Kaksi naista pohtii, miksi sopivaa kumppania ei ole heidän kohdalleen osunut.

Colourbox

"Olen mieluummin yksin kuin jonkun merkityksettömän kanssa"

25-vuotias nainen
Ammatti: media-alan sekatyöläinen
Asuu: omistusyksiössä
Montako kertaa on rakastunut: 0
Ihannemies: "Sellainen joka pitää minusta ja saa minut nauramaan."

"Nuorena odotin koko ajan, milloin löytäisin poikaystävän. 18–19-vuotiaana asia unohtui hetkeksi, kun pidin vain hauskaa. Aikaa kului, eikä poikaystävää ole löytynyt.

Olin viimeksi ihastunut vajaat kolme vuotta sitten. Rakastunut en ole ollut koskaan, sillä yksipuolisesti ei voi olla rakastunut. 

Äiti pelkää, että minusta tulee vanhapiika. Hän yrittää naittaa minua ja ihmettelee välillä, olenko lesbo. Hän ei ymmärrä, miksi en seurustele. Emme juuri puhu aiheesta. Perheeni silmissä en ole aikuinen, koska en ole seurustellut.

He eivät pysty käsittämään, että ihminen pystyy aikuistumaan
ilman parisuhdettakin.

Jossain vaiheessa olin epävarma itsestäni, ja vieläkin heikkoina
hetkinä tulee olo, että en kelpaa kenellekään.

Seurustelemattomuus on varmasti vaikuttanut identiteettiini ja itsetuntooni. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pelottaa, että muutun liian vaikeaksi ja itsekkääksi. Tuleminen ja meneminen on helpompaa, kun olen yksin ja voin tehdä mitä haluan. Jos joku pyytää töiden jälkeen kaljalle, suostun melkein aina, koska kotona ei kukaan odota. Jokainen tajuaa, mitä siitä voi seurata. Harvoin se siihen yhteen kaljaan jää.

Jos joskus alan seurustella, en kerro seksikumppaneitteni määrää. En edes tiedä sitä, eikä sillä ei ole merkitystä. Jossakin vaiheessa piti päästä kokeilemaan juttuja, uudestaan ja uudestaan. Seksi oli ihan kivaa, mutta välillä harrastin sitä vähän säälistäkin, mikä on noloa myöntää jopa itselleni. Jos lähdin jonkun mukaan, ajattelin, että kun kerran täällä ollaan, antaa mennä vain. Nykyään minulla on yhden illan juttuja, joista osa ei edes johda seksiin. Mieluummin olen antamatta ja ottamatta, jos seksillä ei ole merkitystä. Mikään ei ole kauheampaa kuin odottaa, että vastenmielinen seksi loppuu.

Yritän kasvaa näillä eväillä itsekseni, kunnes löydän kumppanin. Olen mieluummin yksin kuin jonkun merkityksettömän kanssa. Minussa on sellaista rakkautta, jota en pysty jakamaan kavereilleni enkä perheelleni. Se on tarkoitettu omille tuleville lapsille ja mahdolliselle puolisolle. Se rakkaus on säästetty kaikkein tärkeimmälle ihmiselle, joka pääsee minua niin lähelle, että se pelottaa jo valmiiksi. Kukaan ei ole vielä päässyt sisimpääni, siksi en ehkä ole seurustellut."

"Olen ihastunut vääriin ihmisiin"

28-vuotias nainen
Ammatti: opiskelija
Asuu: vuokralla
Montako kertaa on rakastunut: 0
Ihannemies: "Katseenkestävä ja samanhenkinen."

"En ihastu helposti, enkä ole kovinkaan tunteellinen. En heittäydy suhteisiin, vaan olen enemmänkin realistinen. En ole koskaan ollut rakastunut. Minua suorastaan ällöttää väite, että elämän tarkoitus olisi rakkaus.

Asiani ovat hyvin, minulla on töitä ja ystäviä. Kyllähän seurustelu varmasti virkistäisi, pelkkä ihastuminenkin piristää valtavasti arkea. Mutta en mieti ideaalikumppania, enkä tuhlaa aikaa haaveiluun. Asiat ovat hyvin. Minun ei tarvitse etsiä poikaystävää. Sinkkuudessani ei ole mitään vatvomista. Ystäväni, sukulaiseni ja perheeni suhtautuvat seurustelemattomuuteeni hyvin. Perheeni on tiivis ja olemme läheisiä. Vanhempieni pitkä ja tasapainoinen avioliitto on esikuvani.

Seksiin suhtaudun avoimesti. En moralisoi seksisuhteita tai yhden illan juttuja. En harrasta niitä nykyisin, mutta minulla on niistä kokemuksia, enkä näe niissä mitään pahaa. Sen sijaan seuranhakupalvelut on tarkoitettu epätoivoisille, enkä voisi kuvitellakaan käyttäväni niitä. En myöskään lähtisi sokkotreffeille. Haluan itse hoitaa omat asiani.

Jos olen sinkku vielä kymmenen vuoden kuluttua, saattaa olla,
että mieleni muuttuu ja alan aktiivisemmin etsiä kumppania.
Nykyisin olen hiukan laiska, en useinkaan vaivaudu edes vaihtamaan puhelinnumeroita, jos tapaan jonkun kivan tyypin.

Yksi syy seurustelemattomuuteeni on varmaankin, että olen ihastunut vääriin ihmisiin. Olen myös vuosien aikana mokannut pari juttua, joista olisi voinut syntyä jotakin. Olen loukannut toista tai jahkaillut niin kauan, että tilanne on mennyt ohi.

Pidän tasaisesta elämästäni, enkä kaipaa draamaa. Olen oppinut olemaan itsenäinen ja vahva. Krapulassa joskus mietin, että olisipa vieressä joku, ja huonoina päivinä kaipaisin silittelyä. Muuten olen tilanteeseeni tyytyväinen."