Kuvat Ville Juurikkala
Kuvat Ville Juurikkala

Yinjoogassa ei tarvitse tehdä muuta kuin venytellä, mutta juuri se tekee Kristiina Komulaisen olon tukalaksi.

Olen kuullut sanottavan, että jooga alkaa vasta, kun siirrytään epämukavuusalueelle. Haluan kokeilla, missä kohtaa raja ylitetään ja mitä on sen jälkeen. Kykenenkö viipymään kivan alueen tuolla puolen?

Astangaa ja bikramia olen kokeillut, enkä tosiaan tunne olevani joogi tai edes kohtuullisen venyvä. Olisi silti mukava harpata uudelle tasolle  joogaharrastuksessa eli tutustua mielenhallintaan.

Tähän asti olen pitänyt joogaa liikuntana, jonka täytyy tuntua lihaksissa, tarjota kunnon fyysinen haaste. Mutta yinjooga ei ole suorittamista.

Miten voi oppia hitaaksi?

Matkalla Pranama-studiolle Satu Tuomelan intensiiviseen oppiin mieleeni muistuu liikuntatunti lukiosta. Kouluun vierailemaan pyydetty taiji-ohjaaja komensi koko ryhmän liikkumaan pitkin jumppasalia hidastetulla nopeudella jalkoja ja käsiä heilutellen.

Tuskastuneena maleksin väenväkisin noin kolme sekuntia, kunnes kävin puolapuille roikkumaan edes jotain fyysistä tehdäkseni. Ymmärsin jo tuolloin, ettei kykenemättömyyteni hidasteluun ole ylpeyden aihe. Silti en pystyisi parempaan.

Joogastudioon tuodulla pehmeällä olohuoneen matolla Satu jututtaa minua tämänhetkisestä elämäntilanteestani: mitä mielessäni liikkuu, millaista töissä on ja kuinka stressaantunut olen.

Fyysisyyteni ja hektisyyteni vastapainoksi kaipaan kykyä rauhoittua ja tapoja sietää stressiä. Yinjoogassa voisin edetä kehon kautta vaikeasti saavutettaville alueille.

Kristiina Komulainen taipuu Satu Tuomelan opissa.

Kuulostaa uudelta ja mielenkiintoiselta!

Taivun, kierrän ja venyn rauhalliseen tahtiin. Parhaimmillani saatan viipyä yhdessä venytyksessä jopa viisi minuuttia. Tuntuu, ettei mitään tapahdu. Keho haluaa kuitenkin epämukavan rajan ylitettyään hypätä omatoimisesti pystyyn ja paeta, vaikka mieli muuta pyytäisi.

Jostain syvältä kehosta nousee kuumuus. Se kihisee ulos kiukkuna, ja tunne on selittämätön. Hiki ei valu, mutta olo tuntuu sietämättömän tukalalta.

En tiennyt ennen ensimmäistä tuntia,  mitä tuleman piti. Ainakaan tätä en odottanut. Olin arvellut, ettei yinjoogassa tulisi yhtään hiki, joten olin laittautunut työpäivää varten ja saapunut salille tukka föönattuna ja täydessä arkimeikissä.

Mieli kuriin, keho tasapainoon

Myös seuraavilla tunneilla pääsen käsiksi tunteisiin. Pintaan nousee vihaa, kiukkua ja raivoa. Välillä silmiin nousevat kyyneleet, enkä keksi selitystä itkulle. Se vain purkautuu, erityisesti eteen ja taakse taivutuksissa.

Sanotaan, että selkärankaan jää helposti tunnelukkoja. Reaktiossani on varmasti kyse niistä, vaikken löydä purkaukseen syytä mieleni syövereistä. Itkeminen kuitenkin helpottaa oloa.

Havaitsen myös, että kehoni on toispuoleinen: oikea puoli on tukkoisempi kuin vasen. Tekisi mieli venyttää vain taipuisampaa ja vahvempaa puolta.

Alan kehittää eri puolia tasaisesti ja pian huomaan sen vaikuttavan muuhun liikuntaan. Juoksuun saan joogasta uutta rullaavuutta, koska pystyn nyt käyttämään etu­reisiä tasaisemmin. Tasapainokin kehittyy.

Etu- ja takareisien venytykset tuntuvat pahimmilta, mistä  saan syyttää itseäni. Pelasin nuorena tosissani ringetteä enkä koskaan venytellyt. Olen kuin blondi vitsissä, jossa nainen kuuntelee hengittämään muistuttavaa äänitettä. Inhottavimmissa venytyksissä niin todella käy: unohdan hengittää. Satu joutuu muistuttamaan asiasta kerta toisensa jälkeen. Hän pyytää keskittymään kehoon, ei ympärillä oleviin asioihin eikä mielessä pyörivään pyykkiin.

Teen kuten Satu käskee, ja mieli alkaa pysyä läsnä harjoitteessa. Nyt tiedän, kuinka mieli saadaan aisoihin ja keskittymään hetkeen. Pidän venytyksiä vähintään yhtä paljon mielen- kuin kehonhuoltona, vaikka 35-vuotiaan lihaksille uusien kujeiden opettaminen on hidasta. Viiden viikon intensiivisen harjoittelun jälkeen kroppani on kuitenkin joustavampi. Välillä jopa hämmästyn: olen päässyt todella pitkälle joissakin liikkeissä.

Tunnin jälkeen ikävät tunteet ovat poissa ja takaraivossa hiertänyt stressi on yleensä vähintään puolittunut. Olo on hiukan pölähtänyt, enkä oikein tiedä, mitä ajatella. Juuri nyt pikku hönöys tuntuu hyvältä ja olo on rauhallinen. Veri kiertää jälleen tukkoisessa kehossa.

Kuka pelkää minää?

Kävin yinjoogassa äärirajoilla ja väitän, että juuri siitä lajissa on kyse. Minulle se oli pelkästään hyväksi.

Olen ajanut motocrossia, keikkunut poikien käsivarsilla cheerleaderina ja ties mitä muuta, mutta yinjoogassa jouduin oikeasti haastamaan itseni – tätä lajia ei voi hallita. On pakko antaa mennä, päästää irti. Silmäkulmasta koko kehon läpi varpaaseen asti tuntuvat venytykset sivaltavat läpi kudosten kuin ruoska. Silti ne eivät avaa kehoa, jos lihakset haraavat vastaan.

Hetkittäin tämä on jopa pelottavaa, ja pelon takana vain yksi asia: minä.

Tuoreen tutkimuksen tulokset saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaista ruokavaliota syöpäpotilaille suositellaan.

Sokerista on tullut viime vuosien aikana vielä rasvaakin parjatumpi ruoka-aine. 

Nyt belgialaistutkijat ovat löytäneet yhteyden sokerin ja syövän väliltä. Yhdeksän vuoden tutkimuksessa paljastui, miten syöpäsolujen energiakseen käyttämä sokeri vaikuttaa syöpäkasvaimiin: sokeri ikään kuin herättää syöpäsolut ja saa ne kasvamaan. Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Kaikki elimistön solut käyttävät energiakseen sokeria, mutta syöpäsoluilla energia-aineenvaihdunta on vielä kiivaampaa solujen kiihkeän jakautumisen vuoksi. Puhutaankin jo pitkään tunnetusta Warburgin ilmiöstä, jossa syöpäsolut ahmivat sokeria monin verroin enemmän kuin terveet solut tuottaakseen siitä energiaa. Aiemmin on kuitenkin ollut epäselvää, onko se oire vai vai syövän etenemiseen vaikuttava tekijä.

Edelleenkään ei tiedetä, mistä ilmiö johtuu, mutta nyt on sentään paljastunut, mitä solutasolla oikein tapahtuu.

– Tutkimuksemme paljastaa, miten syöpäsolujen hyperaktiivinen sokerinkulutus johtaa syövän kehittymisen ja kasvun jatkuvan stimulaation pirulliseen kierteeseen, professori Johan Thevelein muotoilee tiedotteessa.

Siis häh? Yksinkertaistettuna tutkimuksessa on siis päästy lopputulemaan, että mitä voimakkaampi Warburgin ilmiö, sitä aggressiivisempi kasvain. Syöpäsolujen sokeriaineenvaihdunnalla on siis vaikutusta kasvainten kasvuun.

Tutkijat käyttivät mallintamisessa apunaan hiivaa, koska myös se käyttää sokeria energianlähteenä samalla tavalla kuin syöpäsolut. Tutkimustulokset ovat kiinnostavia, ja ne saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaista ruokavaliota syöpäpotilaille suositellaan.

Lehninger

Yhdeksän vuoden tutkimuksessa läpimurtolöydös: sokeri herättää syöpäsolut ja saa ne kasvamaan

Syöpäsolut käyttävät enemmän sokeria, koska muodostuva kasvain ei saa välttämättä tarpeeksi happea sokereiden 100% hyödyntämiseen vaan sokerit hyödynnetään anaerobisesti glykolyysillä ja maitohappokäymisellä---> saman energiamäärän tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä sokeria verrattuna siihen, jos sokeri voitaisiin käyttää elektronininsiirtoketjussa ja näinollen hapettaa kokonaan... Perus biokemiaa. Lisäksi tuosta uutisoidusta tutkimuksesta lainaten "However, the findings are not...
Lue kommentti
Vierailija

Yhdeksän vuoden tutkimuksessa läpimurtolöydös: sokeri herättää syöpäsolut ja saa ne kasvamaan

Sokeri aiheuttaa ylipainoa, joka on yhteydessä 13 eri syöpään. Tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt suoraa yhteyttä sokerin ja syövän välille - ainoastaan ylipainon kautta. That’s because there is an indirect link between cancer risk and sugar. Eating lots of sugar over time can cause you to gain weight, and robust scientific evidence shows that being overweight or obese increases the risk of 13 different types of cancer. In fact, obesity is the single biggest preventable cause of cancer after...
Lue kommentti

Viiden liikkeen kuntopriiri on loistava treeni koko keholle.

Ei aikaa. Ei rahaa. Ei jumppavälineitä. Ei salijäsenyyttä. Nämä selittelyt ovat nyt turhia, sillä personal trainer Nana Heikkilä on suunnitellut kotijumpan, johon tarvitsee vain oman kehonsa ja 20 minuuttia aikaa.

Treeni sopii hyvin myös aloittelijalle.

– Jos aikasi on kortilla, voit jakaa treenin kahteen osaan. Tee yksi kierros liikkeitä ennen aamusuihkua, niin aineenvaihdunta herää ja tehostuu. Toisen kierroksen voit tehdä illalla töiden jälkeen, Nana Heikkilä vinkkaa.

Katso videolta, miten liikkeet tehdään oikein. Treeni sopii hyvin kaikille, myös aloittelijalle.

  1. Levyä kyykky + sivutaivutus
  2. Punnerrus kontallaan
  3. Lantion nosto
  4. Jalkojen dippaus vuorotellen
  5. Selän ojennus + lapaveto

Vinkki!

Tee kuntopiiri 2–3 kertaa viikossa. Säännöllisellä treenillä saat tuloksia jo parissa kuussa terveelliseen ruokavalioon yhdistettynä. 3–4 treenikerralla rasvat palavat varmasti!