Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mitä enemmän hyppelyä, sitä napakammat urheiluliivit. Liivit ovat parhaat silloin, kun ne tuntuvat vähän vaikeilta pukea. Valitse vahvaa, keskivahvaa tai kevyttä tukea antavat - ja ehkäise rintojesi kudosvauriot.

Jos joku vielä sporttaa pehmeiksi venähtäneillä arkiliiveillä, niin haloo! Niin ei saa tehdä, sillä rinnat tarvitsevat kunnon suojavarusteen. Liikkuminen on myös rennompaa, kun liivit toimittavat tehtävänsä eli pitävät rinnat menossa mukana, omilla paikoillaan.

Hankalat pukea? Niin kuuluukin...

Napakkuuden puolesta ollaan oikeilla jäljillä, kun tuntuu, että sporttiliivit on hankala pukea päälle. Eikö kuitenkin olisi jokin konsti sukeltaa kunnon liiveihin helpommin?

– Ei ole, sillä urheiluliivien kuuluu olla napakat. Aluksi ne saavat olla jopa vähän puristavat, vaikka liivien materiaalin ei olekaan tarkoitus venyä, kertoo Karoliina Piirainen Shock Absorberilta.

Ostoksilla yleisin virhe on valita liivit, joissa on liian iso rinnanympärys ja liian pieni kuppikoko. Piirainen kertoo, että esimerkiksi koon 85C käyttäjä on usein oikeasti kokoa 75DD.

Liivien tulee olla napakat erityisesti rinnanympäryksestä, koska ympärysnauha ei saa liikkua sivusuunnassa eikä nousta kohti niskaa. Löysä ympärysnauha voi myös aiheuttaa hiertymiä. Liivin etuosan tulisi peittää rintakehä rintoineen kokonaan niin, ettei kainaloiden sivuista tai rintavaosta pursua ulos mitään.

Vahva, keskivahva tai kevyt tuki

Sporttiliivit on jaettu tuen mukaan kolmeen ryhmään: vahvaa, keskivahvaa ja kevyttä tukea antaviin. Valitse tuen aste rintojen koon mukaan. Mitä suuremmat rinnat, sitä tukevammat liivit.

Ota huomioon myös lajisi vaatimukset: kuntosalille ja pilatekseen riittävät kevyemmät liivit. Juoksu, palloilulajit ja muut rintoja ylös ja alas hölskyttävät lajit vaativat tiukempaa tukea.

HUOM! Tiesitkö, että juostessa rinta liikkuu jokaisen askeleen aikana ylös ja alas jopa noin 9 senttimetriä  – 1000 metrin matkalla tämä tarkoittaa
84 metriä!

LUE LISÄÄ

Rintoihin sattuu, mikä auttaa?

 Suurten rintojen yllättävä huono puoli

Tällaiset ovat tutkitusti täydelliset rinnat

Naisilla kun on kuukautiskivut ja synnytykset, on kipukynnyksemmekin luonnollisesti korkeampi kuin miehillä. Näin usein väitetään. Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kumoaa myytin.

Ihmisen kipukynnys on eri asia kuin kivunsietokyky. Kun laitat käden jääpaloja täynnä olevaan vesiastiaan, alat jonkin ajan kuluttua tuntea epämiellyttävää tunnetta, sitten kipua.

Se hetki, kun tunnet ensimmäisen kerran kipua = kipukynnyksesi.

Jatkat käden pitämistä vedessä, kunnes et enää kestä ja joudut ottamaan käden pois = maksimi kivunsietokykysi.

–Vaikka toisin luullaan, naisten kipukynnys ei ole luonnostaan korkeampi kuin miehillä, sanoo lääkäri, kipututkija ja dosentti Helena Miranda.

”Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin.”

–Naisten kipua ei vain oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin. On myytti, että naisen pitäisi kestää kipua paremmin, koska hän kokee kuukautis- ja synnytyskipuja, Miranda sanoo.

Todellisuudessa naiset ovat kipututkijan mukaan miehiä herkempiä kivulle, koska esimerkiksi estrogeeni voi lisätä kipuherkkyyttä ja mieshormoni testosteroni puolestaan suojata siltä.

–Sukupuolieroja esiintyy myös aivojen kyvyssä käsitellä kipua, koska opioidireseptorit miesten ja naisten aivoissa toimivat eri tavalla, Miranda kertoo.

Kitsastelua kipulääkkeissä?

Naiset ovat usein miehiä vuolaampia puhumaan. Tutkimusten mukaan miesten on naisia vaikeampi ilmaista ääneen esimerkiksi kipuaan.

–Tämä johtaa siihen, että lääkärit tulkitsevat usein miesten kivun todellisemmaksi kuin naisten, Helena Miranda sanoo,

”Naisille määrätään vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia.”

Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi leikkausten jälkihoitoon.

–Tilastojen mukaan naisille määrätään leikkausten jälkeen vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia kuin miehille. Ajatellaan, että naisten oireet johtuvat enemmän ahdistuksesta kuin kivusta.

Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda on kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

 

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen.