Kodin Kuvalehti
Haukkumista tai riehumista ei voi perustella sillä, että ”mä oon vähän tulinen luonne”, muistuttaa asiantuntija.
Haukkumista tai riehumista ei voi perustella sillä, että ”mä oon vähän tulinen luonne”, muistuttaa asiantuntija.

Tyypillinen tapaus on perheenisä, jolla on pieniä lapsia, työpaineita – ja musertava häpeä käytöksestään, väkivaltatyötä tekevän Lyömättömän Linjan asiantuntija sanoo.

Lähde heti ensimmäisestä lyönnistä. Tutussa neuvossa on perää, sillä väkivaltaan liittyy syklisyys. Se tarkoittaa, että välillä on rauhallisia, suorastaan hempeitä kausia, mutta kun tunnelma taas kiristyy, väkivalta on kerta kerralta raaempaa.

Yhtä totta on se, että kierteen voi katkaista.

– Jos hakee itselleen ajoissa apua ja saa syklin katkaistua, väkivallaton elämä on täysin mahdollista, väkivaltatyön asiantuntija Salla Hyvärinen Lyömättömästä Linjasta sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 – Näen työssäni jatkuvasti onnistumisia. Ihmisessä on mahtava muutosvoima. Mutta jos oma motivaatio puuttuu, mikään ei muutu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On siis mietittävä, myöntääkö kumppani ongelmansa. Ottaako hän siitä vastuun? Onko hän valmis hakemaan apua? Jos ei, suhteeseen voi olla hengenvaarallista jäädä.

Yleisintä väkivaltaa on ilkeily

Mitä mieleesi tulee sanasta ”perheväkivalta”? Musta silmä? Fyysinen väkivalta on vain yksi tapa satuttaa rakkaintaan. Paljon yleisempää on Salla Hyvärisen mukaan henkinen väkivalta. Sitä on vaikeampi tunnistaa, ja siksi sitä myös siedetään liian pitkään.

– Yleisintä perheväkivaltaa on ilkeily – eli toisen vähättely, mollaaminen ja julkinen nolaaminen. Se on arkista väkivaltaa, jonka me sivustakatsojat liian usein hiljaisesti hyväksymme.

Jokainen meistä tuntee parin, jolla on tapana puhua toisilleen ilkeästi. Kun pari piikittelee toisiaan illallisella, kaikkien ilta menee pilalle.

Ilkeilyyn on vaikea puuttua, sillä se tuntuu yksityisasialta. Mutta onko sekään yksityisasia, jos näet, että ystävääsi lyödään? Katsotko silloinkin kohteliaasti sivusta?

Usein vähättely verhotaan vitsiksi. Mies vitsailee ehkä vaimonsa ulkonäöstä, vaimo taas kertoo tarinan siitä, kuinka typerästi mies pukee lapset. Eikä ketään naurata.

– Sellaisen illallisen jälkeen ystävien on uskallettava sanoa parille, että se oli kamalaa kuunneltavaa. On kysyttävä: Mitä te teette? Miksi puhutte toisillenne noin? Hyvärinen sanoo.

– Hyvää ystävää kuunnellaan usein paremmin kuin omaa puolisoa. Siksi ystävällä on velvollisuus puuttua ilkeilyyn.

Jos se pelottaa, se on väkivaltaa

Jos pelkäät kumppaniasi niin paljon, että alat muuttaa käytöstäsi hänen vuokseen, on aika havahtua.

Kyse voi olla pieneltä tuntuvista päätöksistä. Jätät ehkä väliin itsellesi tärkeät juhlat. Et menekään kahville parhaan ystäväsi kanssa. Lepytät ja varot, jotta kontrolloiva kumppanisi ei vain pahastuisi.

Ihan ensimmäiseksi asia kannattaa ottaa puheeksi.

– Joskus riittää, kun sanoo, että hei, nämä 15 tekstiviestiäsi illan aikana ahdistavat minua. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, kumppani ei välttämättä ole tajunnut sitä itse.

Salla Hyvärisen mukaan väkivalta rikkoo aina jotain: luottamuksen, huonekaluja tai mielenrauhan. Haukkumista tai riehumista ei voi perustella sillä, että ”mä oon vähän tulinen luonne”.

– Jos toista pelottaa, kyse on väkivallasta.


Ei koskaan uhrin vika

Väkivaltaisesta suhteesta on harvoin helppo lähteä. Puoliso, joka hermostuessaan tönii ja raivoaa, saattaa muina päivinä olla hyvä ja hellä.

– Jokaisessa ihmisessä on monta puolta. Kukaan ei ole pelkästään paha, Salla Hyvärinen sanoo.

Väkivallan taustalla on aina tunne: avuttomuus, yksinäisyys, pelko. Mikään tunne ei kuitenkaan poista vastuuta tekijältä.

– Riitaan tarvitaan usein kaksi mutta väkivaltaan vain yksi. Väkivalta on aina pelkästään tekijänsä vastuulla. Uhrin ei pidä ottaa siitä edes osasyyllisyyttä.

Tunnetaitoja voi opetella

Päässäni vain napsahti. Niin moni Lyömättömän Linjan asiakkaista kuvailee väkivaltaista tilannetta.

– Niinhän se ei mene. Päässä ei koskaan vain napsahda, vaan ennen napsahdusta on ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä, Salla Hyvärinen sanoo.

Ärsytys on saattanut alkaa esimerkiksi jo töissä, mutta se purkautuu vasta kotiin tullessa.

– Väkivalta on sanoja ja tekoja, ja ne jokainen voi valita itse.

Tyypillinen asiakas on perheenisä, jolla on pieniä lapsia, työpaineita – ja musertava häpeä käytöksestään.

– Kyse on heikoista tunnetaidoista. Tunteita voi opetella tunnistamaan ja käsittelemään, mutta yleensä siihen tarvitaan ammattiapua.


Hae apua itsellesi

On helppo neuvoa: Jätä se heti! Miksi edes mietit, oletko tyhmä?

– Meidät ihmiset on rakennettu niin, että haluamme uskoa toisesta hyvää. Se ei ole tyhmyyttä vaan ihana piirre, Hyvärinen sanoo.

– Valitettavasti totta on sekin, että kaikkia ei voi auttaa terapeuttisin keinoin. Jos kumppanisi syyttää väkivaltaisesta käytöksestään muita eikä suostu hakemaan apua, suhteesta on lähdettävä.

Aloita siitä, että haet apua itsellesi. Vaikka tilanne tuntuisi toivottomalta, väkivaltatyön ammattilaiset osaavat neuvoa sinulle seuraavan askeleen.

Artikkeli on julkastu Kodin Kuvalehdessä 10/2018. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla