No niin kiva, kohta tuo tauti on minulla. Kuva: Shutterstock
No niin kiva, kohta tuo tauti on minulla. Kuva: Shutterstock

Noroa liikkeellä, silmätulehduksia näkyvissä!

”En tajua, miten lapsiperheet säilyvät hengissä”, totesi ystävä sairastettuaan norovirusta yhtä aikaa miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Mutta hekin selvisivät. Pakko on, sillä tautivalikoima on laaja. Aikuisena sitä luulee jo välttyvänsä lastentaudeilta, mutta ehei... Joko olet sairastanut kaikki nämä?

Enterorokko

Kuumetauti, joka jyllää varsinkin loppukesästä ja syksyisin. Nostaa kipeitä rakkuloita suuhun, käsiin ja jalkoihin sekä myös muualle ihoon.

Lapsilla rakkulat eivät välttämättä kutise – toisin kuin vähän samanoloisessa taudissa, vesirokossa. Aikuisilla ne kutisevat. Aivan vietävästi.

Onneksi entero häipyy yleensä viikossa. Rakkuloiden kipua voi lievittää särkylääkkeillä. Muuta erityistä hoitoa enteroon ei ole – ja sen voi saada elämässään useasti.

Kihomadot

Noin sentin mittainen valkea mato kiusaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Aina kihomatoinfektio ei aiheuta mitään oireita, mutta kun matoja on runsaasti, peräaukko kutisee.

Ja jos jollakulla perheestä kutisee, kaikkia alkaa kutittaa. Ainakin tuntuu siltä. Kihomatoja on useimmiten 4–15-vuotiailla lapsilla. Kun matoja löytyy, koko perhe lääkitään samaan aikaan, vaikka oireita ei kaikilla olisikaan. Samalla imuroidaan koti, pestään lakanat ja alusvaatteet ja putsataan lelut, jotta madon munia ei jää minnekään jemmaan.

Korvatulehdus

Lapsen korvatulehdusepäily vie lääkäriin pahimmillaan monta kertaa vuodessa. Aikuisilla tällainen välikorvan tulehdus on harvinainen, mutta kyllä se mahdollinen on.

Jos aikuisen korvaan koskee, syynä voi olla tulehdus tai niistämisen takia välikorvaan joutunut ilmanpaine ja lima, jotka venyttävät tärykalvoa. Myös leukanivelen, nielun tai niskan vaivat tai yhtäkkinen kylmyys voivat aiheuttaa korvaan säteilevää kipua.

Märkärupi

Märkärupi on bakteerin aiheuttama ihotulehdus, joka tarttuu helposti ja aiheuttaa äkkiä epidemian. Myös perheessä.

Märkärupi iskee tavallisesti nenän tai suun ympärille tai sormiin paikkaan, jossa iho on rikki vaikkapa naarmun tai vesirokkorakkulan takia. Jos rupea raapii, voi haavaumaan iskeä tulehdus. Silloin haavauma muuttuu punaiseksi, lämpenee ja tulehtuu, se kutiaa ja sitä aristaa. Iholle kehittyy pieniä märkäeritettä sisältäviä rakkuloita, jotka puhkeavat ja joihin muodostuu kullankeltainen rupi. Tulehduskohtia tulee helposti lisää.

Märkärupea hoidetaan antibakteerisella voiteella ja huolellisella käsihygienialla.

Norovirus

Herkästi tarttuva noro kaataa useimmiten koko perheen. Se itää nopeasti, viimeistään kahden päivän kuluessa altistumisesta. Tartuttamiseen riittää minimaalinen määrä virusta, ja sen voi saada eritteiden lisäksi kohdista, joita sairas on koskettanut.

Oireet alkavat äkkiä. Oksentelun ja ripulin lisäksi noro nostaa yleensä kuumeen. Oireet kestävät 1–3 vuorokautta. Käytännössä tauti ei enää tartu, kun varsinaiset oireet ovat loppuneet.

Virusta on löydetty myös ulkomaisista pakastemarjoista.

Parvorokko

Hyvä uutinen parvorokosta: se on lievä lastensairaus, jonka voi saada vain kerran elämässään. Huono uutinen: parvorokko voi aiheuttaa keskenmenoja. Kaksi kolmesta on kuitenkin sairastanut parvon jo pienenä.

Tauti tunnetaan myös pikkurokkona tai viidentenä lastentautina, ja erityisen alttiita sille ovat kouluikäiset lapset. Epidemioita on noin joka kolmas vuosi, aina lopputalvesta ja keväällä.

Parvorokko leviää pisaratartuntana ja itää pitkään, keskimäärin pari viikkoa. Se aiheuttaa punaista ihottumaa, joka muistuttaa läimäytyksen jälkeä. Tautiin kuuluu kuumeilua sekä huonovointisuutta. Erityistä hoitoa ei ole, vaan parvorokko häipyy itsestään noin viikossa.

Rotavirus

Rotavirukset aiheuttavat eniten vatsatauteja. Tämä virus jyllää keskuudessamme vuoden ensimmäisen puoliskon ajan.

Tauti itää kaksi päivää, sen jälkeen alkavat oireet: oksentelu, vesiripuli ja kuume. Voimakkaita vatsakramppeja esiintyy. Pienille lapsille tauti on raju, sillä se voi pahimmillaan aiheuttaa kuivumisen. Oireet kestävät viitisen vuorokautta.

Rota on ilkeä, sillä se selviää pitkiä aikoja kropan ulkopuolella ja tarttuu esimerkiksi leluista ja ovenkahvoista.

Vauvat rokotetaan rotaa vastaan, ja rokotteen suoja kestää pari ensimmäistä vuotta.

Silmätulehdus

Silmä rähmii ja punoittaa – tulehdushan se siellä. Useimmiten silmätulehdus on sidekalvontulehdus, joka iskee, kun vastustuskyky on flunssan takia alhainen. Jos silmät ovat kuivat, ne tulehtuvat erityisen helposti.

Kipu ja valonarkuus ovat merkkejä siitä, että kannattaa mennä lääkäriin. Muussa tapauksessa silmätulehdus paranee usein itsestään. Muista käsihygienia! Tämäkin vaiva tarttuu herkästi.

Täit

Lisää ötököitä! Täit leviävät yleensä piposta pipoon, mutta tarttuvat myös leikeissä. Täi reissaa myös kammoissa, harjoissa ja yhteisissä korvakuulokkeissa. Voi käydä niinkin, että täin munia eli saivareita putoaa sänkyyn. Kun täi kuoriutuu, saattaa se löytää vierestään uuden isännän.

Täi on kiusallinen, mutta häädettävissä täisampoolla tai malationiliuoksella. Täin munista pääsee eroon tiheäpiikkisellä täikammalla. Kampaa pitää käyttää sampoohoidon jälkeen joka päivä kahden viikon ajan.

Myös föönaus poistaa saivareita hiuksista. Kaikki hatut ja petivaatteet täytyy pestä 60 asteessa. Jos vaate ei kestä pesua, sen voi sulkea muovipussiin kahdeksi viikoksi tai pakastaa yhdeksi yöksi.

Vesirokko

Kaikki eivät ole ehtineet sairastaa vesirokkoa lapsuudessaan. Ei hätää. Pienet lapset kyllä tuovat sen kotiin ennen pitkää.

Kurjaa on se, että lapselle yleensä helppo tauti voi olla aikuiselle vakava infektio. Raskaudenaikainen vesirokko aiheuttaa komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle. Myös puolustuskyvyltään heikentyneen potilaan vesirokko voi olla vaikea tauti.

Vesirokko tarttuu erittäin herkästi pisaratartuntana. Oireena on vesirakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Itämisaika on yleensä kaksi viikkoa, ja tauti voi alkaa tarttua jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus loppuu, kun rakkuloihin tulee ruvet.

Vesirokkoa vastaan voi ottaa maksullisen rokotteen.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, sairaslapsi.com

Lue lisää:

Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

Käsidesi vai vesipesu?

Miesflunssa – tunnista ja hoida oikein

Naisilla kun on kuukautiskivut ja synnytykset, on kipukynnyksemmekin luonnollisesti korkeampi kuin miehillä. Näin usein väitetään. Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kumoaa myytin.

Ihmisen kipukynnys on eri asia kuin kivunsietokyky. Kun laitat käden jääpaloja täynnä olevaan vesiastiaan, alat jonkin ajan kuluttua tuntea epämiellyttävää tunnetta, sitten kipua.

Se hetki, kun tunnet ensimmäisen kerran kipua = kipukynnyksesi.

Jatkat käden pitämistä vedessä, kunnes et enää kestä ja joudut ottamaan käden pois = maksimi kivunsietokykysi.

–Vaikka toisin luullaan, naisten kipukynnys ei ole luonnostaan korkeampi kuin miehillä, sanoo lääkäri, kipututkija ja dosentti Helena Miranda.

”Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin.”

–Naisten kipua ei vain oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin. On myytti, että naisen pitäisi kestää kipua paremmin, koska hän kokee kuukautis- ja synnytyskipuja, Miranda sanoo.

Todellisuudessa naiset ovat kipututkijan mukaan miehiä herkempiä kivulle, koska esimerkiksi estrogeeni voi lisätä kipuherkkyyttä ja mieshormoni testosteroni puolestaan suojata siltä.

–Sukupuolieroja esiintyy myös aivojen kyvyssä käsitellä kipua, koska opioidireseptorit miesten ja naisten aivoissa toimivat eri tavalla, Miranda kertoo.

Kitsastelua kipulääkkeissä?

Naiset ovat usein miehiä vuolaampia puhumaan. Tutkimusten mukaan miesten on naisia vaikeampi ilmaista ääneen esimerkiksi kipuaan.

–Tämä johtaa siihen, että lääkärit tulkitsevat usein miesten kivun todellisemmaksi kuin naisten, Helena Miranda sanoo,

”Naisille määrätään vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia.”

Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi leikkausten jälkihoitoon.

–Tilastojen mukaan naisille määrätään leikkausten jälkeen vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia kuin miehille. Ajatellaan, että naisten oireet johtuvat enemmän ahdistuksesta kuin kivusta.

Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda on kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

 

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen.