No niin kiva, kohta tuo tauti on minulla. Kuva: Shutterstock
No niin kiva, kohta tuo tauti on minulla. Kuva: Shutterstock

Noroa liikkeellä, silmätulehduksia näkyvissä!

”En tajua, miten lapsiperheet säilyvät hengissä”, totesi ystävä sairastettuaan norovirusta yhtä aikaa miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Mutta hekin selvisivät. Pakko on, sillä tautivalikoima on laaja. Aikuisena sitä luulee jo välttyvänsä lastentaudeilta, mutta ehei... Joko olet sairastanut kaikki nämä?

Enterorokko

Kuumetauti, joka jyllää varsinkin loppukesästä ja syksyisin. Nostaa kipeitä rakkuloita suuhun, käsiin ja jalkoihin sekä myös muualle ihoon.

Lapsilla rakkulat eivät välttämättä kutise – toisin kuin vähän samanoloisessa taudissa, vesirokossa. Aikuisilla ne kutisevat. Aivan vietävästi.

Onneksi entero häipyy yleensä viikossa. Rakkuloiden kipua voi lievittää särkylääkkeillä. Muuta erityistä hoitoa enteroon ei ole – ja sen voi saada elämässään useasti.

Kihomadot

Noin sentin mittainen valkea mato kiusaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Aina kihomatoinfektio ei aiheuta mitään oireita, mutta kun matoja on runsaasti, peräaukko kutisee.

Ja jos jollakulla perheestä kutisee, kaikkia alkaa kutittaa. Ainakin tuntuu siltä. Kihomatoja on useimmiten 4–15-vuotiailla lapsilla. Kun matoja löytyy, koko perhe lääkitään samaan aikaan, vaikka oireita ei kaikilla olisikaan. Samalla imuroidaan koti, pestään lakanat ja alusvaatteet ja putsataan lelut, jotta madon munia ei jää minnekään jemmaan.

Korvatulehdus

Lapsen korvatulehdusepäily vie lääkäriin pahimmillaan monta kertaa vuodessa. Aikuisilla tällainen välikorvan tulehdus on harvinainen, mutta kyllä se mahdollinen on.

Jos aikuisen korvaan koskee, syynä voi olla tulehdus tai niistämisen takia välikorvaan joutunut ilmanpaine ja lima, jotka venyttävät tärykalvoa. Myös leukanivelen, nielun tai niskan vaivat tai yhtäkkinen kylmyys voivat aiheuttaa korvaan säteilevää kipua.

Märkärupi

Märkärupi on bakteerin aiheuttama ihotulehdus, joka tarttuu helposti ja aiheuttaa äkkiä epidemian. Myös perheessä.

Märkärupi iskee tavallisesti nenän tai suun ympärille tai sormiin paikkaan, jossa iho on rikki vaikkapa naarmun tai vesirokkorakkulan takia. Jos rupea raapii, voi haavaumaan iskeä tulehdus. Silloin haavauma muuttuu punaiseksi, lämpenee ja tulehtuu, se kutiaa ja sitä aristaa. Iholle kehittyy pieniä märkäeritettä sisältäviä rakkuloita, jotka puhkeavat ja joihin muodostuu kullankeltainen rupi. Tulehduskohtia tulee helposti lisää.

Märkärupea hoidetaan antibakteerisella voiteella ja huolellisella käsihygienialla.

Norovirus

Herkästi tarttuva noro kaataa useimmiten koko perheen. Se itää nopeasti, viimeistään kahden päivän kuluessa altistumisesta. Tartuttamiseen riittää minimaalinen määrä virusta, ja sen voi saada eritteiden lisäksi kohdista, joita sairas on koskettanut.

Oireet alkavat äkkiä. Oksentelun ja ripulin lisäksi noro nostaa yleensä kuumeen. Oireet kestävät 1–3 vuorokautta. Käytännössä tauti ei enää tartu, kun varsinaiset oireet ovat loppuneet.

Virusta on löydetty myös ulkomaisista pakastemarjoista.

Parvorokko

Hyvä uutinen parvorokosta: se on lievä lastensairaus, jonka voi saada vain kerran elämässään. Huono uutinen: parvorokko voi aiheuttaa keskenmenoja. Kaksi kolmesta on kuitenkin sairastanut parvon jo pienenä.

Tauti tunnetaan myös pikkurokkona tai viidentenä lastentautina, ja erityisen alttiita sille ovat kouluikäiset lapset. Epidemioita on noin joka kolmas vuosi, aina lopputalvesta ja keväällä.

Parvorokko leviää pisaratartuntana ja itää pitkään, keskimäärin pari viikkoa. Se aiheuttaa punaista ihottumaa, joka muistuttaa läimäytyksen jälkeä. Tautiin kuuluu kuumeilua sekä huonovointisuutta. Erityistä hoitoa ei ole, vaan parvorokko häipyy itsestään noin viikossa.

Rotavirus

Rotavirukset aiheuttavat eniten vatsatauteja. Tämä virus jyllää keskuudessamme vuoden ensimmäisen puoliskon ajan.

Tauti itää kaksi päivää, sen jälkeen alkavat oireet: oksentelu, vesiripuli ja kuume. Voimakkaita vatsakramppeja esiintyy. Pienille lapsille tauti on raju, sillä se voi pahimmillaan aiheuttaa kuivumisen. Oireet kestävät viitisen vuorokautta.

Rota on ilkeä, sillä se selviää pitkiä aikoja kropan ulkopuolella ja tarttuu esimerkiksi leluista ja ovenkahvoista.

Vauvat rokotetaan rotaa vastaan, ja rokotteen suoja kestää pari ensimmäistä vuotta.

Silmätulehdus

Silmä rähmii ja punoittaa – tulehdushan se siellä. Useimmiten silmätulehdus on sidekalvontulehdus, joka iskee, kun vastustuskyky on flunssan takia alhainen. Jos silmät ovat kuivat, ne tulehtuvat erityisen helposti.

Kipu ja valonarkuus ovat merkkejä siitä, että kannattaa mennä lääkäriin. Muussa tapauksessa silmätulehdus paranee usein itsestään. Muista käsihygienia! Tämäkin vaiva tarttuu herkästi.

Täit

Lisää ötököitä! Täit leviävät yleensä piposta pipoon, mutta tarttuvat myös leikeissä. Täi reissaa myös kammoissa, harjoissa ja yhteisissä korvakuulokkeissa. Voi käydä niinkin, että täin munia eli saivareita putoaa sänkyyn. Kun täi kuoriutuu, saattaa se löytää vierestään uuden isännän.

Täi on kiusallinen, mutta häädettävissä täisampoolla tai malationiliuoksella. Täin munista pääsee eroon tiheäpiikkisellä täikammalla. Kampaa pitää käyttää sampoohoidon jälkeen joka päivä kahden viikon ajan.

Myös föönaus poistaa saivareita hiuksista. Kaikki hatut ja petivaatteet täytyy pestä 60 asteessa. Jos vaate ei kestä pesua, sen voi sulkea muovipussiin kahdeksi viikoksi tai pakastaa yhdeksi yöksi.

Vesirokko

Kaikki eivät ole ehtineet sairastaa vesirokkoa lapsuudessaan. Ei hätää. Pienet lapset kyllä tuovat sen kotiin ennen pitkää.

Kurjaa on se, että lapselle yleensä helppo tauti voi olla aikuiselle vakava infektio. Raskaudenaikainen vesirokko aiheuttaa komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle. Myös puolustuskyvyltään heikentyneen potilaan vesirokko voi olla vaikea tauti.

Vesirokko tarttuu erittäin herkästi pisaratartuntana. Oireena on vesirakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Itämisaika on yleensä kaksi viikkoa, ja tauti voi alkaa tarttua jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus loppuu, kun rakkuloihin tulee ruvet.

Vesirokkoa vastaan voi ottaa maksullisen rokotteen.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, sairaslapsi.com

Lue lisää:

Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

Käsidesi vai vesipesu?

Miesflunssa – tunnista ja hoida oikein

Konstit on monet, kun kyse on unesta.

Oletko kokeillut aiempaa nukkumaanmenoaikaa? Entä oletko liikkunut riittävästi ulkona? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä – ja taatusti testattuja tapoja – heille, jotka kärsivät univaikeuksista. Mutta mikä ihan oikeasti toimii?

Jokainen, joka on joskus pyörinyt useampia öitä sängyssä unettomana, on varmasti turvautunut erilaisiin nukahtamiskikkoihin. Jotkut löytävät niistä apua, toiset taas jatkavat sängyssä pyörimistä yrityksistä huolimatta. Unirytmi voi olla kadoksissa etenkin lomien jälkeen ja vuodenaikojen vaihtumisen yhteydessä.

Me Naiset selvitti unettomuuden nujertamiseen käytettäviä keinoja kokemusasiantuntijoilta eli naisilta, joita nukahtamisvaikeudet ovat joskus kiusanneet. Osa kertoi myös rituaaleistaan, jotka auttavat säännöllisen unirytmin löytämiseksi.

Apua on saatu muun muassa näistä:

 

1. Punaista tehomehua unijuomaksi

”Kun kärsin pari vuotta unettomuudesta, kuulin kirsikkamehusta ystävältäni. Se on kallista, mutta lasillinen rentouttaa mukavasti. Aloin juoda mehua säännöllisesti, ja sen jälkeen olen saanut helpommin unesta kiinni.”

Tutkimuskin sen todistaa: kirsikat nostavat elimistön melatoniini-unihormonin tasoa ja auttavat nukkumaan autuaammin.

2. Sarastusvalosta rytmiä 

”Meillä on sarastuslamppu, joka helpottaa heräämistä ja arkirytmiin palaamista. Se on ollut käytössä yli kymmenen vuotta ja on ihan ehdoton varsinkin talvella, mutta auttaa jo loppukesästä.”

3. Moderni versio lampaiden laskemisesta

”Rauhallisten uloshengitysten laskeminen on minulle toimivin toiminnallinen niksi. Lasken ykkösestä kymppiin, jos kaipaan vain vähän rauhoittumista. Jos tilanne on epätoivoinen, lasken sadasta alaspäin – se vaatii vähän enemmän keskittymistä, jotta ajatukset eivät harhaile niin paljon. Jos ajatukset karkaavat ja unohdan, missä numerossa olin, aloitan alusta.”

Lue myös: Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

4. Poikakaverityynystä halikaveri

”Nukun yksin, mutta poikakaverityynyn kanssa minusta tuntuu, että saan halata jotakuta, ja lihakset rentoutuvat mukavasti. Nukun yleensä kyljelläni ja huomaan, että reissussa tai kylässä minun on vaikea nukahtaa ilman tyynyäni, joka kulkee haarojeni välistä leukaan asti halattavaksi. Joskus kokoan monista tyynyistä ja peitosta itselleni korvaavan pötkylän”

Fysioterapeuttikin suosittelee vartalotyynyä: ”Jos kaikki työikäiset suomalaiset käyttäisivät ergonomista asentotyynyä, vähenisivät työikäisten niska-hartiaongelmat, selkähaasteet sekä olkapäähaasteet merkittävästi.”

5. Suosikkimusiikkia luureista

”Ajastan instrumentaalista musiikkia 90 minuutiksi, kun alan nukkua. Käytän yleensä kuulokkeita, mutta jos nukun yksin, laitan musiikin tulemaan kaiuttimista. Pienet nappikuulokkeet eivät haittaa minua, vaikka nukahtaisinkin ne päässä. Jossain vaiheessa tai heti musiikin loputtua viskaan ne lattialle ja nukahdan pian uudestaan. Olisinpa kokeillut rauhoittavaa musiikkia jo nuoruudessani, jolloin kärsin myös nukahtamisongelmista.”

 


6. Makeantuoksuista voidetta kroppaan

”Laventelivoide ja -öljy ovat hellekesinä viilentäneet mukavasti, mutta käytän niitä ympäri vuoden. Joskus käytän myös jäägeeliä, jota saa ihan ruokakaupasta. Kun kehoni viilenee, saan unen paremmin. Aiemmin pidin aina ikkunoita auki ja otin kylmiä suihkuja keskellä yötä kesät ja talvet. Vasta iholle levitettävä voide on tuonut avun ja nukahdan kuin pieni lapsi.”

Testasimme 15 euron ”ihmevoiteen”, jonka väitetään helpottavan nukahtamista: näin se toimi!

7. Banaania ja muita hiilareita iltapalaksi

”Olin aiemmin proteiinien kannattaja, mutta sitten ryhdyin lisäämään hiilihydraatteja ruokavaliooni. Söin iltapuuron ja usein banaanin kyytipojaksi. Muistan hikoilleeni ensimmäiset viikot varsinkin öisin, mutta sen jälkeen olen nukkunut levollisesti. Uskon, että hiilarit auttavat unentuloon.”


 

Myös nämä keinot on todettu toimiviksi unettomuuden häätämiseen

8. Stoppi räpläilylle! Kännykän selailukielto iltaisin ja sen yöksi jättäminen eri huoneeseen

9. Olo kotoisammaksi! Sopivaa väriä ja luonnonkuitua makuuhuoneeseen

10. Stressi pois! Kiitollisuus- ja murehtimispäiväkirjan pitäminen

Kysely

Kärsitkö univaikeuksista?

Helteiset kesäpäivät houkuttelevat siemailemaan myös alkoholijuomia. Missä vaiheessa juomisestaan pitää huolestua?

Tänään lasi viiniä lounaalla, illalla grillailun ohessa pari olutta, siideriä tai lonkeroa. Huomenna terassille ystävien kera. Viikonloppuna mökillä kurkusta voi hulahtaa alas useampikin drinkki.

Terveen, työikäisen naisen korkean riskin raja kulkee yli 16 alkoholiannoksessa viikossa. Miehillä vastaava raja on 24 annosta. Jos raja mitataan viinillä, se tarkoittaa naiselle kahta lasia viiniä päivittäin.

Jaiks, sehän menee varsin helposti rikki! Erityisesti lomalla tissuttelu soluttautuu kuin huomaamatta osaksi päivittäistä elämää.

Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jos riskiraja ylittyy muutamana viikkona vuodessa pitääkö siitä olla huolissaan? Voidaanko puhua alkoholiongelmasta, jos riskiraja ylittyy lomalla, mutta vain ja ainoastaan silloin?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Kalervo Kiianmaan mukaan ei voida. Jos juominen pysyy aisoissa loma-aikojen ulkopuolla, voi vapaalla itselleen antaa hieman siimaa.

Jo yksi kyllä-vastaus antaa aihetta pysähtyä

Mikäli oma juominen kuitenkin mietityttää, siihen kannattaa ehdottomasti pysähtyä. Yksi hyvä keino tarkastella omaa alkoholinkäyttöään on ottaa avukseen Mielenterveystalon verkkosivuilla esitelty näppärä kymmenen kysymyksen kartoituskeino.

Lue kysymykset tarkasti ja pohdi omaa alkoholinkäyttöäsi viimeisen neljännesvuoden aikana. Vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Ole vastauksissa rehellinen.

  1. Oletko juomisen jälkeisenä aamulla huomannut, ettet muista joitakin edellisiltana tekemiäsi asioita?
  2. Onko juomisesi aiheuttanut riitaa läheistesi kanssa?
  3. Oletko huomannut, että kätesi vapisevat aamulla, jos olet juonut edellisiltana?
  4. Oletko tuntenut syyllisyyttä juomisestasi?
  5. Oletko hävennyt käyttäytymistäsi humalassa?
  6. Oletko myöhästellyt alkoholinkäyttösi takia?
  7. Oletko ottanut ryypyn herätessäsi rauhoittaaksesi hermojasi tai helpottaaksesi krapulaa?
  8. Oletko kertaakaan ajatellut, ettet pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä?
  9. Oletko käyttänyt alkoholia apuna ikävien tunteiden tai stressin käsittelyssä?
  10. Oletko epäillyt, että olet tulossa riippuvaiseksi alkoholista?

Mielenterveystalon ohjeistuksen mukaan jo yksi kyllä-vastaus on merkki siitä, että juomistaan kannattaa pitää silmällä. Ehkä olisi paikallaan vähentää? Mitä useampaan kysymykseen vastaa kyllä, sitä tärkeämpää omien juomistottumusten tarkkaileminen on.

Älä unohda riskejä!

Toki ihan jo riskirajojen toistuva ylittäminen antaa aihetta vähentää. Vaikka alkoholinkäyttö ei huolettaisi pätkääkään, se ei tarkoita sitä, etteikö juominen vaikuttaisi terveyteen. Päihdelääketieteen professori, yksikön johtaja Hannu Alho Helsingin yliopistosta kertoi aiemmin Me Naisille, että jo kuukauden runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa akuutin maksatulehduksen.

”Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle.”

Alkoholi vaikuttaa etenkin maksaan ja haimaan, mutta myös koko elimistöön haitallisesti.

– Alkoholi on myrkkyä elimistön joka solulle, Alho toteaa.

Käypä hoito -suosituksessa listataan lukuisia alkoholin kielteisiä terveysvaikutuksia. Jatkuva tissuttelu alkaa muun muassa helposti nostaa painoa. Kaksi tuoppia olutta päivässä voi tarkoittaa parin kilon painonnousua kuukaudessa.

Jo satunnaisella ja melko vähäiselläkin alkoholin nauttimisella voi olla myös selkeitä vaikutuksia yöuneen.