Vienna Setälä-Pynnösen mukaan ihmissuhteiden merkitystä hyvinvointiin pitäisi korostaa enemmän. – Kaikkien tarvitsevien tulisi saada emotionaalista hoivaa jo kansanterveydellisistä syistä.

Muistatko, miltä tuntuu, kun vierellä on kutkuttavan uusi kumppani? Elämä tuntuu yhtäkkiä jännittävältä, uusi arki vähän kuin juhlalta. 

Eikä kyse ole pelkästä tunnereaktiosta. Ihmissuhteet voivat pahimmillaan ja parhaimmillaan vaikuttaa siihen, kuka sairastuu ja kuka ei.

– Kyky olla ihmissuhteissa vaikuttaa terveyteen siinä missä ravinto ja liikunta, kertoo tutkija ja terveyteen perehtynyt viestintäkonsultti Vienna Setälä-Pynnönen.

Hänen mukaansa ihmissuhteiden tiedetään muun muassa vaikuttavan monien geenien toimintaan. Läheisyyden kokemuksen on esimerkiksi todettu laskevan verenpainetta ja tulehdusarvoja.

– Terveeksi kasvamiselle ja terveenä pysymiselle on läpi elämän tärkeää hyväksyvä katse ja kosketus, Setälä-Pynnönen kertoo.

Varhaiset kokemukset ovat terveyden perusta

Muiden ihmisten läsnäolo vaikuttaa elämäämme ensimmäisestä hengenvedosta lähtien. 

Vauva-ajan läheisin hoitosuhde luo ihmiselle itsesäätelyn ja itsekokemuksen perustan, joka vaikuttaa terveyteen koko elämän ajan. Riittävän hyviksi koetut ihmissuhteet suojaavat ja auttavat selviämään vastoinkäymisistä myöhemmin elämässä. Ne ovat vauvalle yhtä tärkeitä kuin ravinto, lämpö ja suoja.

– Jos on saanut pienenä riittävästi rakkautta, se kantaa. Tiedetään, että kokemukset varhaisista ihmissuhteista vaikuttavat keskushermoston, sisäeritysjärjestelmän ja immuunipuolustuksen kehittymiseen ja aivojen rakenteeseen, Setälä-Pynnönen kertoo.

Toisaalta vakava puute emotionaalisessa läheisyydessä voi tutkimusten mukaan johtaa vauvan kohdalla äärimmillään kuolemaan ilman muuta näkyvää syytä.

– Tai se voi johtaa siihen, että yksilö kehittyy ulkoisesti melko normaalisti, mutta alkaa oireilla vakavasti myöhemmin elämässään.

Arkisen oloisen tapahtumat, jotka saattavat järisyttää vauvan maailmaa ja terveyttä, ovat aikuisen silmään usein melko näkymättömiä. 

– Jos ihmisen itsesäätely ei ole saanut kehittyä varhaisissa ihmissuhteissa, hän on herkempi masentumaan. Mitä varhaisempi kokemus on, oli se sitten hyvä tai huono, sitä merkityksellisempi se on terveyden kannalta, Setälä-Pynnönen kertoo.

Tutkimukset kertovat onneksi myös siitä, etteivät negatiiviset kokemukset lapsuudessa ole mikään kuolemantuomio: ihminen voi kohentaa terveyttään myös aikuisena myönteisten ihmissuhteiden avulla.

Useita terveysvaikutuksia

Ihmissuhteiden ja sairastuvuuden yhteys on Setälä-Pynnösen mukaan todettu useissa lääke- ja biotieteen tutkimuksissa.

Esimerkiksi pitkään jatkunut masennus on yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Sitä löytyy monien kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen, taustalta. Matala-asteinen tulehdus voi myös altistaa muun muassa syövälle, dementialle, aivoinfarktille ja Parkinsonin taudille. 

Setälä-Pynnönen toteaa, että terveyskeskustelussa korostuu tällä hetkellä liikaa ravinnon ja liikunnan merkitys.

– Ihmissuhteiden merkitystä pitäisi korostaa enemmän. Kaikkien tarvitsevien tulisi saada emotionaalista hoivaa jo kansanterveydellisistä syistä.

Vierailija

Haluatko pysyä terveenä? Tutkijan mukaan yksi asia vaikuttaa hyvinvointiin yhtä paljon kuin ravinto ja liikunta

Emotionaalista hoivaa todellakin haluaisin minäkin, mutta kun on "tarpeeksi" sairas ja vaivainen, ei monikaan halua moisen tapauksen kaveriksi seuraa antamaan. Olen tk-eläkkeellä oleva sinkku (nainen), enkä ihan heti keksi kuka/millainen mies haluaisi minua "hoivata" paitsi ehkä toinen samanlainen tapaus. Mä luulen että mulla ei sitten taas riittäisi voimia eikä ehkä haluakaan toista yhtä raihnaista "hoivata". Ympyrä on sulkeutunut.
Lue kommentti