Aina ei halua puhua. Kuva: Shutterstock
Aina ei halua puhua. Kuva: Shutterstock

Me Naisten ystävyyskyselyyn vastanneet naiset paljastavat, mistä he eivät puhu edes lähimmille ystävilleen.

Seksi. Raha. Yksinäisyys. Pelot. Parisuhteen intiimit salaisuudet. Esimerkiksi näistä asioista Me Naisten suureen ystävyyskyselyyn vastanneet naiset eivät puhu edes parhaille ystävilleen.

Suurin osa vastaajista puhuu luottoystävilleen kaikesta, mutta neljäsosa kertoo, että haluaa pitää jotkin asiat vain itsellään.

Näistä asioista vastaajat eivät puhu edes lähimmille ystävilleen:

”Kaikista intiimiasioista. Perheen suurimmista ongelmista, kuten äidin alkoholismista tai mielenterveysongelmista, tietävät vain hyvin harvat ystävät.” Nainen, 31

”Seksielämästä (tällä hetkellä sen puutteesta), nuoruuden abortistani.” Nainen, 42

”Nuorempana sitä jakoi kaiken – siis AIVAN kaiken – seksistä: minkälainen varustus uudella kumppanilla oli, missä asennoissa oltiin ja niin edelleen. Nykyään pitkässä parisuhteessa tuollaiset asiat tuntuvat liian yksityisiltä jaettaviksi.” Nainen, 33

”Pahimmista peloistani. Siitä kuinka pelkään, että menetän jonkun läheisen ihmisen tai että maailmanrauha järkkyy vielä pahemmin.” Nainen, 28

”En puhu liian intiimeistä asioista aviomieheni ja minun välillä. Minusta näitä ei kuulu ruotia ystävien kesken – vaikka toki miehiämme hyvällä yhdessä ystävien kanssa parjataankin.” Nainen, 42

”Muutamista virheistä, joita minun on ollut itsekin vaikea käsitellä.” Nainen, 31

”Terapeutit ovat sellaisia asioita varten.”

”Jostain suuresta kriisistä tai tapahtuneesta, mistä hänellä ei ole kokemusta tai mitä hän ei ehkä pystyisi ymmärtämään. Terapeutit ovat sellaisia asioita varten.” Nainen, 40

”En puhu joistain negatiivisista asioista. Tiedän, ettei niiden levittäminen hyödytä mitään, vaikka kyse olisi niin sanotusta vihamiehestäkin. Kun asioista alkaa puhua, ne myös kasvavat oman pään sisällä suuremmiksi ja niiden hautaaminen on entistäkin vaikeampaa.” Nainen, 20

”Koen, että ihan kaikkia aivoituksia ei tarvitse ystävien kanssa jakaa. Ne jaetaan sitten kumppanin kanssa. Jos ystävien kanssa jo jakaa kaiken, mikä psyykkinen tekijä erottaa kumppanin ystävästä?” Nainen, 26

”Joitakin asioita haluan pohtia vain itsekseni. Esimerkiksi kaikista haaveistani en halua puhua muille. Välillä en halua puhua joistakin asioista muille, koska haluan vaikuttaa vahvemmalta kuin mitä olen.” Nainen, 25

FiveGirlspower <3

Hyst! Näistä asioista naiset eivät puhu edes parhaalle ystävälleen

Kyllä pystyn kertomaan ja hekin kertovat samoin. Muutamien sydänystävien tai ei tarvitse kauheasti, kun luetaan aika hyvin heidän kanssa. Helppo puhua. Patsi parisuhteen väkivallasta henkisestä ja hieman fyysysestä loppu suhdetta kohden. Parisuhde loppu onneksi.Tosin epäilen, että tiesivät. Muuten ilot ja surut itkien ja nauraen tai kumminkin päin.
Lue kommentti

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti