Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Unohda jättimäiset elämäntaparemontit. Avain parempaan oloon piilee arjen pienissä valinnoissa.

Tässä kolme vinkkiä arkipäivään.

Seisomalihasten juhlaa

Kokeile, kauanko työmatkasi kestäisi pyörällä, juosten tai kävellen. Pyöräily ei välttämättä pidennä kymmenenkään kilometrin matkan kestoa, jos asut hankalan bussiyhteyden päässä töistä.

Jos työpaikalla ei ole suihkuja tai pukeutumisvaatimukset tekevät työmatkaliikunnasta hankalaa, tee aamusta silti vähän sporttisempi. Ehkä voisit valita oman auton sijaan bussin ja seisoa matkan ajan.

– Seisominen lisää energiankulutusta ja edistää verenkiertoa. Omassa autossa voit tehdä 20 pakarapuristusta liikennevaloissa, ehdottaa ravitsemusasiantuntija Hanna Skyttä.

Vinkki! Kokeile, kuinka aamusi muuttuu, kun kävelet osan työmatkasta.

Sanoudu irti kaaoksesta

Hei, hyvää kuuluu, mutta ihan kauhee kiire! Kuulostaako tutulta? Kiire on harvoin keksittyä, mutta sitä pahentaa helposti omalla käytöksellään.

Hyvinvointiasiantuntija Virpi Mikkonen neuvoo aloittamaan kiireremontin päivän kellottamisella. Tarkista puolen tunnin välein, mihin olet aikaasi käyttänyt. Voit ladata tietokoneelle sovelluksen, joka seuraa ajankäyttöäsi.

Usein aikasyöppöjä ovat sähköposti ja Facebook. Päätä, että tarkistat ne esimerkiksi kolme kertaa päivässä, se riittää.

Kirjaa tekemättömät asiat aamulla listaksi. Kun kaikki on ylhäällä, et pyörittele hoitamattomia asioita turhaan mielessäsi ja heräile öisin ahdistukseen.

– Kiire saa poukkoilemaan asiasta toiseen. Tee yksi asia loppuun saakka, vaikka puuha alkaisi turhauttaa kesken kaiken, Mikkonen neuvoo.

Vinkki! Listaa nopeaa reagointia vaativat asiat ja hoida ne järjestelmällisesti kuntoon. Stressi vähenee, kun näet, kuinka lista lyhenee.

Kohti ratkaisuja

Kahvitauon on tarkoitus olla rentouttava hetki, mutta jostain syystä mukava jutustelu kääntyy usein töistä valittamiseksi tai yhteisistä tutuista juoruiluksi. Ikävistä asioista pitää puhua, mutta samojen asioiden loputon vatvominen syö energiaa kaikilta. Virpi Mikkonen kehottaa viemään keskustelua kohti ratkaisua ja kyselemään tarkemmin, miten työkaveri toivoisi tilanteen muuttuvan.

– Voit myös kääntää keskustelua myönteiseen suuntaan alkamalla kertoa oman päiväsi kivoista tapahtumista. Muista kehua työkavereitasi ja yhteisiä tuttavianne.

Vinkki! Negatiivisuus lisää negatiivisuutta, positiivisuus... ei lisää ainakaan negatiivisuutta!

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)