Tästä taudista puhutaan joka paikassa. Mitä siitä pitäisi tietää?

Onko nyt menossa jokin vuosisadan epidemia?
Mykoplasmaa on todettu tänä vuonna kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna yhteensä, eli hirveän suuresta epidemiasta ei ole kyse. Mykoplasma kuitenkin kiinnostaa ihmisiä, koska siitä on puhuttu mediassa paljon. Bakteeri oireilee muun muassa kuumeena, yskänä ja päänsärkynä.

Sain mykoplasmaan antibioottikuurin. Kannattaako sitä syödä?
Jos lääkkeet määrätään, siihen on olemassa perusteet. Suurin osa ihmisistä paranee taudista ilman antibioottiakin. Lääkäri määrää kuurin, jos tauti pitkittyy tai siihen liittyy jokin komplikaatio. Tauti voi pahimmillaan johtaa tehohoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen.

Voiko yskälle tehdä jotain?
Mykoplasma voi joskus aiheuttaa muiden infektioiden tavoin pitkittyneen yskän, kun limakalvojen värekarvat vaurioituvat. Sitä voi lievittää höyryhengityksellä, kuumilla juomilla tai yskänärsytystä hillitsevillä lääkkeillä.

Voiko bakteerin saada ovenkahvasta?
Tauti leviää pääosin pisaratartuntana. Bakteeri ei elä pinnoilla kauan, mutta sen voi saada myös ovenkahvasta tai kättelemällä, jos sen jälkeen hieraisee kädellään silmää tai nenää.

Bakteeri voi itää jopa viikkoja. Miksi?
Se johtuu osittain siitä, että bakteeria voi olla nielun limakalvoilla oireettomana. Jos limakalvon pinta rikkoutuu esimerkiksi virusinfektion vuoksi, bakteeri pääsee lisääntymään. Bakteeri ei tartu muihin ihmisiin vielä itämisaikana.

Milloin pitää mennä lääkäriin?
Potilas ei voi itse tietää, sairastaako mykoplasmaa vai jotain muuta tautia. Jos flunssan oireet ovat rajuja ja kunto heikko, pitää aina hakeutua lääkäriin.

Kysymyksiin vastasi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Hyksistä.