Pääsisinkö vielä korkeammalle? Kuva: Shutterstock
Pääsisinkö vielä korkeammalle? Kuva: Shutterstock

Me pystymme seuraamaan kehomme kuntoa vaikka minkälaisilla mittareilla. Miksi se on meistä niin kiinnostavaa?

Anneli! Pitkästä aikaa. Mitä kuuluu?

– No terve! Hetkinen, tarkistan. Hyvää! Askeleita on tullut jo 8 544, päivän C-vitamiinin tarve on täynnä ja mieliala näyttäisi olevan ok.

Anneli on kuvitteellinen henkilö, mutta tuo on se tarkkuus, jolla henkilökohtaiset kuulumiset nykyään voisi kertoa. On olemassa kaikenlaisia ihania sovelluksia ja sensoreita, jotka kertovat faktoja siitä, mitä terveysrintamallemme kuuluu. Jos haluamme, saamme geeniperimämme selville sylkinäytteellä, pienellä postittelulla ja parilla satasella.

Ajatelkaa, mitä mahtavia uusia puheenaiheita ensitreffeille tarjoutuukaan sitten, kun tunnemme itsemme soluseinämiä myöten! Ja ajatelkaa, mistä kaikesta kannattaa olla hiljaa.

Tätä ei Google kerro

Helsinkiläinen tuotepäällikkö Tomi Jaakkola on tosielämän Anneli. Hän kiinnostui itsensä mittaamisesta eli biohakkeroinnista harrastaessaan judoa kilpatasolla. Urheilussa tulosten mittaaminen kuuluu asiaan, ja Tomikin halusi seurata kehittymistään numeroina.

Hänen ensimmäinen mittauslaitteensa oli sykemittari. Kun ensimmäinen iPhone tuli markkinoille vuonna 2007, sovellusten kehittelijät riehaantuivat ja Tomin mahdollisuudet alkoivat laajentua. Oman kännykän ulottuville alkoi tulvia ohjelmia urheilijoiden ja painontarkkailijoiden avuksi. Tomi käyttää useampaa.

– Se on mielenkiintoista: saa tietoa, jota Googlesta ei löydä. Ja kun jonkin aikaa seuraa mittareita, oppii tulkitsemaan kehoaan ilman välineitäkin, Tomi kertoo.

Tomin seurantakohteita ovat tällä hetkellä:

Palautuminen ja stressitaso. Omega Wave mittaa sykevälivaihtelua ja vertaa sitä isoon tilastoaineistoon. Check My Level taas tutkii hermoston vasteita sähkösignaalin avulla. Viidessätoista sekunnissa saa selville, onko palautunut kovaa treeniä varten vai pitääkö ottaa rauhallisemmin.

Uni. Patjan alle asennettavat Beddit-anturat ovat saaneet Tomin huomaamaan, että uni meinaa helposti jäädä liian vähäiseksi.

Paino. Älyvaa’an avulla puhelimesta näkee painokäyrän. Sama sovellus mittaa myös huoneilman laatua. Jos hiilidioksidia on liikaa, Tomi tuulettaa.

Työteho. Rescue Time näyttää, kauanko työpäivästä meni Facebookia selatessa.

Tomilla ei ole vielä älyvaatteita eikä hän ole muutenkaan träkkääjistä äärimmäisiä.

– Hurjimmat ovat asennuttaneet sensoreita ihon alle. Se avaa jo aika pelottavia näkymiä.

Träkkeripiireissäkin käydään porukalla Tallinnassa, mutta ei hakemassa halpaa viinaa vaan verikokeessa. Täydellisen verenkuvan saa halvemmalla kuin Suomessa, ja sitten on taas dataa, mitä analysoida.

Edes oma keho kontrolliin

Tarkasti mitatun unen jälkeen töihin mittaamaan työtehoa, sieltä salille, jos sykevälivaihtelu sallii, iltaruuasta kännykällä kuva ja sovellus analysoimaan sen ravintoarvo. Ja niin edelleen, kunnes älypatja käskee sänkyyn. Sehän kuulostaa… miltä? Kontrolloidulta? Paneutuneelta?

Ennen kaikkea tältä ajalta, meinaa professori André Spicer. Spicerilta on juuri ilmestynyt toisen professorin, ruotsalaisen Carl Cederströmin kanssa kirjoitettu kirja The Wellness Syndrome, jossa seurataan terveysintoilijoita. Spicerin mielestä liian tarkassa hyvinvoinnin kontrolloimisessa piilee pahoinvoinnin uhka. Muistaako elää, jos käpertyy kehonsa tarkkailuun? Toisaalta, mihin muuhunkaan me nykyään keskittyisimme, André miettii.

– Omaan työhön ei pysty vaikuttamaan, politiikkaan vielä vähemmän, ihmisuhteetkaan eivät ole hallussamme. Ainoa, mitä voi kontrolloida, on oma kroppa.

Spicerin mukaan ihmisillä on vahva tarve uskoa johonkin. Ennen vanhaan länsimaissakin uskottiin Jumalaan. Sitten tilalle tuli kehitysusko. Nyt hyvinvoivissa maissa on alettu palvoa terveyttä uskonnollisella kiihkeydellä.

– Sen huomaa siinä, miten pienestä ihmiset loukkaantuvat, kun on kyse terveydestä. Carl poltti kerran tupakkaa metrin päässä koirastaan, ja ohikulkija suuttui. Tunnen vanhempia, jotka menevät tolaltaan, jos heidän jälkikasvulleen antaa keksin, joka ei ole sokeriton. Ikään kuin yrittäisin myrkyttää lasta.

Iskeekö hulluus?

Entä eikö tieto lisää tuskaa? Aiemmin nukuttiin yöt ja tehtiin töitä päivät, se siitä. Nyt takaraivossa painaa ajatus, että syvää unta tuli tunti
liian vähän ja istumatunteja 0,8 liikaa: kuolen ihan kohta!

Tomin mielestä mittailupuuhat pysyvät hauskoina, kun ei suhtaudu liian vakavasti.

– Jenkeistä olen kuullut ylilyönneistä: joku tarkkailee sataa datapistettä päivässä, yksi näyttää väärään suuntaan ja paniikki iskee. Terve kriittisyys pitää muistaa. Vaikka kuinka mittaat ja hoidat itseäsi, voit silti sairastua.

Parhaiten träkkäys toimii Tomin mukaan motivoijana: etsit tavoitettasi tukevan sovelluksen ja seuraat edistymistäsi.

Suuri tausta-ajatus on, että ihminen ottaa itse vastuuta elämästään ja tiedostaa, miten kannattaa elää. Tomista se on hyvä asia, ja siitä voi olla käytännön hyötyä: Jenkeissä vakuutusyhtiöt antavat jo alennuksia, jos asiakas käyttää aktiivisuusranneketta.

Hetkinen! Kuvitellaan nihkeä tulevaisuus, jossa kaikki terveys-, kuntoilu- ja syömistietomme ovat vakuutusyhtiön tiedossa. Nehän lähettävät lisälaskun huomatessaan, että askelsaldoni jäi alle minimin ja että söin lounaaksi uunimakkaran. Pian yhteiskunta jakaantuu entistä selvemmin varakkaisiin, terveisiin ja tietoisiin ihmisiin ja toisaalta köyhään kansaan, joka elää lyhyemmin ja ilman vakuutuksia. Ehkä toki hiukan rennommin myös – paitsi tietysti jos keksitään, että heitä pitää valvoa heidän oman etunsa vuoksi.

Spicer näkee aina riskejä siellä, missä henkilökohtaisia tietoja tallennetaan. Ajatuskuviossa voi mennä pitemmälle ja kuvitella vaikka, miten innoissaan Itä-Saksan tapainen valtio olisi pakottanut ihmiset käyttämään älykelloja, ja mitä siitä olisi seurannut.

– Vankien on nykyään käytettävä jäljitinlaitteita. On ironista, että me muut maksamme Applelle ja vastaaville firmoille satoja euroja vapaaehtoisesti samanlaisista laitteista.

Tomi Jaakkolakin on miettinyt uhkakuvia.

– Datan yksityisyys on olennaista. Seurataanhan meitä jo nyt, esimerkiksi etukorttien avulla. Puhelinsovelluksissa saa tiedon itselleen, eikä se mene vaikka S-ryhmälle. Mutta ehkä tulevaisuudessa työntekijöitä rankataan terveyden perusteella: tuo on 4, tuo 9. En tiedä, miten sellaisesta systeemistä saataisiin tasa-arvoinen.

Skarppaa, Alex

No mutta, ilon kautta! Toistaiseksi voimme pitää seurantasovelluksia viihteenä. Tomi kertoo, että on jo olemassa vauvojen älyvaippa, joka mittaa virtsan koostumusta. Led-valo syttyy, jos on viitteitä tulehduksesta.

– Näissä on rajana mielikuvitus – teknologia on olemassa jo melkein kaikkeen.

Tämän hetken ongelma on Tomin mielestä se, että eri asioita pitää seurata työläästi eri ohjelmien kautta - yhdestä paikasta syke, toisesta vedenjuontitasapaino. Kun kehitys kehittyy, mittaaminen sujuu taustaprosessina, ja luvut voi tarkistaa yhdeltä sivulta.

Yleinen terveysintoilu voi myös uuvuttaa. André Spicer kuuluu niihin, joiden mielestä hyvinvointi-
syndrooman älyllinen sisältö on nolla.

– Kävin äskettäin Suomessa, ja luin lentoyhtiön lehdestä teidän pääministerinne kolumnin. Koko juttu oli terveysneuvontaa! Paljonko pitäisi nukkua, kuinka treenata, mitä syödä. Vain tässä maailman ajassa kansakunnan johto voi keskittyä jokapäiväisyyksiin sen sijaan että keskityttäisiin niihin asioihin, jotka pääministerille kuuluisivat.

Lue lisää:

Nyt treenataan älylaitteiden avulla – testissä kolme kotikuntoilupalvelua

Mikä ihmeen faskia? Uudet tavat vetreyttää pakarat

Konstit on monet, kun kyse on unesta.

Oletko kokeillut aiempaa nukkumaanmenoaikaa? Entä oletko liikkunut riittävästi ulkona? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä – ja taatusti testattuja tapoja – heille, jotka kärsivät univaikeuksista. Mutta mikä ihan oikeasti toimii?

Jokainen, joka on joskus pyörinyt useampia öitä sängyssä unettomana, on varmasti turvautunut erilaisiin nukahtamiskikkoihin. Jotkut löytävät niistä apua, toiset taas jatkavat sängyssä pyörimistä yrityksistä huolimatta. Unirytmi voi olla kadoksissa etenkin lomien jälkeen ja vuodenaikojen vaihtumisen yhteydessä.

Me Naiset selvitti unettomuuden nujertamiseen käytettäviä keinoja kokemusasiantuntijoilta eli naisilta, joita nukahtamisvaikeudet ovat joskus kiusanneet. Osa kertoi myös rituaaleistaan, jotka auttavat säännöllisen unirytmin löytämiseksi.

Apua on saatu muun muassa näistä:

 

1. Punaista tehomehua unijuomaksi

”Kun kärsin pari vuotta unettomuudesta, kuulin kirsikkamehusta ystävältäni. Se on kallista, mutta lasillinen rentouttaa mukavasti. Aloin juoda mehua säännöllisesti, ja sen jälkeen olen saanut helpommin unesta kiinni.”

Tutkimuskin sen todistaa: kirsikat nostavat elimistön melatoniini-unihormonin tasoa ja auttavat nukkumaan autuaammin.

2. Sarastusvalosta rytmiä 

”Meillä on sarastuslamppu, joka helpottaa heräämistä ja arkirytmiin palaamista. Se on ollut käytössä yli kymmenen vuotta ja on ihan ehdoton varsinkin talvella, mutta auttaa jo loppukesästä.”

3. Moderni versio lampaiden laskemisesta

”Rauhallisten uloshengitysten laskeminen on minulle toimivin toiminnallinen niksi. Lasken ykkösestä kymppiin, jos kaipaan vain vähän rauhoittumista. Jos tilanne on epätoivoinen, lasken sadasta alaspäin – se vaatii vähän enemmän keskittymistä, jotta ajatukset eivät harhaile niin paljon. Jos ajatukset karkaavat ja unohdan, missä numerossa olin, aloitan alusta.”

Lue myös: Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

4. Poikakaverityynystä halikaveri

”Nukun yksin, mutta poikakaverityynyn kanssa minusta tuntuu, että saan halata jotakuta, ja lihakset rentoutuvat mukavasti. Nukun yleensä kyljelläni ja huomaan, että reissussa tai kylässä minun on vaikea nukahtaa ilman tyynyäni, joka kulkee haarojeni välistä leukaan asti halattavaksi. Joskus kokoan monista tyynyistä ja peitosta itselleni korvaavan pötkylän”

Fysioterapeuttikin suosittelee vartalotyynyä: ”Jos kaikki työikäiset suomalaiset käyttäisivät ergonomista asentotyynyä, vähenisivät työikäisten niska-hartiaongelmat, selkähaasteet sekä olkapäähaasteet merkittävästi.”

5. Suosikkimusiikkia luureista

”Ajastan instrumentaalista musiikkia 90 minuutiksi, kun alan nukkua. Käytän yleensä kuulokkeita, mutta jos nukun yksin, laitan musiikin tulemaan kaiuttimista. Pienet nappikuulokkeet eivät haittaa minua, vaikka nukahtaisinkin ne päässä. Jossain vaiheessa tai heti musiikin loputtua viskaan ne lattialle ja nukahdan pian uudestaan. Olisinpa kokeillut rauhoittavaa musiikkia jo nuoruudessani, jolloin kärsin myös nukahtamisongelmista.”

 


6. Makeantuoksuista voidetta kroppaan

”Laventelivoide ja -öljy ovat hellekesinä viilentäneet mukavasti, mutta käytän niitä ympäri vuoden. Joskus käytän myös jäägeeliä, jota saa ihan ruokakaupasta. Kun kehoni viilenee, saan unen paremmin. Aiemmin pidin aina ikkunoita auki ja otin kylmiä suihkuja keskellä yötä kesät ja talvet. Vasta iholle levitettävä voide on tuonut avun ja nukahdan kuin pieni lapsi.”

Testasimme 15 euron ”ihmevoiteen”, jonka väitetään helpottavan nukahtamista: näin se toimi!

7. Banaania ja muita hiilareita iltapalaksi

”Olin aiemmin proteiinien kannattaja, mutta sitten ryhdyin lisäämään hiilihydraatteja ruokavaliooni. Söin iltapuuron ja usein banaanin kyytipojaksi. Muistan hikoilleeni ensimmäiset viikot varsinkin öisin, mutta sen jälkeen olen nukkunut levollisesti. Uskon, että hiilarit auttavat unentuloon.”


 

Myös nämä keinot on todettu toimiviksi unettomuuden häätämiseen

8. Stoppi räpläilylle! Kännykän selailukielto iltaisin ja sen yöksi jättäminen eri huoneeseen

9. Olo kotoisammaksi! Sopivaa väriä ja luonnonkuitua makuuhuoneeseen

10. Stressi pois! Kiitollisuus- ja murehtimispäiväkirjan pitäminen

Kysely

Kärsitkö univaikeuksista?

Helteiset kesäpäivät houkuttelevat siemailemaan myös alkoholijuomia. Missä vaiheessa juomisestaan pitää huolestua?

Tänään lasi viiniä lounaalla, illalla grillailun ohessa pari olutta, siideriä tai lonkeroa. Huomenna terassille ystävien kera. Viikonloppuna mökillä kurkusta voi hulahtaa alas useampikin drinkki.

Terveen, työikäisen naisen korkean riskin raja kulkee yli 16 alkoholiannoksessa viikossa. Miehillä vastaava raja on 24 annosta. Jos raja mitataan viinillä, se tarkoittaa naiselle kahta lasia viiniä päivittäin.

Jaiks, sehän menee varsin helposti rikki! Erityisesti lomalla tissuttelu soluttautuu kuin huomaamatta osaksi päivittäistä elämää.

Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jos riskiraja ylittyy muutamana viikkona vuodessa pitääkö siitä olla huolissaan? Voidaanko puhua alkoholiongelmasta, jos riskiraja ylittyy lomalla, mutta vain ja ainoastaan silloin?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Kalervo Kiianmaan mukaan ei voida. Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jo yksi kyllä-vastaus antaa aihetta pysähtyä

Mikäli oma juominen kuitenkin mietityttää, siihen kannattaa ehdottomasti pysähtyä. Yksi hyvä keino tarkastella omaa alkoholinkäyttöään on ottaa avukseen Mielenterveystalon verkkosivuilla esitelty näppärä kymmenen kysymyksen kartoituskeino.

Lue kysymykset tarkasti ja pohdi omaa alkoholinkäyttöäsi viimeisen neljännesvuoden aikana. Vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Ole vastauksissa rehellinen.

  1. Oletko juomisen jälkeisenä aamulla huomannut, ettet muista joitakin edellisiltana tekemiäsi asioita?
  2. Onko juomisesi aiheuttanut riitaa läheistesi kanssa?
  3. Oletko huomannut, että kätesi vapisevat aamulla, jos olet juonut edellisiltana?
  4. Oletko tuntenut syyllisyyttä juomisestasi?
  5. Oletko hävennyt käyttäytymistäsi humalassa?
  6. Oletko myöhästellyt alkoholinkäyttösi takia?
  7. Oletko ottanut ryypyn herätessäsi rauhoittaaksesi hermojasi tai helpottaaksesi krapulaa?
  8. Oletko kertaakaan ajatellut, ettet pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä?
  9. Oletko käyttänyt alkoholia apuna ikävien tunteiden tai stressin käsittelyssä?
  10. Oletko epäillyt, että olet tulossa riippuvaiseksi alkoholista?

Mielenterveystalon ohjeistuksen mukaan jo yksi kyllä-vastaus on merkki siitä, että juomistaan kannattaa pitää silmällä. Ehkä olisi paikallaan vähentää? Mitä useampaan kysymykseen vastaa kyllä, sitä tärkeämpää omien juomistottumusten tarkkaileminen on.

Älä unohda riskejä!

Toki ihan jo riskirajojen toistuva ylittäminen antaa aihetta vähentää. Vaikka alkoholinkäyttö ei huolettaisi pätkääkään, se ei tarkoita sitä, etteikö juominen vaikuttaisi terveyteen. Päihdelääketieteen professori, yksikön johtaja Hannu Alho Helsingin yliopistosta kertoi aiemmin Me Naisille, että jo kuukauden runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa akuutin maksatulehduksen.

”Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle.”

Alkoholi vaikuttaa etenkin maksaan ja haimaan, mutta myös koko elimistöön haitallisesti.

– Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle, Alho toteaa.

Käypä hoito -suosituksessa listataan lukuisia alkoholin kielteisiä terveysvaikutuksia. Jatkuva tissuttelu alkaa muun muassa helposti nostaa painoa. Kaksi tuoppia olutta päivässä voi tarkoittaa parin kilon painonnousua kuukaudessa.

Jo satunnaisella ja melko vähäiselläkin alkoholin nauttimisella voi olla myös selkeitä vaikutuksia yöuneen.