Eksän some-stalkkaus aiheuttaa harvemmin iloisia yllätyksiä. Kuva: Shutterstock
Eksän some-stalkkaus aiheuttaa harvemmin iloisia yllätyksiä. Kuva: Shutterstock

Hajuraon ottaminen eksään ei ole sosiaalisessa mediassa helppoa – muttei mahdotontakaan.

Jos sitä ihan nopeasti vain vilkaisisi. Kuulostaako tutulta? Kanadalaistutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia ei malta pysyä poissa eksän Facebook-profiileista. 

Mutta kuten olet ehkä jo kuullut – ja kenties myös kokenut kantapään kautta – vakoilu voi hidastaa erosta toipumista. Siitäkin faktasta on todisteita, että stalkkaaminen Facebookissa johtaa kuusi kertaa todennäköisemmin intiimiin kanssakäymiseen eksän kanssa.

Mutta miksi eksän sometilejä on niin vaikea olla klikkaamatta? Miksi ihminen kiusaa itseään ylianalysoimalla eksän somekäyttäytymistä tai etsien kuvien, statusten ja kommenttien salamerkityksiä kerta toisensa jälkeen? Kysyimme entisiltä ja nykyisiltä sarjavakoilijoilta heidän kokemuksiaan. Ehkä ne toimivat vertaistukena – ja toivottavasti saat niistä myös toivoa.

”En välttämättä olisi halunnut nähdä”

”Olen poistanut eksät Facebook-kavereistani – tai ainakin etusivun uutisfiidistä sellaisetkin pari, jotka ovat jääneet ystäviksi ja Facebook-kavereiksi. Joskus olen nähnyt, että yhteinen kaverimme on tykännyt eksän päivityksestä, kuten esimerkiksi kerran, kun eksä oli mennyt kihloihin.

Silloin tuli hetkeksi ristiriitainen fiilis: en olisi halunnut välttämättä nähdä tuota päivitystä, mutta laitoin sen jälkeen kuitenkin henkilökohtaisen onnitteluviestin ja olin onnellinen hänen puolestaan – niin kauan kuin sitä iloa heillä kesti.

Instagramissa en tykkää stalkkailla yhtään eksiäni, koska kuvien viesti on vahvempi. Jos itsellä on menossa huonompi kausi, en yhtään halua nähdä ex-kumppaniani uuden puolisonsa kanssa onnellisessa yhteiskuvassa.” Riitta, 32

”Sitä alkaa helposti ikävöidä toista, vaikka olisi oikeasti onnellinen, että suhde päättyi.”

”Onneksi hän ei ollut someaktiivi”

”Olen onnellinen, että ensimmäinen pitkäaikainen avopuolisoni ei ole ikinä ollut kovin aktiivinen somessa, koska stalkkaamisesta tulee vain paha mieli ja ontto olo. Sitä alkaa helposti ikävöidä toista, vaikka olisi oikeasti onnellinen, että suhde päättyi. Ja esimerkiksi vertailla uusia kumppaneita itseensä, vaikkei tietäisi tyypeistä juuri mitään. Jotenkin sitä ei silti osaa olla vakoilematta. Sitä kiinnostaa, mitä toiselle kuuluu ja onko se muuttunut jotenkin, ulkoisesti tai käytökseltään. No, oikeastaan ihan kaikki. Pahimmillaan olen sortunut stalkkaamiseen vielä vuosia eron jälkeenkin.

Yleensä olen päässyt stalkkaamisesta eroon vasta sitten, kun on kunnolla yli toisesta ja yleensä siinä vaiheessa jo tosi ihastunut johonkin toiseen – jota voi sitten stalkata täysillä.” Liisa, 28

Mikään muu ei ole auttanut eteenpäin kuin aika.”

”Halusin nähdä, olemmeko menossa samoihin tapahtumiin”

”Kun erosin aika myrskyisissä merkeissä, poistin eksän kavereistani. Joitain tietoja kuitenkin sai yhä näkyviin. En malttanut olla stalkkaamatta, koska tietenkin halusin jollain tavalla nähdä, miten tyyppi pystyy jatkamaan elämäänsä niin ikävän käytöksen jälkeen. Sainkin sitten tietää, että hän oli solminut FB-kaveruuden erään naisen kanssa, johon oli tutustunut minun kauttani. Pian näin tägäyksistä, että kas, nämähän ovat kimpassa.

Useimmiten syy vakoiluun oli kuitenkin se, että halusin selvittää, oliko hän ilmoittautunut kiinnostuneeksi tapahtumista, joihin olin menossa. Halusin varmistaa, että emme vahingossa törmäisi. Yleensä stalkkaamisesta tulin vain vihaiseksi. Ja toki myös vitutti – että äkkiäpä oli ennättänyt solmia uuden suhteen, vain muutama kuukausi eron jälkeen.

Mikään muu ei ole auttanut eteenpäin kuin aika. Nykyään en edes muista mennä kyseiseen profiiliin.” Iisa, 38 

Miten suojella itseään? Tässä kertauksena vanhat vinkit:

1. Poista kavereista tai blokkaa

Heti eron jälkeen kannattaa ottaa kunnon hajurako myös sosiaalisessa mediassa. Ainahan toisen voi lisätä kaveriksi uudelleen, kun aikaa on kulunut tarpeeksi.

Tutkija Anabel Quan-Haasenkin on todennut, että etenkin hankalissa eroissa moni kaipaa totaalista päätöspistettä suhteelle. Tällöin eksän eliminoiminen Facebook-kavereista saattaa todellakin olla tarpeellinen toimenpide – niin tylyltä kuin se voikin tuntua.

2. Klikkaa: Älä seuraa henkilöä

Jos et tahdo poistaa eksääsi kavereistasi, voit estää hänen julkaisunsa näkymästä omalla seinälläsi. Näin et enää näe hänen kuulumisiaan, mutta pysytte kavereina.

Tämä toimii myös yhteisten ystävienne kohdalla. Jos et halua lukea eksäsi kuulumisia heidän kauttaan, voit piilottaa myös yhteisten ystävien viestit.

3. Kehitä itsehillintääsi

Älä kiusaa itseäsi nuuskimalla eksäsi kuulumisia. Quan-Haasen tutkimusten mukaan eksän päivitysten lukeminen tekee yleensä vastaeronneen olon kurjemmaksi, joten hän suosittelee pysymään poissa sivuilta.

4. Tuhoa todistusaineisto

Yhteisten kuvien poistaminen Facebookista voi toimia symbolisena tekona, joka auttaa siirtymään eteenpäin. Mieti siis, haluatko säästää digitaaliset todisteet hempeistä hetkistänne.

5. Poista parisuhdestatus

Jos et halua kuuluttaa kaikille eroanne, tyhjennä parisuhdestatus sen sijaan, että ilmoittaisit teidän eronneen.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Vierailija

Et ole ainut, joka vakoilee eksäänsä Facebookissa – tässä vertaistukea

Tälläinen sosiaalisessa mediassa julkisten profiilien stalkkaus on aivan eri asia kuin se, että ryhdytään moderaattorin tai muun vastaavan asemassa seuraamaan moraalittomasti ja laittomasti ihmisiä. Nyt kun on levinnyt eri puolille tämä verkkorikollisuus, jossa vainoajat murtautuvat ihmisten tietokoneisiin ja puhelimiin viemään kotirauhan ja yksityisyyden rikollisesti, niin näissä asioissa puhutaan jo paljon vakavammista jutuista kuin laillisesta toisen seuraamisesta. Suomessa viranomaiset ovat...
Lue kommentti

Nykyteknologian ansiosta yhteydenpito kaukana asuvan rakkaan kanssa on helppoa. Aina se ei ole hyvä asia. 

Olen ollut etäsuhteessa kerrallaan vain alle vuoden, enkä enempää olisi jaksanutkaan. Ikävä raastoi, mutta ehkä vielä enemmän raastoivat puhelinsoitot. Luuriin tarttuessani toivoin suhdetta vahvistavaa lepertelyä ja henkevää keskustelua, mutta aika usein sain parin sanan vastauksia, molemminpuolista turhautumista ja lopulta riidan. 

Ystäväni elää pitkässä suhteessa, johon on aikojen saatossa mahtunut monta monituista etäpätkää. Nykyinen etäelo jatkuu todennäköisesti useita vuosia, mutta kumpikaan suhteen osapuoli ei vaikuta turhautuneelta tilanteeseen. Niinpä kysyin hiljattain, mikä toimivan etäsuhteen salaisuus oikein on. 

– Me ei oikeastaan soitella, ystävä sanoi. 

Pariskunta pitää silti usein yhteyttä viestein ja tapaa, kun se on mahdollista. Soitot vain ovat karsiutuneet vuosien varrella pois pahaa mieltä aiheuttavina. 

Keskittymiskyky ei riitä

Whatsapp-viestien luulisi välittävän sanatonta viestintää vielä huonommin kuin puhelujen, mutta jostakin syystä juuri puhelut näyttävät nostavan turhautumislukemat helpoiten taivaisiin.

Ehkä syy on katteettomissa odotuksissa, joita itsekin vaalin etäsuhdeaikanani. Henkevä puhelinkeskustelu tekee tutkitusti etäsuhteessa elävistä läheisempiä kuin arkensa jakavista, mutta toisaalta kunnollinen juttelu vaatii keskittymistä, joka on älypuhelinaikana vähissä – erityisesti, jos takana on pitkä työpäivä tai puhelu sattuu tilanteeseen, jossa olisi muutakin tekemistä. 

”Puhelu tulee usein huonolla hetkellä.”

Vastarakastunut ehkä antautuu mielellään tuntien puheluihin päivittäin muista kiireistään välittämättä, mutta vuosikymmenen yhteiselon jälkeen viestit tuntuvat helpommalta ja huomaavaisemmalta kommunikaatiovälineeltä. Varsinkin, jos rakastavaiset asuvat eri aikavyöhykkeillä tai tekevät eri tavalla rytmitettyä työpäivää, puhelu tulee usein huonolla hetkellä.

Skypeä vai nykyajan kirjeitä?

Osa etäsuhteessa elävistä pareista on ratkaissut keskeyttämis- ja keskittymisongelmat puhumalla puhelunsa Skypessä niin, että yhteys on auki mutta mitään erityistä ei välttämättä tehdä tai sanota. Näin voidaan simuloida yhdessä asumista, johon kuuluu samassa tilassa oleskelu ilman kummempaa yhteistä tekemistä.

Osa taas keskittyy viestittelyyn. Kuten rakkauskirjeen ennen vanhaan, myös viestin voi kirjoittaa silloin, kun sattuu olemaan puuhaan sopivassa mielentilassa. Kirjeisiin verrattuna viesteissä on se hyvä – tai no, tilanteesta riippuen myös huono – puoli, että ne saapuvat perille välittömästi. Jotta viestittely säilyy mukavana yhteydenpidon muotona, täytyy parin löytää yhteinen linja siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin viesteihin reagoidaan. 

Vuosia etäsuhteessa ollut yhdysvaltalainen psykologi Roni Beth Tower kehottaa etäsuhteessa olevia sopimaan säännöistä, mutta myös välttämään puheluihin ja viesteihin perustuvaa sekoilua. Vaikka yhteisiä vuosia olisi takana paljonkin, muuhun kuin kasvokkaiseen viestintään liittyy iso väärinymmärrysten riski. 

On trendikästä hankkiutua eroon energiasyöpöistä ihmisistä – mutta keitä ne sellaiset oikein ovat?

Näin vuoden alussa sitä on liikkeellä: energiasyöpöistä ihmisistä eroon hankkiutumista. Heitä luvataan karistaa uudenvuodenlupauksissa, heitä kehotetaan välttelemään oman hyvinvoinnin nimissä – mutta tärkeä kysymys odottaa vastaustaan. Mikä hitsin energiasyöppö? Joku henkilö, joka uuvuttaa, selvästikin. Mistä tiedän, olenko se minä?

Psykologi Taru Helenius toteaa, että kyseessä olisi melkein gallupin paikka: eri ihmisten mielestä eri tyypit ovat kuluttavia.

– Mikä kellekin sopii! Minä saatan kokea kovin puheliaat ihmiset energiasyöppöinä, sinusta he ovat virkistäviä. Äänekkäät, huomiohakuiset ihmiset ovat monien mielestä kuluttavia. Samoin sellaiset, jotka valittavat paljon omista ongelmistaan kuuntelematta toista. Entäs arvaamattomasti käyttäytyvät tyypit – välillä ystävälliset, välillä piittaamattomat? Hekin voivat imeä energiaa.

”Mikä kellekin sopii!”

Energiasyöppö ei siis ole aivan pomminvarma diagnoosi. Joskus kysymys voi olla persoonallisuushäiriöstä tai poikkeuksellisen pahasta itsekeskeisyydestä, mutta ei aina. Saatan hyvinkin olla jonkun ihmisen uudenvuodenlupauslistalla kohdassa ”hankkiudu eroon”, vaikka olen mielestäni erittäin hyvä tyyppi enkä tietääkseni edes narsisti. On ilmeisesti vain tarkkailtava, vastataanko viesteihini enää.

Saako heitä karistaa elämästään?

On myös niin, että vaikea elämäntilanne saattaa tehdä kenestä tahansa tarvitsevan energiasyöpön, ainakin väliaikaisesti. Sellaista energiasyöppöparkaa ei ole reilua hylätä antamatta ensin palautetta. Yllättävän moni pystyy muuttamaan käytöstään.

Taru Heleniuksen mielestä voisi silti olla ihan fiksukin idea tehdä välillä inventaariota omasta elinpiiristään: siinä olisi hyvä olla mahdollisimman hapekkaita ja tasapainoisia ihmissuhteita.

–  Radikaaleja välirikkoja en kannata, mutta pehmeitä pesäeroja kyllä! Ystävyydessä on kyse saamisesta ja antamisesta. Aikaa on muutenkin niin vähän, että turhaa sitä on tuhlata ihmisiin, joiden seurasta jää paha mieli. 
 

Vierailija

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Erkki kirjoitti: Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan. Media-alalla on energiasyöppöjä vaikka kuinka paljon. Välttäkää näiden seuraa niin paljon kuin mahdollista.Siellä on paljon mielisairaita,...
Lue kommentti
Erkki

Energiasyöppö on parjattu ihmistyyppi – mistä tietää, onko itsekin sellainen?

Perinteisesti karistetaan seurasta köyhtyneet, sairastuneet ja menetyksiä kokeneet. He kun eivät jaksa kauheasti iloita ja haluaisivat vielä puhuakin asioistaan. Eivätkä ole hapekkaita ja tasapainoisia. Jokainen ihminen on joskus energiasyöppö. Kannattaisi karsia ne pinnalliset hörhöt, jotka punnitsevat vain omaa etuaan ja jaksamistaan.
Lue kommentti