Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ajatko unissasi bussia tai jumitut hissiin? Päivällä voit huiputtaa itseäsi, mutta yö paljastaa, kuinka voit. Silloin tapaat parhaan life coachisi.

Olen Lontoon metrossa matkalla lentokentälle. Kannan yksin täysinäisiä laukkuja ja pussukoita. Kun on aika jäädä junasta, en saa kerättyä tavaroitani ajoissa. Laukut putoilevat käytävälle, kun yritän hädissäni ehtiä ulos. Ovet sulkeutuvat ennen kuin saan kasattua tavarani. Sama toistuu seuraavallakin asemalla. Mietin ahdistuneena, etten koskaan pääse kotiin, koska minulla on liikaa kannettavaa.”

Tämänkaltaiset unet ovat tuttuja uni­ohjaaja, psykologi Irma Heiskaselle. Hänen asiakkaansa ovat usein kertoneet nähneensä vastaavanlaisia painajaisia. Kertojia yhdistää aina sama ongelma: työstressi.

– Vaikka unen symbolit ovat yksilöllisiä, kantamukset viittaavat yleensä stressiin. Meillä on enemmän tehtäviä tai huolta kuin voimamme riittävät. Kun emme ehdi tehdä kaikkea ajoissa, stressi heijastuu myöhästymisinä unissa, Heiskanen sanoo.

Stressi näyttäytyy unissa myös muilla tavoin.

Yö hississä tai bussikuskina

Heiskasen mukaan uni kuvaa usein hämmästyttävän täsmällisesti elämäntilannetta. Matkalaukusta pursuavat tavarat ovat suora vertaus arjen ylimitoitettuihin vaatimuksiin: asiat eivät pysy hallinnassa valveilla eivätkä unessa. Myös hissiunet voivat kuvata stressaavaa elämäntilannetta.

– Unennäkijä voi kokea, että hänelle asetetut vaatimukset tai omat tavoitteet ovat liian korkealla ja hänen pitäisi päästä yhä korkeammalle.

Heiskanen kertoo, että epävarmuus töissä pärjäämisestä voi näyttäytyä unessa myös bussin ajamisena. Molemmissa on sama tunne: epävarmuus omista kyvyistä.

Uniin voi vaikuttaa

Stressi vaikuttaa unien näkemiseen eri tavoin.

– Toiset näkevät sekavia univyyhtejä, toisilta unet katoavat, Heiskanen sanoo.

Unilaboratoriotutkimusten mukaan kaksi prosenttia ihmisistä ei näe unia lainkaan. 98 prosenttia näkee unia joka yö, vaikka toiset eivät muista niitä. Unien unohtaminen voi kertoa ylikierroksista tai uupumuksesta.

Heiskanen kertoo, että voimakkaat tunnekokemukset tulevat uniin. Jos olet esimerkiksi riidellyt läheisesi kanssa, tämä ”henkinen kolarointi” voi tulla uniin autokolarina. Toisaalta uni pyrkii palauttamaan tasapainon ja auttamaan vaikeiden vaiheiden yli.

– Kun elämässäni on ollut rankkaa, olen unissani käynyt ihanissa konserteissa ja taidenäyttelyissä. Kutsuin niitä palkinto­uniksi. Herätessäni tunsin uusiutuneeni ja jaksoin taas paremmin. En usko, että olisin selviytynyt ilman näitä unia.

Heiskanen on huomannut, että positiivisuudella voi vaikuttaa myös uniin.

– Vaikka elämässä olisi vaikeaa, pyri kiinnittämään huomiota myönteisiin asioihin. Silloin ne tulevat myös uniin ja antavat voimia.

Jos olet stressaantunut iltaisin, Heiskanen neuvoo keskittymään palleahengitykseen ennen nukahtamista. Tämä rauhoittaa mielen.

– Älä yritä ratkaista kaikkia ongelmia, vaan mieti vain yksi askel seuraavalle päivälle. Tietoinen mieli ratkaisee asioita parhaalla tavalla. Vastaus voi tulla myös unessa.

Tunnelma on tärkein

Jos haluat oppia ymmärtämään yöllistä neuvonantajaasi, unohda pikavastauksia tarjoavat unisymbolikirjat.

– Jokaisella on omat unisymbolinsa, joiden merkitys on löydettävä itse. Uni koirasta merkitsee eri asiaa koiraihmiselle kuin koiria pelkäävälle, uniohjaaja, psykoterapeutti Anne Lindholm-Kärki sanoo.

Uniohjaaja kehottaa kirjaamaan unet päiväkirjaan heti herättyä ja seuraamaan, mitkä symbolit näyttäytyvät eri elämäntilanteissa.

– Unisymbolien opetteleminen on usein aluksi kuin opettelisi kiinan kieltä. Se vaatii aikaa ja harjoittelua.

Avaintekijä on unen tunnelma. Jos se on ahdistava, mieti, mitä uni voi kertoa arkielämästäsi.

– Jos töissä on stressaava tilanne, jota et pysty muuttamaan, mieti, voisitko muuttaa omaa asennettasi, Lindholm-Kärki neuvoo.

Jos näet usein painajaisia, mieti, mikä painaa mieltäsi. Painajaiset sisältävät yleensä käsittelemättömiä asioita, kuten pelkoja, jotka tulisi kohdata.

– Jokainen uni pyrkii hyvään. Painajaisessakin on mahdollisuus voittaa pelkonsa.

Etenkin toistuvia unia kannattaa pohtia. Ne voivat kertoa piilevistä lahjoista ja uusista puolista itsessäsi, joita et ole tunnistanut.

Lindholm-Kärki kertoo nähneensä unen, jossa puolusti itseään takaa-ajajalta asvalttilekalla. Ilmassa leka muuttuikin sulkakynäksi. Unen nähtyään Lindholm-Kärki raivasi tilaa kirjoittamiselle.

Unipäiväkirjan pitäminen ja symboleiden tulkitseminen voi aluksi tuntua työläältä. Vaivannäkö kuitenkin palkitaan.

Paras life coach

Vaikka stressi painaisi päälle, moni vähättelee sitä ja kuvittelee jaksavansa. Itseään on helppo huiputtaa valveilla, mutta unessa se ei
onnistu. Uni näyttää sen, mitä emme tunnista tai emme halua tunnistaa.

– Kun unia oppii ymmärtämään, saa maailman luotettavimman life coachin.

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto

Nainen - 68

Nouseeko paino, vaikka syöt terveellisesti ja liikut? 4 yllättävää syytä äkilliseen painonnousuun

Olen syönyt tyroksiinia 20 vuotta. Vajaatoiminta tuli struuman hoitoon saadun radiojodihoidon jälkeen. Aluksi meni monta vuotta ennen kuin päästiin jonkinlaiseen tasapainoon lääkityksen kanssa. Liikatoimintaoireita tuli edelleen välillä. Nykyään menee aika hyvin. Ilman seleeniä kyllä saan sydämenrytmihäiriöitä. Kävin niiden vuoksi lääkärissäkin joskus. Myös muuten kuntoni tuntui huonolta ja oli suolistovaiboja. Lääkäri ei tosin osannut antaa niihin mitään neuvoja. Ostin seleenin oma-...
Lue kommentti