Sinun, minun vai meidän lapset? Kuva: Shutterstock
Sinun, minun vai meidän lapset? Kuva: Shutterstock

Ulkopuolisuuden tunne on yksi tavallisimmista uusperheen huolista.

Kirjailija Laura Honkasalo kirjoitti helmikuussa Anna-lehden kolumnissa, ettei halua altistaa lapsiaan uusperheelle.

– Oman eroni jälkeen lupasin lapsilleni, että meille ei muuta kukaan, emmekä me muuta kenenkään luo, Honkasalo kirjoitti.

Hän perusteli ajatustaan esimerkiksi kokemuksilla omasta lapsuudestaan.

Uusperhe-elo onkin harvoin täysin ongelmatonta. Varsinkin aluksi pintaan voi puskea kaikenlaista huolta: mustasukkaisuutta, ulkopuolisuuden tunteita, hankalia eksiä ja arki, joka vaatii erityisen paljon sumplimista.

Kysyimme perheterapeutti ja uusperheneuvoja Anne Huolmanilta, mitkä ovat uusperheen tyypillisimmät kriisit – ja miten ne ratkaistaan.

Ongelma 1: ulkopuolisuuden tunne

Ulkopuolisuuden tunne on yksi tavallisimmista uusperheen huolista. Sitä voi tuntea perheenjäsenistä kuka tahansa, esimeriksi aikuinen, jolla ei ole omia biologisia lapsia.

Entiset suhteet ja aina läsnä oleva historia voivat korostaa ulkopuolisuuden kokemusta entisestään.

– Jos puoliso touhuaa koko ajan biologisten lastensa kanssa, ulkopuolisuuden tunne voi olla vahva, Anne Huolman sanoo.

– Myös lapsi voi tuntea ulkopuolisuutta. Esimerkiksi kun uusperheen lapset lähtevät toiselle vanhemmalleen, yhteinen lapsi ei lähde mihinkään.

Ratkaisu:

Tärkeintä on tunnistaa ulkopuolisuuden tunne ja hyväksyä se. Se kuuluu uusperheen elämään, Huolman muistuttaa. Ikävien tunteiden torjuminen on ymmärrettävää, mutta tarpeetonta.

– Kannattaa myös toimia niin, ettei jättäydy ulkopuolelle tahallaan. Tunteet menevät ohi, kun niille antaa luvan.

"Myös lapsi voi tuntea ulkopuolisuutta."

Ongelma 2: täytyykö toisen lasta rakastaa?

Sinun, minun vai meidän lapset? Klassikkokysymys uusperheessä.

Ei ole vain yhdenlaista tapaa suhtautua toisen lapsiin. Yksi on onnellinen siitä, että saa olla ekstravanhempi, toinen ei missään nimessä koe itseään vanhemmaksi vaan on mieluummin vaikka kaveriaikuinen. Kuuluuko toisen lasta silti rakastaa?

Ratkaisu:

Omannäköisen suhteen rakentaminen vaatii aikaa eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Tärkeää on rakentaa perheen yhteistä me-henkeä, siis tehdä asioita yhdessä ja miettiä esimerkiksi, mikä on meidän perheen tapa viettää joulua.

Kun asioita tehdään ensin yhdessä, kahdenkeskinen lähentyminenkin helpompaa. Tutustumisen voi aloittaa jostain ihan arkisesta, vaikka harrastuksiin kuskaamisesta.

– Se osoittaa lapselle, että olen tässä ja välitän, Huolman sanoo.

Ja mitä tulee siihen kysymykseen:

– Ei tarvitse. Tärkeintä on, että antaa aikaa ja suhteen välittävään aikuiseen.

Ongelma 3: lapset kiukuttelevat toisilleen, vanhemmilleen tai uudelle aikuiselle

Huolman tapaa usein pareja, jotka ovat rakastuneet ja pistäneet hynttyyt yhteen ja ihmettelevät sitten, miksi kotona rähistään. Hänestä on tärkeää ymmärtää, että uusperheen muodostumisessa on yleensä neljä kehitysvaihetta. Koko prosessi voi viedä useita vuosia.

Ensimmäinen vaihe on unelma onnesta ja vahva usko siihen, että rakkaus kantaa. Tässä vaiheessa lapsilla on usein erilainen unelma kuin aikuisilla: he saattavat haaveilla vielä siitä, että biologiset vanhemmat palaisivat yhteen ja uusperheen toinen aikuinen katoaisi.

Ensimmäinen vaihe on unelma onnesta ja vahva usko siihen, että rakkaus kantaa.

Kuherruskuukautta seuraa usein hämmennys. Uusperheen jäsenet pohtivat omaa rooliaan ja pintaan nousee mustasukkaisuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta. Lapset saattavat laskea hyvinkin tarkasti, kuinka paljon omalta vanhemmalta liikenee aikaa heille suhteessa sisarpuoliin. Lapsille uusi aikuinen taas voi kokea torjutuksi tulemisen tunteita, jos lapsi kiukuttelee tai ei suostu puhumaan.

Jos kiukutteleva lapsi on teini, moni vanhempi pelkää rajojen asettamista – vaikka juuri jämäkkyyttä tarvitaan.

– Moni pelkää, että jos ei laita rajoja, biologinen lapsi hylkää ja ilmoittaa, että en enää tule tänne, Huolman sanoo.

Kolmas vaihe on rankin, täysrähinä, jossa tunteita näytetään suoraan.

– Tässä vaiheessa usein joko erotaan tai päätetään jatkaa.

Ratkaisu:

Tärkeintä on tiedostaa, missä vaiheessa uusperheen muotoutuminen on, ja pitää huolta myös parisuhteesta. Lasten kiukuttelu kuuluu asiaan, eikä ole henkilökohtainen loukkaus, vaikka saattaa siltä tuntuakin.

– Mitä vahvempi parisuhde on, sitä helpommin kaikesta selvitään, Huolman sanoo.

– Moni uusperheen kriisi lähtee jostain muusta kuin parisuhteesta, mutta siitä tulee helposti parin välinen asia. Kun sen ymmärtää, voi helpommin puhaltaa yhteen hiileen.

Ja mikä lohdullisinta: Kun suurimmat kriisit on selätetty, seuraa neljäs vaihe, perheytyminen. Viimeistään silloin jokainen on löytänyt paikkansa ja säännöt ovat muotoutuneet.

"Mitä vahvempi parisuhde on, sitä helpommin kaikesta selvitään."

Ongelma 4: arvoista, säännöistä, lomista ja juhlapyhistä ei päästä yksimielisyyteen

Uusperheen arjen pyörittäminen on ihan oma lukunsa. Keskustelua voivat aiheuttaa esimerkiksi lomat, juhlapyhät, lasten koulu, arvot, säännöt tai asumisjärjestelyt. Ongelmia tulee usein, kun pettymyksen tunteet ottavat vallan ja lapsen etu unohtuu.

– Lapsen edun voi sitä paitsi tulkita kuka mitenkin, Huolman sanoo.

Ratkaisu:

Vasta kun uusperheen vanhemmat ovat tiimi, voidaan neuvotella ex-puolisoiden kanssa. Puhukaa siis ensin keskenänne, miten juuri meidän perheessä toimitaan.

Lisäksi on tärkeää hyväksyä, että lapsilla on nyt kaksi kotia ja molemmissa voi olla omat sääntönsä.

– Jos lasten biologisilla vanhemmilla on hyvät tai ainakin asialliset suhteet, kaikki voivat paremmin, Huolman sanoo.

– Tehkää selkeät rajat siitä, mihin suostutaan. Jos ex ei hyväksy uusperhettä, hän voi pyrkiä päättämään jopa siitä, mitä lapset syövät. Säännöistä ja omista toiveista voi keskustella rakentavasti, mutta toisten perheessä ei voi määrätä.

Ongelma 5: läheiset tai ex-puolisot eivät hyväksy uusperhettä

Aina kiukuttelija ei ole oma tai toisen eksä – myös omat tai toisen vanhemmat voivat suhtautua uusperheeseen nuivasti. Tämä on tavallista erityisesti silloin, kun läheiset eivät hyväksy tai ymmärrä eroa.

Yksikin ikävästi suhtautuva ihminen voi tehdä uusperheen elämästä hankalaa.

"Pidä ero ja vanhemmuus erillään, vaikka toinen kaivaisi vanhoja asioita esiin."

Ratkaisu:

Ennen uusperheen perustamista on hyvä setviä ero ja edelliset suhteet kuntoon. Selvittämätön ero heijastuu uusperheeseenkin.

Omista tunteistaan on hyvä olla rehellinen. Herättääkö muiden nuiva suhtautuminen surua, pettymystä tai vihaa? Kun omat tunteet käy läpi ja hyväksyy, kriisien selvittäminenkin on helpompaa.

Ihmissuhdekriiseissä voi silti tehdä vain oman osuutensa. Vaikka entinen kumppani ei kykenisi asialliseen keskusteluun, itse ei kannata provosoitua.

– On tärkeää olla jämäkkä ja rakentava. Pidä ero ja vanhemmuus erillään, vaikka toinen kaivaisi vanhoja asioita esiin, Huolman sanoo.

Yksi asia kannattaa aina muistaa: mitä enemmän perheessä on ihmisiä, sitä useampi aikuinen lasta rakastaa.

– Se voi olla valtava rikkaus.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

lomalle uusperheestä

5 uusperheen tavallisinta ongelmaa – ja asiantuntijan ratkaisut niihin

Uusperheen äitinä mulla on oma selviytymiskeino: salainen matkatili. Yhteisiä lapsia ei ole eikä mulla ollut mitään tekemistä nyxän eron kanssa. Periaatteessa kaikki välit nyt asiallisia mutta esim nyxän tyttären rippijuhlat voivat kuitenkin olla kokemus jonka jätän mieluusti väliin. Omat lapseni käyneet protun, ei pidetty tämmöisiä sukujuhlia silloin. Lahjan ostan tietty etukäteen. Joka kuukausi laitan salaiselle tililleni tietyn summan rahaa. Ja jos joku uusperhe-asia harmittaa niin laitan...
Lue kommentti
Väsy

5 uusperheen tavallisinta ongelmaa – ja asiantuntijan ratkaisut niihin

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 3vuotta ja kaksi niistä ollaan Asuttu saman katon alla. hänellä on kaksi lasta, kaksi poikaa 6 ja 10vuotiaita ja ovat yhä mustasukkaisia isästään. Yli kaksi vuotta mieheni taisteli lasten huoltajuudesta johon hän tarvitsi minun apua koska hän on ulkomaalainen eikä ymmärrä kaikkia mitä papereissa lukee. Yhteinen taival ei ole ollut helppo eikä näy helpottuvan vähään aikaan. Itselläni ei ole omia lapsia vaikka semmoinen olisi ollut toivottu, en oikein tiedä enään...
Lue kommentti

Miksi yhteiset arvot ovat niin tärkeitä, ja mitä erilaisille arvoille on tehtävissä? Pariterapeutti vastaa.

Viikon puhutuin julkkisuutinen on ollut Sara Siepin ja Roope Salmisen ero. Sara Sieppi kirjoitti eron taustoista blogissaan seuraavasti:

– Tällaisen elämänmuutoksen myötä olo on tietysti haikea ja surullinen, mutta muuta mahdollisuutta ei enää ollut. Kun arvot eivät kohtaa, on parisuhdetta mahdotonta ylläpitää.

Jokainen on tietysti oman suhteensa paras asiantuntija, mutta onko arvojen erilaisuus aina kuolintuomio suhteelle? Ja miten arvot käytännössä näkyvät parisuhteen arjessa?

– Kun arvot ovat tiedossa, niistä voidaan keskustella. Toivoa siis on, sanoo psykologi ja pari- sekä perheterapeutti Pirjo Kiiskilä

”Arvot mitataan teoissa.”

Jaetut arvot ovat parisuhteessa tärkeät, koska puolisoiden toisistaan eriävistä arvoista voi syntyä helposti ristiriitoja. Kiiskilän mukaan on myös tutkittu, että arvojen mukainen elämä tuo tyytyväisyyttä. Jos ihminen pystyy toteuttamaan arvojaan, hän voi hyvin. 


Mikä on elämässä tärkeää?

Jos arvot parisuhteessa mietityttävät, Kiiskilä kehottaa ottamaan ensin selvää omista arvoista ja lisäämään niiden mukaisia tekoja parisuhteeseen. On hyvä myös miettiä, ovatko arvot omia vai onko ne ehkä poimittu sellaisenaan kasvuympäristöstä, kuten lapsuudenperheestä. 

– Arvoissa on kysymys siitä, mikä on itselle tärkeää elämässä. Parisuhde on näyttämö, jolla näkyy se, mikä kullekin on tärkeää, Kiiskilä sanoo.

Kysyimme Me Naisten Facebook-seuraajilta, mitkä arvot parisuhteessa niin tärkeitä, että eroavaisuudet niissä voivat johtaa eroon. Muun muassa tällaisia arvoja lukijat mainitsivat tärkeiksi parisuhteelle:

  • uskollisuus, luottamus ja kunnioitus 
  • tulevaisuudensuunnitelmat: haluaako toinen lapsia, avioliiton tai yhteisen kodin?
  • elämänkatsomus ja poliittiset näkemykset
  • rahankäyttö
  • suhtautuminen tasa-arvoon
  • suhtautuminen työntekoon
  • suhtautuminen läheisyyteen ja yhteiseen aikaan
  • elämänasenne: onko toinen optimisti ja toinen pessimisti? 

Voiko suhde toimia ilman yhteistä maailmankatsomusta?

Elämänkatsomus oli monelle vastaajalle tärkeä arvo.

”Itse erosin nuorena poikaystävästäni, kun hän ei ollut uskossa. Totta kai se voisi toimia, mutta kun usko on kaiken perusta, sen kaiken haluaa jakaa toisen kanssa. On ihanaa kun voi rukoilla yhdessä ja kasvattaa lapsia samoista arvoista käsin. Parisuhteessa on jotain niin paljon enemmän, kun koko elämän voi jakaa toisen kanssa”, pohti eräs vastaaja Facebookissa.

Pirjo Kiiskilän mukaan esimerkiksi eri uskontokuntia edustavat puolisot joutuvat tekemään suhteen eteen töitä ja olemaan joustavia sekä suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, jotta liitto toimisi. Se ei välttämättä ole huono asia, sillä täytyyhän toimivan parisuhteen eteen muutenkin työskennellä. 

Politiikka on harvoin ratkaiseva kysymys parisuhteessa, mutta osa vastaajista arveli, että täysin erilaiset yhteiskunnalliset kannat tuskin päätyvät saman katon alle.

”Vaikka pariskunta ei politiikasta paljoa puhuisikaan keskenään, niin poliittisillakin arvoilla on merkitystä; harvemmin vaikkapa vihreitä arvoja arvostava eksyy kimppaan persujen kannattajan kanssa”, Me Naisten Facebook-sivulla pohditaan.

Suuret eroavaisuudet rahankäytössä tai ajankäytössä voivat Me Naisten seuraajien mielestä ajaa eroon. Se, miten aikaa käytetään, kertookin paljon arvoista. 

– Arvot mitataan teoissa. Moni sanoo, että minulle työ ja parisuhde ovat tärkeitä, mutta jos työ vie liikaa aikaa parisuhteelta, toimiiko silloin arvojensa mukaisesti? Kiiskilä kysyy. 

Arvo vai tavoite?

Vaikka tunteet, tavoitteet ja vaikutelma oman parisuhteen toimivuudesta vaihtelevat, arvot eivät Kiiskilän mukaan muutu nopeasti. 

– Arvopohja on kivijalka, josta lähdetään liikkeelle, koska arvot ovat suhteellisen pysyviä. Tavoitteet voivat muuttua, mutta arvot silti säilyä.

”On jokaisen harkinnassa, millainen kumppani haluaa olla.”

Esimerkiksi perhe voi olla pariskunnalle tärkeä arvo, ja he voivat toivoa saavansa paljon lapsia. Elämä saattaa kuitenkin mennä niin, ettei lapsia tule. Se ei tarkoita, etteikö oman pienen perheen vaaliminen yhä olisi parille tärkeää. 

Kiiskilä huomauttaa, että arvoihin ei kannata suhtautua sääntöinä. 

– On jokaisen harkinnassa, millainen kumppani haluaa olla. Eikä ole olemassa oikeita tai vääriä arvoja, on vain erilaisuutta. 

Joskus arvojen hiljattainen muuttuminen iän myötä saattaa kuitenkin olla eron taustalla. 

– Jos on mennyt hyvin nuorena yhteen, jolloin oma psykologinen kehitysvaihe on ollut kesken eikä ole tiennyt, mitä loppuelämältä haluaa, voi kolme- tai nelikymppisenä herätä siihen, että tässäkö elämä oli. Varsinkin, jos suhde ei ole toimiva, siinä ovat arvoasiat kovalla koetuksella, Kiiskilä toteaa.

Aamu

Sara Sieppi erosi Roopesta, koska arvot eivät kohdanneet – voiko suhde toimia ilman yhteisiä arvoja? Pariterapeutti: ”Arvot mitataan teoissa...

Ette kumpikaan kommentoija tainneet ymmärtää mistä on kysymys kun puhutaan arvoista. En usko että nyt on kysymys laukuista tai rahasta. Eikös se Roope ole pettänytkin Saraa. Ja Roope on itse kehunut Saraa ihanaksi eron jälkeenkin. Taitaa olla niin että tällä uskollisuus ja luottamus puolella tökkii. Mutta tämähän on vain arvailua. Ja sehän ei ulkopuolisille kuulu. Tekin kaksi kommentoijaa halusitte ilkeillä. Menkää kasvamaan.
Lue kommentti

Yhdet sitoo yhteen huumori, toisten rakkaus täydentyy täydellisen nakkistoganoffin avulla.

Mikä on pitkän liiton salaisuus? Kysymykseen lienee yhtä monta vastausta kuin vastaajiakin. Yhden, monen Me Naisten lukijan mielestä varsin toimivan kuvauksen asiasta antoi aiemmin tällä viikolla MTV:n uutisankkuri Keijo ”Keke” Leppänen, 58.

– Tuli luvattua silloin joskus. Kyky erottaa pienet asiat isoista ja arjen tylsyyden sietäminen, hän kertoi Me Naisille.

Keijon kiteytyksestä inspiroituneina listasimme muidenkin tunnettujen, pitkässä liitossa elävien suomalaisten ajatuksia aikaa kestävästä rakkaudesta:

Tellervo Koivisto: ”Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Toukokuussa 2017 edesmennyt presidentti Mauno Koivisto ja hänen puolisonsa Tellervo, 89, ehtivät olla yhdessä 64 vuotta. Keväällä 2017 Tellervo kertoi Me Naisille, että heidän yhteinen taipaleensa ei ole ollut hänelle itsestäänselvyys.

– Kyllä se ihme on ollut, olemme kuitenkin aika erilaiset ihmiset. Ehkä salaisuus on se, että hän on ajattelija, puhuja ja toimija, minä kuuntelija. Huumori on laukaissut monta kiperää hetkeä.


Reijo Mäki: ”Pohjois-Euroopan paras nakkistroganoff”

Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg
Reijo ja Marja. Kuva: Jonna Öhrnberg

Vares-kirjailija Reijo Mäki, 59, ja hänen puolisonsa Marja Risku ovat pitäneet yhtä yli 30 vuotta. Ensi vuonna pari viettää 20-vuotishääpäiväänsä. Pitkän liiton salaisuudeksi Reijo kertoi toukokuussa kolme asiaa:

– Meillä se on riitely ja huumori. Ja se, että teen Pohjois-Euroopan parasta nakkistroganoffia.

Kari Aihinen: ”Pitää olla avoin ja rehellinen”

Kuva: Milka Alanen
Kuva: Milka Alanen

Tv-kokki Kari Aihinen, 46, on ollut vaimonsa Henriikan kanssa yhdessä 17 vuotta. Alkuvuodesta Kari kertoi, että pariskunnan rakkauden salaisuus on rehellisyys – ja kotisiivooja.

– Ei saa valehdella eikä salailla, vaan pitää olla avoin ja rehellinen. Pitää myös olla yhteistä aikaa. Mitä vähemmän näet ja puhut, sitä vähemmän rakkautta, kun ei ole toisen iholla.

– Myös siivooja on loistava! Ennen riitelimme joka sunnuntai, että pitääkö viikon ainoa vapaapäivä käyttää siivoukseen. Nykyään on yksi riidanaihe vähemmän.

Ulla Tapaninen: ”Asiat pitää nostaa esille”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Näyttelijä Ulla Tapaninen, 62, on ollut nykyisen puolisonsa kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Sen aikana hän on oppinut, ettei toista pidä ottaa itsestään selvänä. Lisäksi on tärkeää, että asiat käsitellään tuoreeltaan, eikä niitä enää sen jälkeen vatvota.

– Ei parisuhde tietenkään aina pelkkää suklaata ja samppanjaa ole, on myös kivikkoa ja vastatuulta. Silloin olen aika suora. Asiat pitää nostaa esille ja käsitellä, ja sitten niitä ei enää vatvota. En vatvo asioita muutenkaan, en menneitä enkä oikein tuleviakaan. Mitä ne vanhan vatvomiset auttavat, kun eihän menneille mitään voi? Sellainen, että ’silloin kolmekymmentä vuotta sitten sinä sanoit minulle niin pahasti’ – ei apuva!””


Claes Andersson: ”Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Claes Andersson, 81, ja hänen puolisonsa Katriina Kuusi ovat eläneet yhdessä yli 45 vuotta. Pari ei ole naimisissa. Me Naisten haastattelussa vuonna 2016 Claes totesi, että yksi avioliitto riitti hänelle.

– Pitkään liittoon liittyy hyvin erilaisia kausia. Ennen ajattelin, että on hyvä pitää liitosta kiinni niin kauan kuin lapset tarvitsevat semmoista. Kun erosin ensimmäisestä vaimostani, nuorin kolmesta lapsestamme oli ihan pieni vielä. Ajattelin silloin koko ajan, että se oli hankalaa lapsille.

Suhde Katriinaan on jatkunut jo niin pitkään, että Claesin mukaan yhdessä olon salaisuuden on pakko olla muutakin kuin velvollisuudentunnetta.

– Eiväthän lapset enää vuosikymmeniin ole meille Katriinan kanssa olleet syy pysyä yhdessä. Kyllä tässä jokin muukin voima on. Ehkä se on lojaalisuus. Pitkään liittoon liittyy myrskyisiäkin vaiheita. Kriisejä ja rakastumisia sinne tänne. Ei ihminen ole mikään ohjelmoitava kone. Mutta kun vanhenee, tulee myös mukavuudenhaluiseksi. Ei jaksa jatkuvasti lopettaa ja aloittaa jotain uutta.

Raakel ja Nicke Lignell: ”Tulemme hemmetin hyvin juttuun”

Kuva: Jonna Öhrnberg
Kuva: Jonna Öhrnberg

Raakel, 51, ja Nicke Lignell, 52, juhlivat kesäkuussa 23. hääpäiväänsä. Päivän kunniaksi Raakel julkaisi Instagram-tilillään ihastuttavan hääkuvan pariskunnasta 23 vuoden takaa.

– 23 vuotta sitten sanoimme TAHDON. Tahdon myös tänään, Raakel kirjoitti tuolloin.

Nicke kertoi vuonna 2013 kaksikon pitkän suhteen salaisuudeksi sen, että he tuntevat toisensa niin hyvin.

– Tunnemme toisemme hyvin ja tulemme hemmetin hyvin juttuun, olemme olleet yhdessä niin pitkään. Raksun kanssa me tykkäämme toisistamme aika tavalla, ihan niin kuin ennenkin.

Kaari Utrio: ”Oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan”

Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Kirjailija Kaari Utrio, 76, ja hänen puolisonsa Kai Linnilä avioituivat vuonna 1974. Kaari kertoi syksyllä 2016, että on todella ajatellut olevansa jumalten suosiossa, kun sai sellaisen liiton kuin mitä hänellä on.

– Pitkässä liitossa oppii, milloin toinen pitää jättää rauhaan, Kaari kiteytti haastattelussa.

Sirpa ja Teemu Selänne: ”Kipinää, huumoria ja hyvää seksiä”

Kuva: Veikko Kähkönen
Kuva: Veikko Kähkönen

Jääkiekkoilija Teemu, 48, ja Sirpa Selänne, 48, avioituivat vuonna 1996. Vuonna 2014 pariskunta kuvaili Me Naisten haastattelussa, että heidän suhteestaan ei ole koskaan puuttunut säpinää.

– Olemme karanneet välillä hotelliyöksi pois kotoa. Meidän suhteessamme on riittänyt toisen kunnioitusta sekä kipinää, huumoria ja hyvää seksiä. Se on ollut pitkän liittomme salaisuus, Teemu virnistää.