Kenenkään ei enää tarvitse olla yksin, sillä Facebook on nyt täynnä erilaisia ystäväryhmiä. Kuva: Shutterstock
Kenenkään ei enää tarvitse olla yksin, sillä Facebook on nyt täynnä erilaisia ystäväryhmiä. Kuva: Shutterstock

Facebookin ystävänhakuryhmistä voi löytyä kahvikaveri, lenkkeilyseuraa tai vaikka lapsenvahti.

Moi! Olisko halukkaita kahvittelemaan ensi viikolla ti-pe-välillä vaikka Helsingin keskustassa? Asuttuani melkein vuoden pääkaupunkiseudulla alan kyllästyä siihen, ettei kahviseuraa saa kuin anopista (joka on kyllä tosi kiva!).

Näin kuuluu Mahtavien mimmien treffit/HKI -ystävänhakuryhmään ilmestynyt päivitys Facebookissa. Pian viestiketjuun ilmestyy vastaus ja toinenkin. Sovitaan kahvitreffit ja tuntomerkit.

Viestiketju on hyvä esimerkki siitä, mistä Facebookin ystävänhakuryhmissä on kyse: kahvi- tai vaikka lenkkiseuraa löytää lähes aina, kun sitä kysyy. Ja kysyjiähän riittää. Nopealla etsimisellä Facebookista löytyy heti toistakymmentä eri alueisiin tai harrasteisiin liittyvää ystävänhakuryhmää.

Mahtavien Mimmien treffeissä on yli 400 jäsentä. Töölön kaveripiiri -nimisessä ryhmässä jäseniä on 872. Ystävänhakuryhmien suosion ymmärtää, kun lukee esimerkiksi Töölö-ryhmän esittelytekstin: sehän lupaa aivan ihania asioita jollekulle, joka tuntee olevansa hieman yksinäinen!

Tässä ryhmässä voi vapaasti ja rennosti kysellä kaveria kahviseuraksi, lenkille, lasillisille, peli-iltoihin, tapahtumiin – mihin vain! Tarkoituksena on löytää uusia tuttavia läheltä ja mukavaa seuraa vaikkapa glögikupposten ja lumisten lenkkipolkujen äärelle, esittelytekstissä luvataan.

”Ajattelin, että ei olisi pahitteeksi saada lisää retkeileviä kavereita.”

Uusia ystäviä -retkeilyryhmästä voi löytää itselleen kaverin teltta- tai patikointiretkille. Ryhmän perustaja Miia kertoo, että hän sai idean toisen Facebookin ystävänhakuryhmän kautta.

– Huomasin toisessa ryhmässä, että on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat retkeillä enemmän. Itse harrastan retkeilyä jonkun verran ja minulla on paljon retkeileviä ystäviä. Tuona aikana retkikaverit olivat pitkillä reissuilla tai muuten kiireisiä, joten ajattelin, että ei olisi pahitteeksi saada lisää retkeileviä kavereita, Miia kertoo.

Uusien tyyppien kanssa vaikka Nuuksioon

Ryhmään alkoi tulla tasaiseen tahtiin jäseniä. Miian tuntuma on, että viime aikoina jäseniä on liittynyt mukaan jopa nopeammalla tahdilla kuin aiemmin. Miian mukaan retkeily vieraiden kanssa on mielenkiintoista, varsinkin, jos löytyy yhteisiä tuttuja ja kiinnostuksen aiheita.

– Voi löytää elämäänsä uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista.

Miian ylläpitämässä ryhmässä harrastetaan pääasiassa lähiretkeilyä. Miia on itse ollut ryhmän reissulla Nuuksiossa.

– Siellä oli mukana henkilöitä, jotka eivät olleet koskaan käyneet Nuuksiossa, Miia kertoo retken saamasta suosiosta.

Vaikka ystävänhakuryhmien kautta usein löytyy kahvi- tai retkeilyseuraa, jäävät tapaamiset Miian kokemuksen mukaan hieman pintapuolisiksi.

– Isossa ryhmässä yksilö ei pääse erottumaan. Yhteen henkilöön ei pääse tutustumaan niin hyvin kuin haluaisi, jotta henkilöstä tulisi oikeasti ystävä, Miia pohtii.

Aitoja ystävyyssuhteita syntyy, jos molemmat ovat valmiita näkemään vaivaa.

– Se vaatii molemminpuolista kiinnostusta ja yhteydenpitoa, mutta voi tuottaa tulosta.

Oletko sinä jo kokeillut? Näillä pääset alkuun

Ruoka ja juoma:
Vieraile herkkupaikoissa uusien tyyppien kanssa
Afterworktyyppien ryhmä
Viinikerho sinkuille
Kahvitreffejä mahtavien mimmien kesken
Ystäväpariskuntien ravintolailtoja

Alueittain:

Tampere
Turku
Kuopio
Töölö
Käpylä
Lauttasaari
Punavuori ja Ullanlinna
Itä-Helsinki
Länsi-Helsinki

Harrastaminen
Treeniryhmä
Tanssi
Lenkkeily
Juoksu (puolimaratonit, naisten kymppi)
Retkeily
Reissukaverit

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti