Kuva Ocskay Mark/Shutterstock
Kuva Ocskay Mark/Shutterstock

Voiko korkokenkien käytöstä koitua jalkaongelmia? Jopa niin, ettei jumppakaan enää onnistu?

”Kuljen korkkareissa koko päivän. Kun vaihdan illalla jumppatossuihin, jalkoihini sattuu. En haluaisi luopua korkkareista, mutta en myöskään zumbasta. Voivatko korkeat korot tehdä pysyvää vahinkoa jaloilleni?”
Heidi, 35

Mitä sanoo ortopedi?

Ortopedian erikoislääkäri Olli Savola myöntää, että korkokengät aiheuttavat jalkaongelmia. Ne lisäävät painetta etenkin päkiöihin ja polviin. Myös pohjelihas ja akillesjänne kiristyvät, minkä vuoksi alaselkä voi kipeytyä.

– Koroilla kävellessä vartalon painopiste siirtyy etukumaraan, Savola kiteyttää.

Korkkarit pahentavat myös vaivaisenluita, vasaravarpaita ja varpaiden kynsiongelmia. Savolan mukaan yleisimpiä vaivoja ovat päkiä- ja varvaskivut. Ihanteellinen koron korkeus riippuu silti täysin jalan yksilöllisistä ominaisuuksista.

– Korkearyhtinen jalka kestää korkoja paremmin kuin matalaholvinen lattajalka. Matalaholvinen voi ärtyä jo kolmen sentin korosta.
Korkeaholvisissa ja terveissä jaloissa voi käyttää korkoja päivittäinkin, kunhan muistaa venytellä pohjelihakset jälkeenpäin. Savola suosittelee silti vaihtamaan välillä matalapohjaisiin. Myös työpäivän aikana kannattaa heittää korkkarit jalasta ja tehdä jalkajumppaa toimistopöydän alla.

Jos päkiät silti kipeytyvät, vaihda kengät vaihtaa jaloille mukaviin juoksutennareihin.

– Kun kenkä rullaa hyvin, päkiä saa levätä.
Savola muistuttaa, että jalkavaivoja on vähän maissa, joissa jalkineita ei käytetä ollenkaan.

Jos jalkavaivat kuitenkin kiusaavat lähes viikoittain, Savola kehottaa hakeutumaan ortopedille tai jalkahoitajalle hyvissä ajoin. Satunnainen oireilu voi parantua 2–4 viikon säännöllisellä kuntouttamisella.

Entä käyttäjä?

Tamperelainen Jenni Airaksinen, 38, kulkee kahdeksan sentin koroissa kaikkialle säästä riippumatta. Nainen taittaa kilometrin pituisen työmatkansa korkosaappaissa myös talvisin.

– On hienoa olla kahdeksan senttiä korkeammalla. Joudun tinkimään vain kävelyvauhdista. Huomioimalla sen aikatauluissa ehdin kuitenkin ajoissa perille.

Airaksinen tanssii korkkareissa cabaret-tunnilla kerran viikossa. Salsatunneilla hän käyttää matalia tossuja, mutta liikkuu silloinkin mielellään varpaillaan relevéssä.

Vaikka Airaksinen on säästynyt jalkakivuilta, hän huomaa päkiöidensä toisinaan väsyvän. Oloa helpottaa, kun seisoo tennispallon päällä minuutin ajan. Pohjelihasten kireyteen taas auttaa lyhyt joogaharjoitus.
Airaksinen myöntää kuulleensa, että korkkarit voivat aiheuttaa jalkakipuja.

– Olen odottanut niitä nyt parikymmentä vuotta, mutta eipä ole kolottanut. Minulla taitaa olla luontainen korkkariryhti, nainen pohtii.
Nyt korkkarifani on ihastunut kiilakorkotennareihin. Niillä matka taittuu turvallisesti ja nopeasti mutta tyylillä.

– Monet kysyvät, miksi käytän korkoja arkenakin, vaikka istun toimistokopissa. Vastaan aina samoin: ihan itseni vuoksi.

Lue myös:

Sporttiklinikka: Mistä liikahikoilu johtuu?

Sporttiklinikka: Saako personal traineria pyytää treffeille?

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Finni, tuo nuoruusmuistoista niljakkain, on yhä useammin myös aikuisen riesa. 

Otsassa, suun ympärillä, leuassa ja nenässä, toki. Mutta miksi finnejä tulee joskus pakaroihin? Korvaan! Nenän sisäpuolelle! Ja miksi kivuliaimmat finnit ovat juuri hölmöimmissä paikoissa?

Ihotautilääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä valaisee, että finni voi ilmestyä mihin tahansa, missä on ihohuokonen, joka voi tukkeutua ja tulehtua.

– Jalkapohjissa ja käsissä en ole finnejä nähnyt, mutta kaikkialla muualla kyllä. 

Pakaroiden ihon rakenne on monilla jo valmiiksi näppyläisyyteen taipuvaista, pilari-keratoosimaista. Silloin huokosten tukkeumia ja tulehduksia tulee helpommin. Usein pakaran näppylä on karvatupen tulehdus, joka voi levitä ja olla hyvin kipeä. Nenä taas on tyypillistä aknealuetta. Sen iho on kireää, joten finni aiheuttaa kovaa painetta ja kipua.

– Myös päänahkaan voi tulla hyvin kipeitä finnejä. Useammin miehille, mutta kyllä naisillekin, Haahtela sanoo.

Kaikkihan sitä tekevät

Mistä se sitten kertoo, jos aikuisella naisella on finnejä? Haahtelan mukaan aikuisiän akne on yleistynyt voimakkaasti. Tarkkaan ei tiedetä, miksi.

– Stressi on yksi tekijä, mutta taustalla on muitakin syitä. Huonosta hygieniatasosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta aikuisiän akne ei kerro. Tehokkaita lääkkeitä on, ja aknea kannattaa hoitaa.

Haahtela tarkoittaa esimerkiksi akneen käytettäviä lääkegeelejä tai e-pillereitä: puristelua ei lasketa hoidoksi. Finnejä kielletään aina puristelemasta, vaikka kädellisen on lähes mahdotonta olla nypeltämättä ihoaan. Haahtela toteaa sortuvansa puuhaan itsekin.

– Kaikkihan niitä puristelevat, joten ehkä on parempi neuvoa ihmisiä tekemään sitä puhtain käsin ja varovaisesti. Puristelusta varoitellaan siksi, että aggressiivisella kotikirurgialla ja liian kovalla puristamisella voi saada aikaan arven. Kosmetologilla käynti voi joskus olla hyvä idea – ammattilaisella kun ei liity asiaan samanlaista tunnetilaa.