Hollywood-julkkikset vannovat meditaation nimeen. Voiko hengityksen tarkkaileminen oikeasti tehdä ihmeitä? On pakko kokeilla.

Hengitä kuin Heidi Klum: sisäääään, ulooossss, sisäään, uloosss...  Kuva Lehtikuva

Vien käteni korvan juurelle ja alan puristella sormieni välissä tahmaista rusinaa. Se ritisee ja litisee.

Kippaan rusinan kämmenelleni ja sivelen sormenpäällä sen poimuja. Annan katseeni uppoutua sen jokaiseen laaksoon ja halkeamaan.

En ole koskaan ennen tutkinut rusinaa. Enkä ole tullut edes ajatelleeksi, että sitä voisi kuunnella.

Sitä en ole varsinkaan ajatellut, että rusinan kuuntelemisella voisi olla jotakin tekemistä meditoimisen kanssa.

Sinäkin Giseleni

Ennen meditoiminen kuulosti hippien hommilta, se toi mieleen parrakkaat miehet ja Intiaan hurahtaneet ex-uranaiset.

Sitten tapahtui jotakin. Yhtäkkiä Hollywood-julkkikset ilmoittivat aloittavansa päivänsä meditoimalla. Gisele Bündchen kertoi tekevänsä sitä. Orlando Bloom kertoi tekevänsä sitä. Gwyneth Paltrow, tietenkin, kertoi tekevänsä sitä.

Pian trendikkään työpaikan merkki ei ollutkaan luovasti nurkkaan heitetty säkkituoli vaan meditaatiohuone.

Ulkopuolinen ymmärtää hehkutuksesta sen verran, että meditoimisessa on pakko olla jotain. On otettava selvää mitä. 

Päivä 1

Pää tokkurassa

Puulattialle on aseteltu lampaantaljaa muistuttavia mattoja, ja niiden päälle on viikattu siististi vilttejä. Seinän kokoisten ikkunoiden takana huojuvat hiirenkorville puhjenneet koivut, ja keskellä huonetta lepattaa pari tuikkua. Kaikki näyttää juuri niin seesteiseltä kuin meditaatiokurssilla olettaisikin.

Viitisentoista ihmistä on tullut Läsnäolon tila -nimiseen paikkaan Helsingin Haagassa. Tarkoituksenamme on omistaa viikonloppu Mindfulness-Based Stress Reduction -menetelmälle.

Mindfulness tarkoittaa suomeksi hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Ideana on tehdä harjoituksia, jotka opettavat tuomaan huomion nykyhetkeen. Ihmisen mieli laukkaa menneessä ja tulevassa, mutta hengitys ja kehon aistimukset ovat aina tässä ja nyt.

Mindfulness pohjautuu buddhalaiseen meditaatioon ja joogaan, mutta se on länsimaisen ihmisen helpotukseksi varsin lääketieteellistä puuhaa. MBSR-menetelmää on tutkittu Massachusettsin yliopiston stressinhallintaklinikalla yli kolmekymmentä vuotta.

Aloitamme perinteisestä istumameditaatiosta. Asettaudun istuma-asentoon, suljen silmät ja alan noudattaa ohjaajamme, mindfulness-mbsr-kouluttaja Leena Pennasen ohjeita. 

Havainnoin hengitystäni. Vatsa nousee ja laskee, nousee ja laskee, nousee ja laskee. Sitten jalkaa alkaa pistellä ja alaselkään sattua. Yritän palauttaa karanneen huomioni ohjeiden mukaan hengitykseen lempeästi ja suhtautua kipristelyyn hyväksyvästi, mutta oikeasti haluaisin vain vaihtaa asentoa.

Hengityksen jälkeen aistimme kehoa ja havainnoimme ääniä. Tunnen maata vasten painuvat jalkani ja jumittuneet hartiani. Kuulen, kuinka ilmastointi humisee ja liikenne kohisee.

Sitten Leena ohjaa meidät havainnoimaan mieleemme juolahtavia ajatuksia. Järkeeni ei mahdu, miten ajatuksiaan voi tarkkailla "kuin poutapilviä taivaalla". Onneksi en ehdi epäillä älyäni pitkään, kun Leena kumauttaa sointumaljaa.

Puolen tunnin jälkeen pää on tokkurainen kuin päiväunien jälkeen. Fiilis on myös vähän huijattu. Odotin enemmän: transsia, pyhyyttä, rauhaa tai edes jotakin. Tässäkö kaikki? 

Rusinoita ja vartalovoidetta

Seuraavaksi kokeilemme epämuodollista meditoimista. Se on suorastaan huvittavan yksinkertaista: riittää, että johonkin puuhaan keskittyy kaikin aistein.

Moni meditoi tiskatessaan, mutta me aloitamme rusinoista. Harjoitamme  aloittelijan mieleksi kutsuttua suhtautumistapaa. Siirrämme hetkeksi syrjään kaiken, mitä tiedämme kuivatuista rypäleistä ja keskitymme tutkimaan niitä uusin silmin, sormin ja korvin.

Sivelen rusinan poimuja, katselen uurteita ja vien sen korvalleni. Kun maistan sitä, hämmästyn, miten pikkuisen rusinan makeus täyttää koko suun. 

Päivä 2

Tunne sun luut

– Tutki uteliaana, mitä tuntemuksia tunnet varpaissasi. Tuntemuksia voivat olla kylmä, kuuma, kostea, raskas, kevyt, kihelmöinti ja puutuminen.

Vien huomioni vuorotellen varpaita pitkin nilkkaan, sitten sääreen, sitten pohkeeseen. Tunnen painon pohkeen alla ja vaatteiden kutituksen sääressä.

– Aisti myös pintaa syvemmältä, aina luihin saakka.

Luitani en osaa aistia, mutta muuten kehomeditaatio tuntuu yllättävän helpolta. Makaamme raatoina maassa ja tunnustelemme kehon jokaisen kohdan varpaista päälakeen. Hengityksestä ajatus karkaa vähän väliä, mutta lattiaa vasten painuvassa kantapäässä se pysyy. Ainakin hetken.

– Jos tunnet kyllästymisen tai levottomuuden tunteen, huomioi se, mutta palaa takaisin kehoon.

Kiinni jäin. 

Päivä 3

Syke nousee

Alan tarkkailla hengityksen tahdissa nousevaa vatsaani tottuneesti kuin paraskin munkki. Kunnes yhtäkkiä tajuan, että olen unohtanut hoitaa erään tärkeän asian.

Stressi hyökyy aaltona rinnan alle.

Vatsaa kipristää ja lihakset jännittyvät. Mutta sitten päätän kuunnella Leenan ohjeita ja tutkailla epämiellyttävää tunnetta. Kuuntelen sydämeni sykettä ja tunnustelen kiristyneitä hartioitani. Hengitän ja annan tuntemusten tulla ja mennä. On hämmentävää tajuta, että valtavana vyöryvä tunne on ihan siedettävä, kun sitä ei pakene sähläämiseen.

Sisäistän kurssilla toistellun lauseen, jonka mukaan ajatukset ovat vain ajatuksia. Mieleni on täynnä kauhukuvia, mutta ne eivät ole totta – eivät nyt, eivätkä todennäköisesti tulevaisuudessakaan.

Hyväksyn myös sen, ettei autuus ole onnistuneen harjoituksen merkki. Joskus olo on euforinen. Joskus mieli karkaa viidentoista sekunnin välein ja selkään sattuu. Olennaisinta ei ole itse harjoitus, vaan sen vaikutukset arkeen.

Siksi kurssi onkin vasta alkua. Leena antaa mukaan kolme äänitettyä meditaatioharjoitusta ja kannustaa meitä meditoimaan kuukauden ajan joka päivä puoli tuntia.

Neljässä viikossa meidän pitäisi huomata, että elämä alkaa muuttua. 

Viikko 1

Sujuu kuin laihis 

Meditoimiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin laihduttamiseen. Ei auta, että aloittaa armottoman kuurin ja repsahtaa sitten vanhaan. Uudet tavat pitäisi ujuttaa arkeen, ja se ei ole ihan helppoa.

Tulen parina iltana kotiin vasta yhdeltätoista. Tiskit haisevat altaassa, mutta minun pitäisi asettua matolle puoleksi tunniksi tunnustelemaan, kihelmöivätkö varpaani. Havahdun, että olen nukahtanut toisen jalan aikana.

Vaihdan taktiikkaa ja vilkaisen sopivan ajan kalenterista jo aamulla.

Istun tuolille ja alan tunnustella, kuinka ilma virtaa nenästä sisään, nostattaa vatsaa ja palaa samaa reittiä takaisin.

Ajatus karkaa lomasuunnitelmiin, mutta en tuskastu. Tiedän, että keskittymiskykyni ei ole vielä kovin kehittynyt.

– Mielesi siirtyy lupaa kysymättä muualle monta kertaa harjoituksen aikana, Leenan ääni vakuuttaa nauhalta. 

Viikko 2

Huono unilääke

Olen päässyt kehomeditaatiossa onnistuneesti päälakeen asti. Sitten nauha loppuu. Olen yhä hereillä. Valitettavasti, sillä kello on yöllä kaksi.

Alan epäillä touhun hyödyllisyyttä. Olen harjoittanut jokapäiväisen puolituntiseni, mutta kehoni käy sellaisilla kierroksilla, että syke laukkaa sängyssäkin hölkkävauhtia. Edes öinen makuumeditaatio ei saa minua nukahtamaan.

Tiedän, että elämässäni on paljon kaikenlaista meneillään, mutta valvominen tuntuu kohtuuttomalta. Onhan harjoittamani menetelmän nimessä sanapari "stress reduction", stressin vähentäminen. 

Viikko 3

Minä ja maailmankaikkeus

En ole tajunnutkaan, kuinka äänekkäästi linnut laulavat. Istun puistossa viltillä ja olen päässyt hengitysten ja äänten tarkkailusta vaiheeseen, jossa olen vain läsnä, ilman erityisiä huomion kohteita. Aurinko lämmittää kasvoja, tuuli värisyttää ihoa ja jäätelökioskin jonosta kantautuu kolikoiden kilinää. Hetken kaikki, kesä, maailma, elämä, on tässä.

Olen kuullut ihmisten sanovan, kuinka he tuntevat meditoidessaan olevansa yhtä maailmankaikkeuden kanssa. Olen naureskellut sille mutta en naura enää.

Vähitellen tunnen olevani valmis. Tunteessa on selittämätöntä alitajuista selkeyttä, hieman kuin niinä aamuina, kun herätessään tietää, että kello on jo seitsemän. Kännykkäni soi saman tien ja ilmoittaa, että 28 minuuttia on kulunut.

Eikä olemassa olemisen ihmeellisyys jää vain puistoon. Se alkaa pilkahdella kauppareissuilla ja iltakävelyillä. Tuijotan valoa vasten leijailevia voikukan haituvia ja ihailen lehmusten vehreyttä. Bussissa en räpellä kännykkää vaan liikutun emäntänsä sylissä istuvasta koirasta, joka tarkkailee maailmaa kuono ikkunaan liimaantuneena. 

Viikko 4

Kahvivieroitusta

Herään aamulla pirteänä. Tajuan, että minä, pahimman luokan tyynyn kääntelijä, olen nukkunut jo viikon heräilemättä. En tosin ole varma, johtuuko se meditoimisesta. Olen nimittäin lopettanut iltakahvien juomisen. Toisaalta ilman uutta elämäntapaani en olisi tajunnut käyväni kierroksilla, joita olen kiihdyttänyt vahvoilla kahvimukillisilla.

Muutakin on tapahtunut. Olen alkanut kyseenalaistaa tapani haluta koko ajan jotakin.

Entä jos keskittyisin syömiseen, enkä tavaisi samalla käteen sattuvaa mainosta? Entä jos kävelisin rauhassa enkä viihdyttäisi itseäni soittamalla jollekulle?

Opettelen näkemään odottamisen toisin. Kun ystäväni ilmoittaa myöhästyvänsä lenkkitreffeiltä, en laske marttyyrinä minuutteja vaan istun puistonpenkille nauttimaan auringosta. 

Viikko 5

Kiitos koiranputkista

Kuukausi on ohi. En ole valaistunut tai seestynyt. Keskittymiskykyni on edelleen kuin kolmevuotiaalla, ja pätkivä nettiyhteys raivostuttaa niin kuin ennenkin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että paljon voi vielä tapahtua.

Ja jos ei tapahdukaan, puolen tunnin hiljentyminen on pieni hinta kahdeksan tunnin yöunista. Ja varsinkin niistä ihmeellisistä hetkistä, joina koiranputket heiluvat tuulessa, enkä minä vain katso niitä, vaan näen ja tunnen.

Meditoiminen

  • Parantaa keskittymiskykyä.
  • Lievittää stressiä ja sen ikäviä  sivuvaikutuksia.
  • Syventää unta.
  • Lisää empatiaa.
  • Vähentää ahdistusta.
  • Opettaa erottamaan toisistaan tunteet, ajatukset sekä kehon tuntemukset ja aistimukset.
  • Opettaa lempeää ja hyväksyvää asennetta.
 
Mindfulness tarkoittaa hyväksyvän tietoisen läsnäolon 
taitoa. Kyky pysyä juuri tässä hetkessä on taito, joka kehittyy meditaatioharjoitusten avulla. Harjoituksia on erilaisia, mutta idea on sama: huomio viedään havaintoihin ja aistimiseen. 
 
Yksinkertaisin tapa on keskittyä tuntemaan hengitys vatsan kohoiluna tai ilmavirtana nenässä. Kun mieli karkaa muualle, se palautetaan takaisin hengitykseen. Huomion kohteena voivat olla myös ympäristön äänet tai kehon tuntemukset. Vaikka ihminen ei ulkoisesti tee mitään, kehossa tapahtuu paljon: stressihormonien määrä vähenee, aineenvaihdunta hidastuu ja tietyt aivoalueet aktivoituvat.
 
Mindfulness-Based Stress Reduction -menetelmä sopii myös niille, jotka suhtautuvat meditointiin vähän epäillen. Sitä on tutkittu paljon, eikä siihen liity uskonnollisuutta.
 

Naisilla kun on kuukautiskivut ja synnytykset, on kipukynnyksemmekin luonnollisesti korkeampi kuin miehillä. Näin usein väitetään. Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kumoaa myytin.

Ihmisen kipukynnys on eri asia kuin kivunsietokyky. Kun laitat käden jääpaloja täynnä olevaan vesiastiaan, alat jonkin ajan kuluttua tuntea epämiellyttävää tunnetta, sitten kipua.

Se hetki, kun tunnet ensimmäisen kerran kipua = kipukynnyksesi.

Jatkat käden pitämistä vedessä, kunnes et enää kestä ja joudut ottamaan käden pois = maksimi kivunsietokykysi.

–Vaikka toisin luullaan, naisten kipukynnys ei ole luonnostaan korkeampi kuin miehillä, sanoo lääkäri, kipututkija ja dosentti Helena Miranda.

”Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin.”

–Naisten kipua ei vain oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin. On myytti, että naisen pitäisi kestää kipua paremmin, koska hän kokee kuukautis- ja synnytyskipuja, Miranda sanoo.

Todellisuudessa naiset ovat kipututkijan mukaan miehiä herkempiä kivulle, koska esimerkiksi estrogeeni voi lisätä kipuherkkyyttä ja mieshormoni testosteroni puolestaan suojata siltä.

–Sukupuolieroja esiintyy myös aivojen kyvyssä käsitellä kipua, koska opioidireseptorit miesten ja naisten aivoissa toimivat eri tavalla, Miranda kertoo.

Kitsastelua kipulääkkeissä?

Naiset ovat usein miehiä vuolaampia puhumaan. Tutkimusten mukaan miesten on naisia vaikeampi ilmaista ääneen esimerkiksi kipuaan.

–Tämä johtaa siihen, että lääkärit tulkitsevat usein miesten kivun todellisemmaksi kuin naisten, Helena Miranda sanoo,

”Naisille määrätään vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia.”

Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi leikkausten jälkihoitoon.

–Tilastojen mukaan naisille määrätään leikkausten jälkeen vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia kuin miehille. Ajatellaan, että naisten oireet johtuvat enemmän ahdistuksesta kuin kivusta.

Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda on kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

 

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen.