Kohta kiitellään. Kuva: Shutterstock
Kohta kiitellään. Kuva: Shutterstock

Se on pienestä kiinni.

Puolisosi Jarno vei tunti sitten biojäteastian, huomasitko? Huomasit, hyvä. No halasitko Jarnoa ja sanoit, että olitpa Jarno kiltti taas? Olisi kannattanut!

Pienistä kiitollisuudenosoituksista näyttäisi tuoreen tutkimuksen mukaan koostuvan onnellinen parisuhde. "Kiitos, olet ihana, Jarno" -hetket roskien viemisen, lumitöiden, rosollipunajuuren pilkkomisen tai sohvapöydälle tuodun maitokahvikupposen jälkeen lisäävät onnellisuuden tunteita viikkokausia ja saavat tuntemaan kiintymystä.

Samantyyppisiä tuloksia on käynyt ilmi useissakin ihmiskokeissa, joten kiitollisuuden voimaan kannattaa ilmeisesti luottaa. Pari tarkentavaa huomiota tarvitaan:

- sillä ei ole väliä, kuinka usein viedään roskia tai pilkotaan punajuuria. Merkitystä on sillä, kuinka kiitollinen fiilis kumppanin teosta tuli. Kiitollisuus lisää muitakin positiivisia tunteita rakasta kohtaan.

- "kiitos" sinänsä on hyvä, mutta sen pitäisi vielä kummuta syvältä: onnellista suhdetta ennakoi, jos huomaa olevansa kiitollinen koko mahtavasta kumppanista eikä vain siitä, että tämä juuri äsken pilkkoi punajuuret.

Kuulostaa... öö, yksinkertaisen höpsöltä? Koiran koulutukselta? Vähän teennäiseltä? No ainakin siltä, että taas neuvotaan hoitamaan parisuhdetta ja keskittymään kullan hyviin puoliin. Pitkinä pyhinähän siihen onneksi on kivasti aikaa, ja ei kokeilemisesta kai haittaa ole. Lisäksi kiitollisuustreeni on mainio syy pyytää Jarnolta pieniä palveluksia. Jarno, lattialla on havuneulasia!

Lue myös:

Onnellinen parisuhde syntyy näistä asioista

Onneton parisuhde on paha erityisesti naisten terveydelle

Esineellistä reilusti! Omaa kultaasi, älä työkaveria

17-vuotiaat Taru ja Suvi ovat kulkeneet yhdessä kohdusta kehtoon ja aikuisuuden kynnykselle.
– Parasta on, kun on aina seuraa, siskokset kertovat.

Usein väitetään, että kaksosilla on mystinen yhteys. Päätimme testata asian!

Taru ja Suvi Keurulainen saapuvat haastatteluun selkeästi erinäköisinä. Stereotypia samanlaisiin vaatteisiin pukeutuvista identtisistä kaksosista särkyy hetkessä.

– On outoa, kun kaksoset pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin. Vaikka olemme kaksosia, on molemmilla silti ihan oma persoonansa, Taru sanoo.

”On todella ärsyttävää, kun meidät yhdistetään yhdeksi henkilöksi.”

Taru on Suvia kahdeksan minuuttia vanhempi. Siskosten mukaan se näkyy huolehtivaisuudessa. Taru katsoo ”pikkusiskonsa” perään ja pitää huolta, että tämä herää ajoissa ja muistaa ottaa lähtiessään kaikki tavaransa mukaan.

Taru ja Suvi eivät ole ikinä käyttäneet kaksosuuttaan hyväksi esimerkiksi huijatakseen kokeissa.

– On todella ärsyttävää, kun meidät yhdistetään yhdeksi ihmiseksi, Taru sanoo Suvin nyökkäillessä vieressä.

– Se, että joku sanoo esimerkiksi ”kaksoset” eikä kutsu meitä nimillämme, on inhottavaa. Kun koulussa oli arviointitilaisuuksia, meidät kutsuttiin niihin yhdessä, vaikka kaikki muut pyydettiin yksitellen, Suvi kertoo.

”Ajattelemme usein samoja asioita”

Järjestimme kaksosille telepatiatestin. Veimme siskokset eri aikaan huoneeseen, ja kuvasimme heidän reaktionsa sana-assosiaatioihin.

– En osaa sanoa, miten meni. Ajattelemme kyllä usein samaan aikaan samoja asioita, Suvi sanoo testin päätyttyä.

Katso, kuinka Taru ja Suvi selvisivät testistä!

Tulos oli häkellyttävä, sillä 90 prosenttia vastauksista oli samanlaisia! 

– Varmasti se vaikuttaa, että olemme olleet niin paljon yhdessä. En kuitenkaan usko, että samanlainen suhde voisi muodostua ihan kenelle tahansa, sillä me olemme olleet yhdessä vauvasta asti, Taru toteaa.

”Ostamme aina eri karkkeja, ja silti tuli sama hinta”, Taru viestitti jutun ollessa kirjoituksessa. Kuva: Taru Keurulaisen kotialbumi
”Ostamme aina eri karkkeja, ja silti tuli sama hinta”, Taru viestitti jutun ollessa kirjoituksessa. Kuva: Taru Keurulaisen kotialbumi

Elinikäiset ystävät

Siskokset pitävät kummallisena, että heitä ei eroteta toisistaan. He myöntävät olevansa täysin identtisiä, mutta eivät silti koe näyttävänsä samoilta.

– Ukkimme ei erota meitä vieläkään. Se on outoa, sillä mielestäni olemme ihan erinäköiset, Taru kertoo.

– En näytä yhtään Tarulta. Haluaisin nähdä joskus ulkopuolisen silmin, kuinka me muka näytämme samalta, Suvi jatkaa.

Kaksosuuden pahimmat puolet ovat kuin kenellä tahansa siskoksella – oman vaatekaapin asut häviävät ja ilmestyvät yllättävän usein siskon ylle.

”Ukkimme ei erota meitä vieläkään.”

Syntymäpäiväänsä siskokset eivät juhli samaan aikaan. Heillä on ollut tapana pitää erilliset syntymäpäiväjuhlat nimipäivinään: Taru on juhlinut maaliskuussa, Suvi puolestaan kesällä. Tänä vuonna luvassa on kuitenkin poikkeus, kun kaksoset pitävät juhannuksena yhteiset 18-vuotisbileet.

Kaksosuuden parasta puolta ei ole vaikea keksiä.

– Se, että on aina seuraa, tytöt toteavat.

Ironista kyllä, mutta yhteen ääneen.

Tutkimusryhmä selvitti, ratkeaisivatko parisuhteen riitatilanteet kynällä ja paperilla.

Parisuhdetyytyväisyys on tärkeä hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähde. Tutkimusten mukaan parisuhteen hyvinvointi kuitenkin tavallisesti laskee ajan kuluessa.

Psykologian professori Eli Finkel tutkimusryhmineen selvitti, miten 21 minuutin kirjoitustehtävä vaikuttaa parisuhdetyytyväisyyteen.

Tutkimukseen osallistui 120 paria, joita seurattiin kahden vuoden ajan. Puolet pareista arvottiin ryhmään, joka osallistui kirjoitustehtävän tekemiseen. Toinen puoli pareista ei puolestaan tehnyt kirjoitustehtävää.

Tutkimuksen tulos oli, että kirjoitustehtävään osallistuneiden parien tyytyväisyys parisuhteisiinsa ei laskenut. Ryhmässä, joka ei osallistunut kirjoitustehtävän tekemiseen, parisuhdetyytyväisyys sen sijaan laski.

Kirjoitustehtävässä osallistujat vastasivat näihin kysymyksiin:

1. Millainen oli viimeisin riitanne? Mieti viimeisintä suurta erimielisyyttänne viimeisten kuukausien ajalta. Keskity siihen, mitä tapahtui ja miten toimitte. Älä kuvaa tunteita tai ajatuksia.

2. Ajattele tapahtunutta kolmantena osapuolena. Mieti riitaanne ulkopuolisen silmin, joka haluaa teille molemmille vain hyvää. Mitä tämä kolmas henkilö ajattelisi erimielisyydestänne? Mitä hyvää hän löytäisi tilanteesta?

Mieti riitaanne ulkopuolisen silmin.

3. Mieti, miksi on vaikeaa olla ulkopuolinen. Kolmannen osapuolen näkökulma tilanteeseen voi helpottaa erimielisyyttä, mutta näkökulman vaihtaminen ei kuitenkaan yleensä ole helppoa. Mitkä asiat hankaloittavat kolmannen osapuolen näkökulman ottamista riitatilanteessa?

4. Sitten harjoittelemaan! Vaikka näkökulman vaihtaminen ei ole helppoa, se voi onnistua. Yritä seuraavien neljän kuukauden aikana parhaasi mukaan ottaa neutraali näkökulma erimielisyyksiin, joita sinulla on kumppanisi kanssa. Mieti, miten näkökulman vaihtaminen voisi auttaa selviytymään erimielisyyksistä?

Kirjoitustehtävän avulla riitatilanteita voisi tutkimuksen mukaan käsitellä aivan uudella tavalla. Kokeilemisen arvoinen asia, sillä kukapa jaksaisi aina vain tapella?