun hyväksynyt ylikiltteyden ja sen, että viha on luonnollinen tunne, voi alkaa harjoitella, miten vihaa ilmaistaan.

3. Jos joku ihminen – olipa se esimies, alainen, kumppani, ystävä tai tuntematon – käyttäytyy sinua kohtaan huonosti vaikka torstaina, saatat vasta lauantaina oivaltaa, että sinun olisi pitänyt reagoida. Mutta kun alat harjoitella ilmaisemaan vihaa, jossain vaiheessa saatat tajuta jo perjantaina, että sinun olisi pitänyt reagoida. Ja myöhemmin huomaat ehkä jo samana päivänä epäoikeudenmukaisen käytöksen. Lopulta, kun olet sisäistänyt sen, että sinulla on oikeus ilmaista vihaa, reagoit jo sillä hetkellä, kun vääryys tapahtuu ilman, että sinun tarvitsee edes ajatella sitä.

Listasimme aikaisemmin neljä esimerkkiä, miksi vihan ilmaisemisesta on hyötyä. Lue juttu täältä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Vainoharhaisen ihmisen silmissä maailma näyttäytyy pelottavana ja vihamielisenä. Omassa ajattelussaan hän ei yleensä näe vikaa.

Kyttääkö puolisosi jatkuvasti puhelintasi, vaikket ole antanut mitään aihetta epäluottamukseen? Kantaako ystäväsi vieläkin kaunaa, että kerran arvostelit hänen paitaansa yläasteella? Kyse voi olla paranoidisesta ajattelusta.

Psykologian maisteri Aino Saarinen on tehnyt paranoidisesta ajattelusta väitöstutkimuksen. Saarisen mukaan paranoidisuus ulottuu lievistä ja ohimenevistä ajatuksista vakavaan vainoharhaisuuteen.

Lievänä paranoidisuus voi ilmetä esimerkiksi hetkellisinä pelkoina joutua kritiikin kohteeksi. Vakavimmillaan siihen liittyy vainoharhaisuutta eli psykoottistasoista harhaluuloisuutta. Vakavassa muodossa ihmisellä on pysyviä ja ahdistusta aiheuttavia uskomuksia – hän saattaa esimerkiksi kuvitella, että on poliisin vainoama.

Paranoidisesti ajatteleva ihminen tunnistaa hyvin harvoin itse oireiluaan. Sen vuoksi voi olla tärkeää, että läheinen huomaa tilanteen ja puuttuu siihen.

– Oireiluun tulisi hakea apua, jos paranoidisuus alkaa haitata ihmisen itsensä tai tämän läheisten elämää merkittävästi, Saarinen sanoo.

Mistä sitten tunnistaa paranoidisen ajattelun? Saarinen kertoo, että tyypillisiä merkkejä ovat muun muassa seuraavat:

1. Epäluottamus

”Perusteeton epäluottamus ja epäluuloisuus toisia ihmisiä kohtaan ovat paranoidisuuden ydinmerkkejä.”

Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa esimerkiksi kuvitella toisten puhuvan hänestä pahaa selän takana tai pelätä tulevansa petetyksi tai hyväksikäytetyksi. Tämän vuoksi hänellä saattaa olla korkea kynnys uskoutua edes läheisilleen.

2. Kontrollin tarve

”Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa pyrkiä seuraamaan ja kontrolloimaan läheistensä toimintaa.”

Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi läheisten puhelimen käytön seuraamisena.

Vainoharhainen saattaa esimerkiksi kuvitella toisten puhuvan hänestä pahaa selän takana tai pelätä tulevansa petetyksi tai hyväksikäytetyksi.

3. Kaunaisuus

”Paranoidiset ihmiset ovat taipuvaisia kantamaan kaunaa pitkään pienistäkin loukkauksista.”

Paranoidisen saattaa siis olla vaikeaa antaa anteeksi, vaikka asiasta olisi kulunut jo paljonkin aikaa.

4. Oman edun tavoittelu

”Paranoidisen henkilön saattaa olla vaikeaa tehdä joustavasti yhteistyötä toisten kanssa.”

Saarisen mukaan paranoidinen ihminen saattaa nähdä asiat pikemminkin itsekeskeisestä näkökulmasta. Hän voi pyrkiä edistämään omia tavoitteitaan eikä yhteistä päämäärää.

5. Ylitulkinta

”Paranoidisesti ajatteleva ihminen saattaa löytää herkästi negatiivisia piiloviestejä toisten hyväntahtoisesta toiminnasta.”

Hän saattaa ylitulkita toisten puhetta esimerkiksi äänensävyn tai ilmeiden perusteella.

Paranoidinen ihminen saattaa ylitulkita toisten puhetta esimerkiksi äänensävyn tai ilmeiden perusteella.

Miten apua vainoharhaisuuteen?

Jos kokee, että läheisellä saattaisi olla vainoharhaisuutta ja että hän olisi mahdollisesti ammattiavun tarpeessa, kannattaa asia ottaa puheeksi ruohonjuuritasolla.

– Häiriökeskeistä näkökulmaa ja psykiatrisia termejä tulisi välttää. Aluksi kannattaa pyrkiä keskustelemaan esimerkiksi konkreettisista tilanteista, joissa ajattelu ilmenee, Saarinen ehdottaa.

Paranoidisen ajattelun vakavuutta voi yrittää selvittää esimerkiksi tiedustelemalla, miksi läheinen tulkitsi tilanteen niin kuin tulkitsi. Tekeekö hän samankaltaisia tulkintoja laajalti muissakin sosiaalisissa tilanteissa? Kuinka vakuuttunut hän on tulkintojensa oikeellisuudesta?

Jos kokee, että läheisellä saattaisi olla vainoharhaisuutta ja että hän olisi mahdollisesti ammattiavun tarpeessa, kannattaa asia ottaa puheeksi ruohonjuuritasolla.

Kuitenkin monissa tapauksissa paranoidisesti ajattelevaa ihmistä on vaikea saada hoitoon. Hän ei useinkaan tunnista omaa oireiluaan ja saattaa herkästi kokea asiaan puuttumisen uhkaavana. Hän voi jopa reagoida siihen aggressiivisesti.

Helpoimmin hänet saattaa saada helpommin avun pariin tarttumalla toisiin, samanaikaisesti ilmeneviin oireisiin. Saarisen mukaan paranoidiseen ajatteluun liittyy tyypillisesti esimerkiksi unettomuutta, ahdistusta tai stressiä, joihin henkilö saattaa kokea tarvitsevansa ammattiapua.

– Kun näitä oireita käsitellään ammattilaisten kanssa, saatetaan päästä keskustelemaan myös paranoidisista ajatuksista ja niiden hoidosta, Saarinen sanoo.

Toimittaja ja kolumnisti Helena Liikanen-Renger on asunut viisi vuotta Ranskassa ja tietää, miten ranskalaiset säilyttävät kipinän parisuhteissaan.

Helena Liikanen-Renger rakastui ranskalaiseen mieheen ja tajusi nopeasti, että Ranskassa parisuhteesta ajatellaan hyvin eri lailla kuin Suomessa.

 – Pariskunnat viettävät kaiken likenevän aikansa tiiviisti yhdessä. Parisuhteeseen panostetaan, eikä ikinä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, jos viettää aikaa vain puolisonsa kanssa ja jättää lapset hoitoon, Helena kertoo.

Helena ei kulje kotonaan korkkareissa, mutta ymmärtää hyvin, että moni ranskalaisnainen laittautuu puolisoaan varten kotioloissakin.  

– Yksi ystäväni tarkistaa aina peilistä, että näyttää hyvältä, ennen kun hänen miehensä palaa töistä. Uskon, että meillä kaikilla on kaipuu siihen, että saisimme välillä kokea olevamme tosi naisia.

– Minusta on absurdia, että ihmiset eivät käytä aikaa elämänsä tärkeimpään ihmissuhteeseen, jonka he ovat itse halunneet. Eihän parisuhde hoitamatta pysy kunnossa, hän sanoo.

Tässä Helenan vinkit, joiden avulla jokainen voi yrittää tehdä parisuhteestaan paremman:

1. Parisuhteessa molempien ei tarvitse tehdä kaikkea

”Ajattele, että te kaksi täydennätte toisianne. Molempien ei tarvitse osata kaikkea. Jos puolisosi on parempi jossakin, anna hänen tehdä se.  Istu vaikka viereen ihailemaan häntä ja ole kiitollinen siitä, mitä hän osaa. 

Kiukuttelu siitä, että kyllä minä osaan itsekin avata oveni on ihan turhaa. Ei kukaan ranskalainen mies kyseenalaista sitä, ettetkö osaisi, mutta saa kai hän silti olla avulias.”

2. Pyri säilyttämään hippunen mystiikkaa parisuhteessasi

”Ihan kaikkea toisesta ei tarvitse tietää. Älä jaa kaikkein arkisimpia asioita, niin suhteessa säilyy pieni salaperäisyys, ja näette toisenne vuosienkin jälkeen parhaassa valossa. 

Ranskalaiset eivät koskaan leikkaa varpaankynsiä olohuoneessa, vaan menevät vessaan ja laittavat oven perässään kiinni.  Se kannattaa muistaa sulkea kaikkien muidenkin käyntien ajaksi, eikä puolisolle myöskään tarvitse tehdä selkoa vatsan toiminnasta. 

Jos rikkinäiset pieruverkkarisi eivät ole omasta mielestäsikään kauhean kauniit,  niin todennäköisesti ne eivät ole sitä puolisonkaan mielestä. Miksi kulkisit ne päälläsi puolisosi nähden, kun et pukeudu niihin myöskään mennessäsi kahville ystäväsi kanssa.”

3. Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä hetkiä ilman lapsia ja kännyköitä

”Sen ei tarvitse olla kallis ravintolaillallinen tai viikonloppureissu. Aivan yhtä hyvin toimii saunan lauteilla jutustelu. 

Jos teillä on lapsia, istuttakaa jälkikasvu katsomaan Pikku Kakkosta ja juokaa sillä välin lasilliset skumppaa tai kahvit parvekkeella. Puolessa tunnissa ehtii hyvin käydä läpi päivän tapahtumat –  ja jos pystytte puhumaan muusta kuin lapsistanne, vielä parempi. ”

Helena Liikanen-Rengerin kirja Mon amour –  ranskalaisen parisuhteen jäljillä (Atena) on juuri ilmestynyt.

 

Vierailija

Laita vessan ovi kiinni äläkä kulje pieruverkkareissa, jos haluat olla rakkaudessa yhtä hyvä kuin ranskalaiset

aika lapsellista luettavaa... tarkistella peilistä arkipäivisin että näyttää hyvältä kun mies tulee kotiin, huh-huh. melko pinnallista.vai tarkistaako mieskin sitten töissä että varmasti näyttää hyvältä kotiin tullessaan. melkosta potaskaa. etenkin kun ranskassa on rakastajien "pito" täysin sallittua.
Lue kommentti