Ei näin. Kuva: Shutterstock
Ei näin. Kuva: Shutterstock

Juhlakausi saattaa kiristää välit lähimmäisiin, mutta tilanteisiin on tyylikkäät ratkaisut.

Tilanne: Äiti ja isä ehtivät taas jouluna näyttää rasittavimmat puolensa: Miksi teet noin? Mikset tee näin? Vaikka kuinka yritit pysyä coolina ja aikuisena, välit kiristyivät taas. Ja nyt arjen tullen pitäisi paikata sovut kuntoon.

Ratkaisu: Jos perinteinen ”toisesta korvasta sisään, toisesta ulos” ei auta, voit kokeilla ihan ystävälliseen sävyyn kysyä vanhemmiltasi, miten sinun sitten heidän mielestään pitäisi elää. Heillä tuskin on ihan valmista patenttivastausta – tai vaikka olisikin, sen ääneen sanominen monesti asettaa asiat mittasuhteisiinsa. Muista myös se tosi klisee, että välittäminen on rakkautta (vaikkakin ärsyttävää).

Tilanne: Lomalla ehti nähdä taas vanhoja ystäviä – ikävä kyllä. Miten ihmeessä heistä oli onnistunut tulemaan niin ärsyttäviä? Jokainen jutteli vain omia juttujaan, yhteisiä keskusteluaiheita ei löytynyt. Miten voi olla, että noiden kanssa oli joskus ihan erottamaton. Pitäisikö ensi jouluna jättää näkemättä?

Ratkaisu: Älä jätä! Kyseessä on vain jännittävä ilmiö nimeltä ”ajan kuluminen”. Parhaatkin ystävät kasvavat erilleen, koska elämään nyt vain koko ajan tulee uusia asioita. Sitä paitsi eroaminen ei välttämättä ole ikuista. Sekoilu-, perheenperustamis- ja muiden kiirevaiheiden jälkeen monet ystävyydet ovat alkaneet kukoistaa uudelleen. Usko pois.

Tilanne: Työkaverisi ei sitten millään lakkaa ylistämästä ihania joulupyhiään. Kaikki oli yhtä täydellistä idylliä: lahjat osuvia, lapset kilttejä ja ruuat alusta saakka itse tehtyjä. Kiva kuulla, varsinkin kun itse jouduit todistamaan sukuriitaa ja availemaan paketeista rumia villasukkia.

Ratkaisu: Kasvahan jo aikuiseksi sinäkin. Vaikka kollegan Instagram-feedi olisi kuin sadusta, kulissien takana voi olla ihan yhtä rosoista kuin sinullakin. Ja mitä sitten, vaikkei olisikaan? Mitäpä, jos keskittyisit vaikka iloitsemaan toisen ihanan joulun puolesta? Siitä tulee paljon parempi mieli kuin nyreilystä. Kokeile.

Lue myös:

Ärsyttävätkö kaikki ihmiset? Pura tunteesi näihin tv-sarjoihin

Talousneuvoja Terhi Majasalmi opastaa – näin vältät rahariidat lomalla

Koetko jatkuvaa ahdistusta suhteessasi? Eroasiantuntija Marika Rosenborg paljastaa kirjassaan, miten voi tietää, että suhde on vaarassa hajota.

Usein sanotaan, että ero tuli täysin puskista. Todellisuudessa tilanne kuitenkin on harvoin tämä. Voiko eron sitten aavistaa jotenkin etukäteen? Eroasiantuntija Marika Rosenborg paljastaa kirjassaan Sinä selviät kyllä – Erovuoden matkaopas merkit, joista tunnistaa suhteen olevan vaarassa hajota. Kysyimme eronneilta naisilta, miten nämä merkit näkyivät heidän suhteissaan ennen lopullista hajoamista. 

1. Jatkuva ahdistus

"Minua ahdisti sekä kumppanin läsnäolo, kuin virtahepo olohuoneessa, että poissaolokin." 

"Kumppanin reaktion ajatteleminen ahdisti. Läheisten mahdolliset reaktiot ahdistivat. Ajatus loppuelämästä kyseisessä suhteessa ahdisti. Pelko tulevaisuudesta eron jälkeen ahdisti. Kokemus epäonnistumisesta ahdisti. Eli kyllä, ennen eroa ahdistus oli 4–5 kuukautta hyvin paljon läsnä."

2. Puhumattomuus

"Puoliso lopetti puhumisen ja jutteli sen sijaan pullon hengen kanssa."

"Aluksi yritin puhua kokemistani haasteista, ei edes suoranaisista ongelmista. Jossain vaiheessa tajusin, että kyse oli enimmäkseen perustavammanlaatuisista persoonallisuus- ja elämäntapaeroista, enkä kokenut enää puhumista mielekkääksi. Tarvitsin kuitenkin ennen lopullista eroa useamman kuukauden pohtimisaikaa."

3. Pelko toisen reaktiosta

"Puoliso ei puhunut, ja minä kiehuin, kun mihinkään ei saanut reaktiota. Puoliso pelkäsi kiehumistani, minä ahdistuin puhumattomuudesta."

4. Et tiedä, missä kumppanisi viettää aikaa

"Tilanne oli suhteen viimeisinä viikkoina varmaan enemmänkin niin päin, että kumppanini ei aina tiennyt, missä minä vietin aikaani. Ahdistuksen vuoksi yritin olla mahdollisimman paljon poissa kotoa. Kerroin kyllä kysyttäessä, missä olin ollut tai minne menossa, mutta minulla ei ollut enää luontaista halua jakaa asioita kumppanini kanssa."

"Tiesin kyllä, missä puolisoni viettää aikansa: netissä."

5. Läheisyyden ja seksin loppuminen

"Lähinnä sitä koitti välttää kaikkea yhdessäoloa."

"Kun aloin tajuta, ettei kyseessä ollut se suhde, jossa haluan olla loppuelämäni, ei läheisyyskään enää tuntunut hyvältä tai oikealta. Ensin pois jäi seksi, sitten vähitellen muukin läheisyys. Pienikin suukko tuntui kiusalliselta, ja kumppanin halausote nukkumaan mennessä lähinnä ahdisti."

6. Tunne etääntymisestä

"Emme puhuneet enää muusta kuin lapsiin liittyvistä pakollisista asioista."

"Huomionhaku muualta, kalenterin täyttäminen äärimmilleen."

7. Sinulta salaillaan asioita tai salaat niitä itse 

"Puolin ja toisin, kun ei halua enää jakaa elämäänsä toisen kanssa."

Moni haluaa tehdä sosiaaliseen mediaan virallisen tilin lisäksi kakkostilin, jolla saa hölmöillä ja hassutella vapaasti. 

Viime vuosina kypsempi väestönosa on herännyt päivittelemään, kuinka kunnollista nykynuoriso on: se esimerkiksi juo aikaisempia sukupolvia vähemmän alkoholia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että ilmiön taustalla ovat esimerkiksi tiukentuneet asenteet. Myös sosiaalinen media voi vaikuttaa juomahalujen vähenemiseen: Munchies kertoo, että nuoret eivät halua olla humalassa, koska pelkäävät joutuvansa kavereiden sometileille osana railakkaita kännikuvia.

Se, mikä kerran päätyy nettiin, jää sinne ikuisiksi ajoiksi, tietävät nuorisolaiset.

Mutta voi siellä somessakin irrotella, kunhan suojaa selustansa. Silloin tarvitaan erillinen sometili eli niin kutsuttu sekoilutili. Sellaisen kertoo tehneensä esimerkiksi 23-vuotias Milja (nimi muutettu).

Kaikessa yksinkertaisuudessaan salatilissä on kyse siitä, mitä somessa, tässä tapauksessa Instagramissa, haluaa itsestään näyttää ja mitä ei.

– Joskus tekisi mieli hassutella, muttei oikein omalla, virallisella sometilillä kehtaa, Milja kertoo.

Tilit ovat salaiset, ja niitä seuraavat vain kaveriporukan jäsenet.

– Siksi teimme jonkin aikaa sitten kaveriporukan kesken omien Instagram-tiliemme lisäksi kaksi ”sekoilutiliä”, joille postaamme kaikenlaista outoa.

Kun Milja sanoo ”kaikenlaista”, hän tarkoittaa esimerkiksi kaksoisleukakuvia, tanssivideoita, epämääräisiä meikkitutoriaaleja, päätöntä riehumista ja muuta epäasiallista materiaalia.

Kyseiset tilit ovat salaiset, ja niitä seuraavat vain Miljan kaveriporukan jäsenet – ja tietenkin sekoilutilit seuraavat toinen toisiaan.

– Tällä tavalla somessa uskaltaa hölmöillä ja viihdyttää kavereita ilman, että tarvitsisi pelätä, mitä pomo löytää googlettaessaan työntekijäänsä, Milja miettii.

Hyvä, paha digijalanjälki

Viestintä–Pirittan somekonsultti ja -asiantuntija Helmi Korhonen kertoo, että kyseessä ei ole täysin ennenkuulumaton ilmiö.

– Kakkostilien tekeminen ei myöskään liity pelkästään Instagramiin. Joihinkin sosiaalisiin medioihin saatetaan tehdä pelkästään tällaisia sekoilutilejä, kun toisissa someissa esitetään se julkisempi minäkuva, Korhonen sanoo.

Hassuttelutilien tekeminen on Korhosen mukaan lähtökohtaisesti hauska ilmiö, mutta se voidaan myös nähdä vastavoimana lisääntyneelle mediakasvatukselle.

”Nuorille puhutaan paljon nimenomaan digitaalisesta jalanjäljestä.”

– Nuorille puhutaan paljon nimenomaan digitaalisesta jalanjäljestä. Lapset ja nuoret toki naureskelevat, että joo joo, ihan kuin omat someasiat olisivat kymmenen vuoden päästä missään nähtävillä. Toisaalta on myös ymmärretty hyvin sekin, että kaikille kasvaa digitaalinen jalanjälki, joka seuraa koko loppuelämän ja jonne voi jäädä jälkiä nuoruuden hölmöilystä, Korhonen sanoo.

– Kakkostilit saattavat olla siis sellainen vastavoima, että hei, vaikka käytämme somea, emme ole tylsiä. Halutaan pitää kiinni myös leikkimielisyydestä ja pilailusta. Niillä kakkostileillä se vain koetaan turvallisemmaksi.

”Vanhempi väestö saattaa laukoa omalla nimellään aika kauheitakin juttuja somessa.”

Mediakasvatuksen määrä näkyy myös sukupolvien eroissa somen käyttämisessä.

– Sama ilmiöhän näkyy myös esimerkiksi vihapuhekeskusteluissa: vanhempi väestö saattaa laukoa omalla nimellään aika kauheitakin juttuja somessa, mutta nuoret käyttäytyvät paljon fiksummin, Korhonen sanoo.