Päivän romanttisin uutinen suoraan Wisconsinista Yhdysvalloista. Kuva: Shutterstock
Päivän romanttisin uutinen suoraan Wisconsinista Yhdysvalloista. Kuva: Shutterstock

82-vuotiaan Budin tarina leviää internetissä esimerkkinä ikuisesta rakkaudesta.

Yhdysvaltalaismies Bud Caldwell, 82, menetti rakkaan Betty-vaimonsa kaksi vuotta sitten 56 vuoden yhteiselon jälkeen. Lievittääkseen suruaan hän alkoi käydä joka päivä Fond du Lac -puistossa Wisconsinissa.

Puistosta löytyy erityinen nimikkopenkki, jonka Bud amerikkalaiseen tapaan osti kuolleen vaimonsa muistolle. Tuolle penkille hän jättää joka päivä päivänkakkaran tai pennin heidän lempikappaleidensa Daisy a Dayn ja Pennies from Heavenin mukaan.

Kun historiallisen raju lumimyrsky Juno iski hiljattain Yhdysvaltoihin, Bud ei päässyt enää muistopenkkinsä luo. Puiston työntekijät Jerrod Ebert ja Joe Smaltz huomasivat hänen ahdinkonsa ja päättivät tehdä hyvän teon. He alkoivat putsata lumen Budin reitiltä joka päivä.

Jerrodin mukaan he eivät enää kestäneet tilannetta ja jotain oli tehtävä, jotta Bud pääsisi muistelemaan vaimoaan.

– Hän todella ikävöi vaimoaan, hän kommentoi.

– Nämä kaksi nuorta miestä tekivät hyvän teon vanhalle miehelle, Bud Caldwell kiitteli haastattelussa.

Leskimiehen kaipuu on koskettanut ihmisiä, ja Budin kaunis tarina on levinnyt internetissä esimerkkinä ikuisesta rakkaudesta.

Lähteet: Independent, Huffington Post

Lue myös:

Usko jo! Tätä kadut vanhana – eli maailman selvin vinkki hyvään elämään

Rakkaus ei olekaan tunne ja 3 muuta yllättävää faktaa parisuhteista

Elämäni surkeimmat treffit, Iida Åfeldt ajattelee ja hörppii kahvia. Mies on kutsunut Åfeldtin kaljalle, vaikkei Iida edes pidä oluesta. Kun laskun aika tulee, mies toteaa jämptisti, että hänen kahdeksan euron kaljansa ja Åfeldtin euron kahvi maksetaan erikseen...

Uhriutumista kotitöistä, kisaa ja kiistaa vapaa-ajan käytöstä... Kilpailuasetelma muodostuu parisuhteeseen helposti. 

Huomasiko hän, että raadoin jälleen keittiössä? Kuka saikaan viime viikolla vaihtaa kotityöt kavereiden kanssa rillutteluun? Menevätkö nallekarkit tasan? 

Parisuhteeeseen syntyy helposti kilpailuasetelma. Tietoista tai tiedostamatonta kisaa käydään vapaa-ajasta, kotitöistä, rahasta ja siitä, kuka on oikeassa milloin mistäkin pikkuasiasta lähteneessä väittelyssä.

Väestöliiton parisuhdetutkija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen arvioi, että kilpailuasetelma johtuu usein arvostuksen puutteesta parisuhteessa.

– Olemme Suomessa huonoja jakamaan arvostusta omalle puolisolle. Ihmettelen aina, että keneltä se olisi pois.

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän.”

Kehun, kiitoksen ja arvostuksen puute nousi esiin myös Me Naisten kysyessä naisilta siitä, millaiset asiat ja teot loukkaavat parisuhteessa eniten. Näin kolmekymppiset naiset kuvailivat Me Naisten jutussa arvostuksen puutetta:

”Minua loukkaa, kun puolisoni ei arvosta tekemisiäni. Hän ei kehu minua koskaan eikä ymmärrä vitsailujani.” 

”Eniten satuttaa kumppanin tapa antaa ymmärtää, että minun työni tai harrastukseni ovat aina toisella sijalla. Ensimmäisenä tulevat hän ja hänen uransa.”

Kumpikin voi huonosti

Parisuhteessa kisaaminen voi myös olla riitelemisen synonyymi. Kilpailua tulee samoista aiheista kuin riitaa, eli rahasta, kotitöistä ja vapaa-ajasta. Esimerkiksi tällaisista aiheista suomalaisnaiset kertovat ottavansa matsia parisuhteissa:

”Meillä on klassinen kilpailuasetelma uhriutumisesta, aiheena mikäpä muukaan kuin kotityöt. Kumman marttyyrinviitta heilahtaa uljaimmin?”

”Mieheni ajattelee, että voittaja on se, jolla on isompi palkka, eli hän. Sen mukaan päätetään, missä asutaan ja miten koko elämä menee. En ole tähän suostunut, ja niinpä asumme eri maissa.”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia.”

”Kilpailemme siitä, kumpi on käyttänyt enemmän aikaa elämästään lasten hoitamiseen. Tai vaippojen vaihtamiseen.”

”Kun ostin sijoitusasunnon, mieheni halusi ostaa oman.”

”Aina Trivial Pursuitia pelatessa alamme kilvoitella kohti voittoa: kumpi tässä onkaan fiksumpi? Tyhmää, tiedän!”

”Ajankäytöstä on tullut riitaa sen jälkeen, kun suhteeseen tuli lapsia. Lasketaan niitä iltoja, joita toinen saa olla ulkona, kun toinen jumittaa kotona lasten kanssa.”

Eroon kisaamisesta

Lautapeliä pelatessa tai lenkkipolulla huhkiessa heräävä kilpailuvietti ei yleensä aiheuta mökötystä kummempaa parisuhdekriisiä. Jatkuva ja joka asiaan ulottuva kisaaminen sen sijaan tekee elämästä vaikeaa. 

– Silloin kumpikaan ei voi hyvin, ei edes se, joka siellä tunkiolla kukkoilee, Heli Vaaranen sanoo. 

Ensimmäinen askel kilpailuasetelman keskeyttämisessä on ongelman huomaaminen. 

– Toinen askel on juttelu kumppanin kanssa ja sen ymmärtäminen, että kilpaileminen ei voi jatkua loputtomasti, Vaaranen toteaa.

Peliä ei ole menetetty, vaikka kumppani ei heti muuttaisi käytöstään vähemmän kilpahenkiseen suuntaan. Yksipuolinenkin päätös siitä, ettei enää ryhdy kilpailemaan oman rakkaan kanssa, voi Vaarasen mukaan auttaa.