Suostuitko taas sellaiseen, mitä et oikeasti halunnutkaan? Ajattelitko että olkoon, kumppanisi mieliksi. Seurauksena saattaa olla jatkuva epämukava olo parisuhteessa.

Viihtymättömyys, epämukava olo tai jopa uupumus parisuhteessa voi joskus seurata siitä, että on liiaksi sopeutunut toisen tahtoon tai sanattomiin toiveisiin. Oma minä tarpeineen on jäänyt taka-alalle ja tieto omista rajoista hämärtynyt.

Psykologi Anna Salmi ymmärtää, että niin voi käydä, koska toivomme kokevamme yhteyttä toisen kanssa.

– Joskus läheisyyttä saatetaan hakea liiallisella mukautumisella, hän sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se voi johtaa olettamukseen, että haluamme samoja asioita ja pidämme samoista ihmisistä, elokuvista, musiikista ja ylipäänsä kaikesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Salmi huomauttaa, että ihmisinä meillä on oikeuksia, jotka pätevät myös parisuhteessa. Ne ovat oikeus omiin valintoihin, tulla kuulluksi sekä olla ja toimia. Rajojen vaalimisessa on kyse näistä olemisen oikeuksista.

Jännitettä seksiinkin

Ihminen, joka ei lainkaan tunnista rajojaan, on kuin lastu laineilla, kaikkien tuulten vietävissä.

Perustarpeemme on säilyttää yhteys itseemme. Oman minämme kanssa elämme kuitenkin aina, Salmi sanoo.

Jos sulautuu toiseen liiaksi, hylkää itsensä, minuus katoaa eikä kumppanissakaan ole uutta löydettävää.

– Iloa, hehkua ja jännitettä parisuhteeseen tuo se, että kummallakin on yhteisten asioiden lisäksi omia kiinnostuksen kohteita elämässään. Jännite on hyväksi myös seksuaalisuudelle.


Mitä minä haluan?

Omien rajojen pitäminen on mahdollista vasta, kun tunnistaa, mitä itse haluaa.

– Jo pieni vauva osaa ilmaista rajojen tarvettaan. Jos aikuinen lähestyy vauvaa tungettelevasti, vauva kääntää päänsä pois, Anna Salmi sanoo.

Omat rajat voivat murentua tai muuttua epäselviksi mukautumaan opettavien roolimallien myötä. Ne ohjaavat suostumaan ulkoa tuleviin odotuksiin sen sijaan, että pitäisi kiinni omista toiveistaan ja puolustaisi rajojaan.

– Oma itse on saattanut mukautumisen myötä jäädä vieraaksi; on vaikea edes tunnistaa toiveitaan ja tarpeitaan.

Älä ohita tunnettasi

Anna Salmi kertoo Osmo Kontulan tutkimuksesta, jonka mukaan suurimmassa osassa eroista mies ei tiennyt vaimon eroaikeista. ”Yllätysero” kertoo siitä, että omista tunteista ja kokemuksista ei ole osattu viestiä riittävän selkeästi tai toinen ei ole kuunnellut niitä.

– Arjessa saatamme ohittaa kehosta ja mielestä nousevia viestejä. Emme ole huomaavinaan esimerkiksi omaa harmistumista, koska pyrimme välttämään epämukavia tunteita, Salmi sanoo.

Emme myöskään aina osaa ilmaista, mikä toisen sanoissa, asenteissa, eleissä, ilmeissä tai käyttäytymisessä satuttaa. Kun ohitettuja tunteita kertyy riittävän paljon, ne alkavat kasvattaa kuilua puolisoiden välille.

Salmen mukaan tietoisuustaidot auttavat tunnistamaan omia tarpeita ja siten myös omia rajoja.

– Se tarkoittaa yksinkertaisesti, että havaitsemme tunteemme ja reaktiomme, emmekä ohita niitä vaan tutkimme uteliaan ystävällisesti itseämme.

Kun tunnistamme, mikä tuntuu hyvältä, mikä pahalta ja miksi harmittaa, voimme suunnistaa sen mukaan.

Mielensä saa muuttaa

Joskus huomaa vasta jälkikäteen, että tuli taas suostuttua, vaikka ei olisi halunnutkaan. Perääntyminen voi olla vaikeaa, kun kerran tuli luvattua.

– Omien rajojen kunnioittamista on kuitenkin juuri se, että sanoo ääneen, ettei sittenkään halua sitä, mihin jo suostui, Salmi rohkaisee.

Hän tähdentää, että rajat merkitsevät vastuunottoa omista tunteista ja elämästä. Parisuhteessa hallitsevammalle osapuolelle on voinut vuosien saatossa syntyä käsitys, että kaikki on hyvin ja että aina halutaan samoja asioita. Vahvempi ei ole ehkä huomannut, että toinen on kokenut tilanteen ahdistavana – varsinkaan, jos sitä ei ole sanottu ääneen.

Salmi pohtii, että olemme erilaisia rajojemme suhteen. Toinen ei tarvitse omaa aikaa eikä omaa fyysistä ja psyykkistä tilaa yhtä paljon kuin toinen.

– Se, jolle ne ovat tärkeitä, alkaa voida paremmin, kun hän itsensä syrjäyttämisen sijaan ottaa vastuun tarpeistaan.


Ristiriitoja ja surua

Naisiin liitetyt ihanteet ja hyveet, jotka siirtyvät sukupolvilta toiselle, ovat edellyttäneet uhrautumista lasten ja miehen hyväksi. Vaikka näkisi nuo arvot tukahduttavina, niistä voi olla vaikea irtautua.

– Rajojen hakeminen aiheuttaa myös sisäisiä ristiriitoja – kuten kaiken uuden etsiminen ja löytäminen, Salmi sanoo.

Jos on koko parisuhteen ajan mukautunut toisen tarpeisiin ja toiveisiin, voi uudenlainen tietoisuus hämmentää. Samalla joutuu sietämään syyllisyyttä siitä, että toinen pettyy.

Siksi on hyvä vahvistaa omaa luottamusta siihen, että se, mitä tekee, on oikein: Minulla on oikeus kertoa, mikä ei tunnu hyvältä ja mikä tuntuu hyvältä. Minulla on oikeus omiin mielenkiinnon kohteisiin, ystäviin ja intohimoihin.

Tärkeää on se, miten tarpeistaan kertoo loukkaamatta tai syyllistämättä. Nyrkkiä ei tarvitse lyödä pöytään. Rajojaan voi puolustaa napakan ystävällisesti silloin, kun asiat ovat omassa mielessä riittävän selkeinä.

– Et tee mitään väärin, jos ystävällisesti kerrot, mitä tarvitset, vaikka se onkin eri asia kuin mitä toinen tarvitsee.

Rajojen asettaminen aiheuttaa myös surua, koska silloin luopuu tutusta roolista. Tämä koskee etenkin perheenäitiä, kun lapset lentävät pesästä. Vastausta vailla ovat kysymykset: kuka minä olen, mitä minä tarvitsen ja haluan.


Erillisinä yhdessä

Parisuhteessa joudutaan hakemaan uudenlaista tapaa olla yhdessä, kun toisen tai molempien tietoisuus omista tarpeista kasvaa ja itsensä toteuttamiselle on aikaa entistä enemmän.

– On helpompi hyväksyä erilaisia tarpeita, kun tietää varmasti, että toinen välittää ja osoittaa sen, Salmi sanoo.

Hänen mukaansa kaikki parit etsivät sellaista tapaa olla yhdessä, jossa on riittävästi läheisyyttä ja etäisyyttä. Aina tulee myös vaiheita, jolloin erillisyyttä tarvitaan enemmän.

– On helpompaa elää erillisinä yhdessä, kun tunneyhteys kumppaniin toimii. Silloin tuntee tulevansa hyväksytyksi omine tarpeineen, mutta voi luottaa kumppanin kiintymykseen. Kun tietää olevansa toiselle tärkeä, toisen omat asiat eivät tunnu niin uhkaavilta.
Hyvä tunneyhteys kumppaniin on sidos, joka liittää pariskunnan yhteen. Parisuhde lakkaa olemasta, jos molemmat pitävät kiinni vain omista menoistaan.

– Omia rajojaan on tärkeä vaalia. Mutta on myös välttämätöntä kokea, että toiseen saa yhteyden silloin, kun häntä tarvitsee, Anna Salmi sanoo.

Tämä on Hyvä terveys -lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä

Lisää Hyvän terveyden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/hyväterveys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla