Mitä isompi murkula, sitä lyhempi liitto. Näinköhän? Kuva: Shutterstock
Mitä isompi murkula, sitä lyhempi liitto. Näinköhän? Kuva: Shutterstock

Ei kuitenkaan kädestä lukemalla, vaan vilkaisemalla kihlasormusta, väittää tuore tutkimus.

Amerikassa on viime vuosina varmisteltu myöntävää vastausta kosintaan hankkimalla niin näyttävä kihlasormus, ettei seurustelukumppani sen nähdessään kehtaa enää kieltäytyä. Soveliaana on pidetty noin kuukausipalkan arvoista sormusta.

Tuore tutkimus tuo huonoja uutisia niille, joiden palkka on vähänkin suurempi. Emoryn yliopistossa on nimittäin selvitetty, että mitä arvokkaampi sormus, sitä lyhempi liitto.

Taloustieteen professorit Andrew M. Francis ja Hugo M. Mialon tulivat tutkimuksissaan siihen tulokseen, että jos sormukseen tuli törsättyä jotain 2 000 ja 4 000 dollarin (eli noin 1 500 ja 3 000 euron) väliltä, avioero on tavallista todennäköisempi. Tuhat dollaria eli alle 800 euroa sormukseen käyttäneet pysyivät todennäköisemmin yhdessä. Kyselytutkimukseen osallistui yli 3 000 naimisissa olevaa amerikkalaista.

Itaruuskaan ei tosin ollut hyväksi, vaan avioerot uhkasivat myös alle 500 dollarin (400 euron) hintaisten sormusten hankkijoita.

Tutkimuksen mukaan hääbisneksessä pyörivät suuret rahat ja yritykset pyrkivät luomaan mielikuvaa, jonka mukaan kalliit ja hienot häät toisivat myös avioliittoon ekstrapotkua. Raha ei kuitenkaan takaa onnellista liittoa – varsinkaan, jos 30 000 dollaria maksavat, amerikkalaiset keskivertohäät ajavat pariskunnan velkavankeuteen ja vararikkoon.

Tutkimustulokset tuskin pätevät Suomessa, sillä täällä suurista timanttisormuksista on innostuttu vasta viime vuosina ja hääbudjetitkin ovat hitusen kohtuullisempia. Helsingin Sanomien haastattelemien parisuhdeterapeuttien mukaan yleisimpiä erojen syitä ovat uskottomuus, päihdeongelmat sekä läheisyyden, arvostuksen ja luottamuksen puute. Niiden ja arvokkaiden sormusten väliltä on vaikeaa löytää yhteyttä.

Sitä paitsi Amerikassakin ollaan jo kääntämässä kelkkaa: Vogue uutisoi hiljattain, että kaikkein tyylikkäin sormus on nyt pelkistetty eli myös timanttikekoa halvempi. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu avioerotilastoissa.

Lue myös:

Tältä näyttää vasta-avioituneen Brad Pittin vihkisormus

Pelkäätkö sormuksesi puolesta? Uusi keksintö suojaa timantteja kovassakin menossa

Avioliitto on terveellisin ihmissuhde

Luulitko, että kiinnostus toiseen ihmiseen vain lopahtaa? Usein taustalla on aivan looginen selitys.

Ensimmäiset treffit sujuvat hyvin, ehkä vielä seuraavat niiden jälkeenkin. Saatitte jopa päättää, että aletaan seurustella. Jossakin vaiheessa orastava suhde kuitenkin lopahtaa siihen, että jompikumpi menettää kiinnostuksensa. Joskus se tapahtuu molemmille.

Psykologi ja tutkija Kelly Campbell kertoo Psychology Today -sivuston kirjoituksessaan, mistä kiinnostuksen katoaminen yleensä johtuu. Hänen mukaansa todennäköisiä syitä on neljä.

1. Heikko itsetunto

Campbellin mukaan huono itsetunto on yksi yleisimmistä syistä siihen, että suhde kariutuu alkuvaiheessa. Ihmisestä näkee helposti, jos hänellä ei ole hyvä olla itsensä kanssa, eikä sitä ole välttämättä kovin mukavaa seurata.

Campbell suosittelee miettimään, mitä asioita elämässään voisi muuttaa, jotta tuntisi olonsa varmemmaksi. Monesti jo se riittää, että tietää pyrkivänsä kohti tavoitteitaan. Jos asioille ei ole tehtävissä mitään, ne kannattaa opetella hyväksymään. Jokainen voi myös kehittää taitoaan selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä kutsutaan resilienssiksi.


2. Tarrautuminen

Kuinka ollakaan: sekään ei ole kovin toivottavaa kumppanilta, että hän haluaa vain pakonomaisesti olla yhdessä jonkun kanssa. Jotkut ihmiset etsivät jatkuvasti rinnalleen puolisoa, koska ovat onnettomia ilman. Se ei välttämättä ole kestävä perusta uudelle suhteelle. Sen sijaan ihminen, joka on sinut itsensä kanssa myös yksin, kykenee todennäköisemmin kykenee, jossa molemmat seisovat omilla jaloillaan.

3. Kehno ajoitus

Jos joku sanoo ”vika ei ole sinussa, vaan minussa”, kyse on Campbellin mukaan todennäköisesti elämäntilanteesta, jossa suhteella ei vain ole edellytyksiä toimia kunnolla. Edellisestä suhteesta saattaa esimerkiksi olla liian vähän aikaa tai elämässä voi olla jotain muuta, joka panee kapuloita sinänsä hyvin yhteensopivan parin rattaisiin.

Campbell suosittelee hyväksymään, että kaikkia asioita elämässä ei voi selittää. Ajoitukseltaan oikeaa suhdetta odotellessa kannattaa keskittyä nauttimaan niistä asioista, joista saa nautintoa.

4. Liika vauhti

Joskus käy niinkin, että suhteen alku on yhtä vaaleanpunaista hattaraa. Sieltä ei voi olla kuin yksi suunta: alas. Joillakin se koituu suhteen kohtaloksi.

Campbell muistuttaa, että tasapaino on hyvä muistaa, vaikka fyysinen vetovoima olisi kuinka vahva ja tekisi mieli olla koko ajan uuden tuttavuuden kanssa. Etäisyys tekee hyvääkin ja aiheuttaa kutkutuksia vatsanpohjaan. Pidä yhteyttä vanhoihin ystäviin ja etsi uudesta suhteesta myös kumppanuutta.

– Kaikkein tyydyttävimmissä, kestävissä suhteissa intohimo ja kumppanuus ovat tasapainossa, tutkija toteaa.

Moni mies on lähisuhdeväkivallan uhri, mutta kokemukset hiljennetään vähättelyllä. Tuomasta käskettiin lopettamaan ”ruikuttaminen”.

– Oikeuslaitos on aina ollut vaimoni puolella, kun oikeudessa on ruodittu yhteisten lasten huoltajuutta tai suhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Viranomaisiin ei ole ollut luottamista, jos sana on sanaa vastaan.

Näin kertoo eräs nimettömänä pysyttelevä mies Miessakit-järjestön tiloissa Helsingin keskustassa. Hän on lähisuhdeväkivallan uhri, joka kertoo kohdanneensa viranomaisten vähättelyä miesten kokemaa väkivaltaa kohtaan. 

Miessakit on miesten hyvinvointia tukeva järjestö. Sen Väkivaltaa kokeneet miehet -hanke tarjoaa apua miehille, jotka ovat kokeneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa kotona tai kadulla. Tähän mennessä hanke on auttanut Suomessa jopa 200 miestä, joille väkivallan vähättely on arkipäivää.

Nais- ja miesuhritutkimusten mukaan naiset ja miehet kokevat lähes yhtä usein väkivaltaa parisuhteessaan. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan naisista 17 ja miehistä 16 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua jossain vaiheessa nykyistä parisuhdettaan.

”Kun yritin puhua ongelmista, se oli ruikuttamista”

Myös helsinkiläinen Tuomas, 58, turvautui kokemustensa vuoksi Miessakit-järjestöön. Hän kertoo Me Naisille eläneensä parikymmentä vuotta avioliitossa, jossa hän koki jatkuvaa henkistä väkivaltaa. Tuomas ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Ongelmat nousivat hiljalleen esiin: jatkuva syyllistäminen ja demonisointi oli osa arkea. Kumppani löysi sanomisen aihetta kaikesta, mitä Tuomas teki. Pienistä asioista tuli isoja reaktioita ja rajuja riitoja.

– Puhuin aina väärällä äänensävyllä. Ja kun yritin puhua näistä ongelmista vaimolle, se oli ruikuttamista tai minäkeskeistä, Tuomas kertoo.

Miessakien mukaan väkivalta voi ilmetä joko suoraan fyysisesti kehoon kohdistuvana tai sanallisesti tapahtuvana mitätöintinä tai alistamista.

”Jos tilanne olisi ollut päinvastoin, se olisi ollut täysi katastrofi.”

Tuomas ajatteli pitkään, että kaikki tämä kuuluu normaaliin käyttäytymiseen ja parisuhteeseen. Hänellä kesti kauan ymmärtää, ettei suhde ei ole sellainen kuin pitäisi.

Kerran vaimo kävi myös käsiksi. Anteeksipyyntöä Tuomas ei koskaan saanut, vaan lisää alistamista ja vähättelyä.

– Jos tilanne olisi ollut päinvastoin, se olisi ollut täysi katastrofi. Suhdeväkivalta on molemminpuolista, se vain esiintyy eri tavoin, hän sanoo.

Naisten ja miesten kokemassa lähisuhdeväkivallassa on eroja. Miessakit-järjestön koordinaattori Jussi Pekkola kertoo, että naisten kokema väkivalta johtaa selvästi useammin naisen kuolemaan. Miehille on yleisempää tulla lyödyksi kotona.


”Skarppaa”

Kulttuuriimme on syöpynyt ajatus, että väkivalta kohdistuu ainoastaan naisiin. Esimerkiksi Googlen kuvahaussa hakusana domestic violence (perheväkivalta) tuottaa tulokseksi lähes yksinomaan kuvia pahoinpidellyistä naisista.

Tämän vuoksi miesten kokemaan väkivaltaan liittyy suurta häpeää. Apua ei uskalleta saada tai pyytää, koska kulttuurissamme miestä ei ole totuttu mieltämään uhrina.

Tuomas sai eron jälkeen apua terapiasta ja Miessakeilta. Hän kokee, että miesten ei ole helppo tuoda tämänkaltaisia asioita esiin. Hän on aiemmin itse tukeutunut vääriin ihmisiin – sellaisiin, jotka ojentavat ja käskevät skarpata. Jotkut miehet eivät edes jaksa kuunnella tämmöisiä ongelmia.

”Ainoa vaihtoehto on lähteä pois.”

– Pitää olla tarkka, kenelle avautuu. Siinä on mennyt myös arvokkaita ihmissuhteita rikki, kun ystävä on reagoinut vähättelemällä.

Tuomaksella kesti pitkään päästä eroon suhteesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Hänellä on vahva viesti miehille, jotka kärvistelevät väkivaltaisissa suhteissa.

– Väkivaltaiset suhteet eivät korjaannu mihinkään, joten ainoa vaihtoehto on lähteä pois.

Yleinen hätänumero 112.

Nettiturvakoti: myös chat-mahdollisuus.

Ensi- ja turvakotien liitto: päivystävät turvakodit.

Miessakit: päivystyspuhelin p. 044 751 1340 on avoinna ma-­ke kello 9­-12. Muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan, niin sinuun otetaan yhteyttä. Sähköposti: vakivaltaa.kokeneet.miehet(at)miessakit.fi

Naisten linja: p. 0800 02400, maksuton tukinumero ma-pe 16-20, la-su 12-16

Rikosuhripäivystys: auttava puhelin p. 116 006 suomeksi ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21 sekä ruotsiksi keskiviikkoisin klo 13–17. Myös chat.

Lisäksi mm:

  • Kuntien sosiaalipäivystykset (kiireelliset asiat myös virka-ajan ulkopuolella)
  • Terveyskeskukset
  • Äitiys- ja lastenneuvolat
  • Työterveyshuolto
  • Mielenterveystoimistot
  • Perheneuvolat
  • A-klinikat
  • Sosiaalitoimistot
  • Seurakunnat
  • Oikeusaputoimistot

Lähde: Väestöliitto.