Lähteä vai jäädä? Joitakin parisuhdeongelmia voi olla hyvin hankala ratkoa. Kuva: Colourbox
Lähteä vai jäädä? Joitakin parisuhdeongelmia voi olla hyvin hankala ratkoa. Kuva: Colourbox

Parisuhdeterapeutit paljastavat, milloin suhteella ei enää ole tulevaisuutta.

Nykyään puhutaan paljon siitä, kuinka parit luovuttavat liian helposti ja eroavat heti ensihuuman haihduttua. Pitkä parisuhde kun vaatii työtä, eikä jokainen yhdessä vietetty päivä ole auvoa. Parisuhdeterapeuttien mukaan on kuitenkin ongelmia, joita on hyvin vaikea ratkaista ja joiden edessä parit usein päätyvät eroon.

Huffington Post listasi kahdeksan syytä, jolloin suhde todennäköisesti vain kannattaa lopettaa.

1. Halveksunta

Yksi vahvimmista eron ennusmerkeistä on halveksunta. Iva, pilkka ja arvostuksen puute nakertavat suhteen perusteita niin, että jossain vaiheessa haavoittuneita välejä ei vain voi enää korjata. Halveksunta voi näkyä paitsi puheista ja teoista myös eleistä ja ilmeistä.

Suhteessa pitäisi tuntea itsensä arvostetuksi.

2. Jatkuva riidan haastaminen

Suhteissa tulee eteen tilanteita, joissa voi olla täysin eri mieltä kuin kumppaninsa. Jopa niin eri mieltä, että se voi järkyttää. Välillä nämä erimielisyydet on vain hyväksyttävä.

Ongelmia niistä tulee, jos toinen jatkuvasti etsii tällaisia riidanaiheita päästäkseen vain loukkaantumaan. Pahimmillaan hän ei edes halua yrittää ratkaista ristiriitoja, vaan kieltäytyy puhumasta aiheesta. Parisuhteessa pitäisi ymmärtää, että kukaan ei voita, jos toisen on päästävä kerrasta toiseen sanomaan viimeinen sana.

3. Toistuva petollisuus

Pitkiin suhteisiin mahtuu kaikenlaista: välillä myös uskottomuutta. Mutta uskottomuudestakin voi päästä yli, jos pettäjä katuu aidosti ja on valmis lopettamaan sivusuhteensa. Mutta jos syrjähypyt ovat toistuvia tai sivusuhde jatkuu lupauksista huolimatta, olet ehkä tekemisissä patologisen pettäjän kanssa. Silloin luvassa on aina vain uusia sydänsuruja ja rikottuja lupauksia.

4. Etäisyys ja salailu

Jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa suhteessakin, ja sitä pitäisi kunnioittaa. Mutta mitä kumppani puuhailee silloin kun toinen ei ole läsnä –  sen ei pitäisi olla salaisuus. Joka asiasta ei tarvitse tehdä tiliä kumppanille, mutta salailu ja asioiden piilottelu herättävät vain turhia epäilyksiä.

Joskus puoliso voi olla ihan silmien edessä, mutta silti jatkuvasti etäinen ja poissaoleva. Avoimuus ja jakaminen kuuluvat hyvään suhteeseen.

5. Erilaiset seksuaaliset tarpeet

Pitkässä suhteessa voi olla vaiheita, jolloin seksi ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Se ihan okei, siihen voi olla monia syitä: väsymys, kiire, stressi... Todennäköisesti vaihe menee ohi.

Mutta jos jo suhteen alussa toinen haluaisi seksiä mielellään joka päivä ja toinen ei oikeastaan koskaan, silloin on vaikea uskoa, että suhteella olisi tulevaisuutta.

Eikä pitkässä suhteessakaan tarvitse ikuisuuksia olla ilman. Haluttomuuden syitä voi pohtia ja yrittää ratkoa, mutta aina sekään ei auta. Silloin kannattaa miettiä, onko suhde väljähtänyt pelkäksi toveruudeksi.

6. Erilainen tapa osoittaa kiintymystä

Toisille on helppoa ja luontevaa osoittaa kiintymystä niin sanoin kuin teoin: koskettaa, halata ja suudella, sanoa että rakastaa. Toisille taas ei.

Se ei tarkoita, etteikö toinenkin voisi rakastaa, mutta erilaisiin tapoihin osoittaa kiintymystä vaikuttavat jo lapsuudessa opitut toimintamallit. Jos parin tavat ovat keskenään kovin erilaiset, se voi hiertää suhdetta, vaikka kuinka tiedostaisi toisen olevan ehkä vain erilainen.

Hyväkin itsetunto kärsii, jos toinen ei koskaan osoita oma-aloitteisesti hellyyttä tai sano mitään kaunista. Kaikki tarvitsevat kosketusta ja helliä sanoja.

7. Kumppani on narsisti

"Hän oli ihan hirveä narsisti", saattaa moni heittää eksästään. Kaikilla on narsistisia piirteitä, mutta oikeasti narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on lopulta vähän.

Mutta jos kumppanisi on oikeasti narsisti, ota jalat allesi, ennen kuin on liian myöhäistä. Täältä löydät merkit, joista voi tunnistaa aidon narsistin.

8. Ette voi avautua toisillenne

Parisuhteen pitäisi olla läheisin ihmissuhde, jossa on turvallista olla paljas toisen edessä henkisesti; avautua kaikista asioistaan ja ilmaista myös raadollisimpiakin tunteitaan ja noloimpiakin fiiliksiään.

Negatiivisten tunteiden ja ajatusten patoaminen johtaa ajan kanssa vain tyytymättömyyteen. Suhteen toisessa osapuolessa puhumattomuus voi taas herättää epävarmuutta.

Onnellinen sinkku

Kahdeksan parisuhdeongelmaa, joita ei voi ratkaista

Eli artikkelin perusteella voi jokainen järkevä ymmärtää ja sisäistää, että parisuhteesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse seurustelin todella monen kanssa ja olin kihloissa pettäjän kanssa ja menin naimisiin pettäjän, valehtelija, hyväksikäyttäjän ja äitiä etsivän kanssa. Olin niin tyhmä, että valehtelin ja selittelin asiat parhain päin, kunnes eräänä päivänä tajusin tyhmyyteni. Hoidin lapsemme kokonaan yksin ja passasin vielä tuota "viidettä lastani". Passaaminen loppui, kun mies sössi...
Lue kommentti

Teininä moni asia on vähän vaikeaa – ja varsinkin noloa!

Ei ole helppoa olla teini-ikäinen. Juuri tuossa iässä kulmat kurtistuvat ja silmät muljahtelevat keskimääräistä herkemmin. Ja hyvin usein näiden eleiden kohteina ovat omat vanhemmat, joita hävetään.

Silmien pyörittely omille vanhemmille ei ole kuitenkaan merkki epäkypsyydestä. Psykologi Lisa Damour on kertonut The New York Timesissa, että kyseessä on normaali kehitysvaihe, jolla pyritään ilmaisemaan itsenäisyyttä. Myös psykologi Heli Heiskanen on todennut Ylellä saman.

– Teinin on tarkoituskin itsenäistyä ja erottautua vanhemmista, ja se korostaa vanhempien kritisointia. Kun halutaan olla kavereiden silmissä mahdollisimman cooleja ja hyväksyttyjä, niin kaikki poikkeava on hävettävää, Heiskanen on kertonut sivustolle.

”Supernoloa, kun äitini kyseli kaverini kuullen, ovatko minulta tamponit loppu.”

Pyysimme kaksi-, kolme- ja nelikymppisiä muistelemaan, mikä heitä hävetti teini-ikäisinä. Näin he kertoivat:

1. Nolot jutut

”Äidilläni on mutkaton asenne erilaisiin ruumiintoimintoihin. Teininä oli supernoloa, kun hän kyseli iloisesti kaverini kuullen, ovatko minulta tamponit loppu. Hän oli juuri lähdössä kauppaan ja teki ostoslistaa.” Suski, 36

”Kaikkein nolointa oli, kun olimme koko perhe ensimmäistä kertaa Lontoossa lomalla. Olin itse tuolloin 13-vuotias. Kiersimme kaupunkia turistibussilla. Piccadilly Circuksen kohdalla isä kysyi oppaalta isoon ääneen, miten tuonne sirkukseen voi ostaa lippuja.” Jonna, 41

”Isä pärähti aina paikalle kertomaan todella luokattomia – ja pahimmillaan pikkutuhmia vitsejään.”

”Kokoonnuimme teineinä tyttöporukalla usein meille kotiin, minun huoneeseeni, Manhattan-sipsikulhon ympärille. Aina jossain kohtaa isäni pärähti huoneeseen kutsumatta ja alkoi kertoa luokattomia – ja pahimmillaan pikkutuhmia – vitsejään. Ystävieni mielestä isä juttuineen oli tosi hauska. Itse muistan ajatelleeni, miten hullu ja nolo hän on. Muistelemme tyttöjen kanssa näitä kertoja edelleen. Isäni kertoo yhä vitsejään. Nykyään joku jutuista saattaa jopa naurattaa.” Reetta, 37

2. Halaaminen

”Isäni halusi aina halata joka aamu koulun pihalla. Ja siis vielä lukioiässä. Oli jotenkin kauhean noloa teinin mielestä. Nyt jälkikäteen se on aika suloista.” Johanna, 42

”Isä halusi tehdä poikakavereille selväksi, miten hänen tyttäriään kohdellaan.”

3. Puhuttelut

”Isäni piti puhutteluja poikakavereille keittiön pöydän ääressä. Halusi tehdä selväksi, miten hänen tyttäriään kohdellaan. Itse istuin omassa huoneessa korvat punaisina ja halusin kadota maan päältä.” Jaana, 42

4. Samassa paikassa näyttäytyminen

”Jossain vaiheessa teini-ikää häpesin erityisesti mutsia niin paljon, etten voinut mennä hänen kanssaan samaa matkaa bussilla kaupungille, jos joku tuttu olisi vaikka nähnyt. Vanhempien läsnäolo erinäisissä tilanteissa sai aina pelkäämään, että nyt ne kaikki uudet tuttavuudet tajuaa, että olen ihan lapsi ja kiusallinen tyyppi. Jotain huijarisyndroomaan liittyvää siinä todennäköisesti oli.” Emilia, 25

”Tuli olo, että olen kuin joku lemmikki, jota esitellään.”

”Vaikka vanhemmissani ei aina ollut mitään sinänsä noloa, heidän kanssaan näyttäytyminen esimerkiksi kaupassa tai ravintolassa nolotti. Nolous siis ikään kuin aktivoitui ja muuttui tarttuvaksi julkisilla paikoilla. Minulla on nuoret vanhemmat, jotka yleensä osasivat käyttäytyä. Isovanhemmilla, jotka hekin tosin ovat suhteellisen nuoret, sen sijaan oli välillä vaikeuksia. Pahinta oli, kun menimme ekaa kertaa isovanhempien kanssa Mäkkäriin ja he vaativat henkilökunnalta aterimia. Koulun coolit tyypit olivat tietysti paikalla, mikä oli aivan hirveää. Viivi, 26

”Äidilläni oli tapana jäädä suustaan kiinni kaupungilla joka toisen vastaantulijan kanssa. Eniten niissä tilanteissa hävetti se, että äiti aina esitteli minut kaikille tuttavuuksilleen 'meidän nuorimmaisena'. Tuli sellainen olo, että olen joku lemmikki, jota esitellään ihmisille, ja he sitten katsovat siinä, että miten olen kasvanut ja miten söpö olen. Niin noloa! Nykyään on maailman ihaninta, kun äiti esittelee minua tutuilleen – ymmärrän, että hän on minusta kertoessaan yleensä ennen kaikkea kauhean ylpeä.” Helmi, 25

”Joskus opettaisäni nukahti koetta valvoessaan.”

5. Ikä

”Hävetti, kun vanhempani olivat niin vanhoja, luokkakaverin mummo oli nuorempi kuin äitini. Lisäksi hävetti, kun isäni ei jättänyt minua autolla säällisen välimatkan päähän, vaan kurvasi koulun pihaan. Toki minulla oli erityisen paljon hävettävää siksi, koska vanhempani kyläkoulun opettajina kaikkine omituisuuksineen olivat päivästä toiseen kavereiden tarkkailtavina. Joskus isä nukahti koetta valvoessaan.” Ärrä, 41

”Kaikista nolointa oli, kun isä hankki nahkarotsin.”

6. Olemus / vaatteet ja alastomuus

”Minua hävetti se, että vanhempani eivät olleet yhtään ”cooleja”. He ovat ihan sellaisia tavallisia tyyppejä, työssäkäyviä ihmisiä, joiden juuret ovat maaseudulla. Tykkäävät hiihtää, käydä mökillä ja katsoa lauantai-iltana telkkaria. Itse olisin halunnut olla tietenkin äärimmäisen cool kaupunkilainen. Olisin halunnut matkustella, mutta me menimme aina mökille. Kerran kävimme Kanarialla – sekin tuntui nololta ja kliseiseltä, vaikka matka olikin ihan todella hauska.” Linda, 24

”Isäni patsasteli kotona alasti suihkun jälkeen, vaikka olisi ollut kavereita.”

”Isäni patsasteli kotona alasti suihkun jälkeen, vaikka olisi ollut kavereita kylässä. Kyllä hävetti.” Ärrä, 41

”Vanhempani pukeutuivat nolosti. Olisin kovasti halunnut, että he olisivat tyylikkäitä ja trendikkäitä, mutta sellaisia tavallisia pulliaisia he vain aina olivat. Kaikista nolointa oli, kun isä hankki nahkarotsin. Se oli meganolo.” Elina, 25

7. Oudot tavat

”Isäni on fanaattinen penkkiurheilija, jolle mieluisia lajeja ovat erityisesti hiihto ja mäkihyppy. Teininä en voinut kutsua kavereita kylään olympialaisten tai muiden urheilukisojen aikaan, koska isä kannusti suomalaisia niin kovaan ääneen, että talo tärisi. Supernoloa. Vieläkin välttelen vanhempieni kotia suurten urheilujuhlien aikaan.” Mari, 40

”Mielestäni oli noloa, että junalla työmatkaa tekevä äitini käveli töistä lähtiessään aseman laiturilla mahdollisimman pitkälle, jotta pystyi hyppäämään junan ekaan vaunuun välttääkseen siten kävelyä määränpäässä. Nykyään teen itse samoin.” Viivi, 26

 

Kysely

Häpesitkö sinä vanhempiasi teininä?

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski.