Kuva: Ollyy / Shutterstock
Kuva: Ollyy / Shutterstock

Onko mielesi aina jossain muualla kuin sinä itse? Mindfulness opettaa pysähtymään ja avaamaan aistit tälle hetkelle.

Kolme päivää hengittelyä ja rentoutumista. Kerrankin aikaa pysähtyä ja kysyä: Mitä minulle kuuluu? Hyväksyvän tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin viikonloppukurssi oli juuri sitä, mitä tarvitsin. En vain osannut aavistaa, mitä kaikkea muutaman päivän hengittely voisi opettaakaan.
Mindfulness-kouluttaja Leena Pennasen ja -ohjaaja Miira Korjosen vetämä kurssi ei tuonut valaistumista, mutta antoi hätkähdyttäviä oivalluksia. Tässä niistä tärkeimmät.

1. Olen yleensä muualla kuin missä kehoni

Ensimmäinen karu huomioni oli, että olen harvoin kotona. Kehoni voi olla fyysisesti läsnä tietyssä tilanteessa, mutta mieleni haahuilee jossain ihan muualla. Joko tulevaisuudessa tai menneessä, mutta hyvin harvoin käsillä olevassa hetkessä. Oli lohduttavaa kuulla, että mieli karkailee myös mindfulnessin harjoittajilla. Kyse onkin siitä, miten siihen suhtautuu. Kun karkailevat ajatukset tiedostaa, ne voi palauttaa lempeästi tähän hetkeen. Yhä uudelleen ja uudelleen.

2. Rusina voi opettaa paljon

Yksi kurssin tehtävistä oli tarkastella rusinaa kuin näkisi sen ensimmäistä kertaa. Pään tyhjentäminen tiedoista osoittautui yllättävän vaikeaksi. Hetken pinnisteltyäni aloin havainnoida rusinan uurteita ja sävyjä uusin silmin. Rusinaa nuuskiessani mieleeni nousi kaukainen muisto lapsuuden joulujuhlista, joissa olin saanut lahjaksi pienen rusinarasian. En ollut muistanut koko asiaa ikuisuuksiin. Kun sitten aloin hitaasti syödä rusinaa, tajusin järkytyksekseni, etten ollut koskaan aiemmin havainnoinut, mitä syödessä oikeastaan tapahtuu. Miten suupalasta vapautuu yhä enemmän makua joka puraisulla, miten kieli siirtelee ruokaa puolelta toiselle ja samalla maistelee sitä, ja miten vaivalloista nielaiseminen onkaan. Tämän kaiken pieni rusina opetti.

3. Aisteilla syöden nauttii enemmän ja täyttyy nopeammin

Kurssipäivinä söimme lounaan yhdessä tietoisen läsnäolevasti. Tajusin, etten ollut aiemmin juuri huomioinut ruokaani. En ole ihaillut kasvisten värejä, enkä nuuhkinut eri ruokien aromeja. Nyt kun sen tein ensimmäistä kertaa, ruoka maistui paljon paremmalta. Ennen lounasta olin ollut varma, että söisin koko salaattini. Mutta rauhassa pureskellen huomasin, että jo puolet annoksesta toi täysinäisen olon.

4. Miltä joogan pitäisi tuntua

Olen joogannut vuosikausia ja kokeillut kaikki joogalajit. Kun teimme kurssilla hyväksyvän tietoisen läsnäolon joogaharjoituksen, valaistuin. Tunsin joogaavani ensimmäistä kertaa. Ulospäin liikkeet näyttivät mitättömiltä. Makasin selälläni ja nostin hitaasti molemmat käsivarret ylös koko ajan havainnoiden, missä liike tuntui. Olin täysin läsnä liikkeessä ja tunsin, miten se vaikutti kehooni. Juuri läsnäolo, aisteille avautuminen, tekee joogan.

5. Läsnäollessa aika lentää

Läsnäoloharjoituksissa tuli esiin jännä ilmiö: ajatusten vähitellen hiipuessa myös ajantaju alkoi kadota. Kun keskittyy omaan kehoonsa ja sen jokaiseen tuntemukseen, lähes kahden tunnin harjoitus hurahtaa kuin 20 minuutissa. Kokeile vaikka, jos et usko.

Viikonlopun jälkeen hymy oli herkässä ja mieli tavallista hiljaisempi mutta valppaampi. Tajusin myös ilokseni, etten ollut miettinyt töitä hetkeäkään koko kurssin ajan.

Kokemus jätti uteliaisuuden. Leena Pennanen haastoi meidät kaikki kokeilemaan mindfulnessia kuukauden ajan: kuutena päivänä viikossa. Leena lupasi, että siinä ajassa jotain muuttuu. Olen liian utelias, että jättäisin käyttämättä tämän tilaisuuden lähteä löytöretkelle itseeni. Mitä kaikkea muuta voinkaan vielä oivaltaa?

Tahdotko oppia olemaan läsnä? Katso tulevat kurssit täältä.

Naisilla kun on kuukautiskivut ja synnytykset, on kipukynnyksemmekin luonnollisesti korkeampi kuin miehillä. Näin usein väitetään. Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda kumoaa myytin.

Ihmisen kipukynnys on eri asia kuin kivunsietokyky. Kun laitat käden jääpaloja täynnä olevaan vesiastiaan, alat jonkin ajan kuluttua tuntea epämiellyttävää tunnetta, sitten kipua.

Se hetki, kun tunnet ensimmäisen kerran kipua = kipukynnyksesi.

Jatkat käden pitämistä vedessä, kunnes et enää kestä ja joudut ottamaan käden pois = maksimi kivunsietokykysi.

–Vaikka toisin luullaan, naisten kipukynnys ei ole luonnostaan korkeampi kuin miehillä, sanoo lääkäri, kipututkija ja dosentti Helena Miranda.

”Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin.”

–Naisten kipua ei vain oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Naisten kroonista kipua vähätellään ja alihoidetaan terveydenhuollossa herkemmin. On myytti, että naisen pitäisi kestää kipua paremmin, koska hän kokee kuukautis- ja synnytyskipuja, Miranda sanoo.

Todellisuudessa naiset ovat kipututkijan mukaan miehiä herkempiä kivulle, koska esimerkiksi estrogeeni voi lisätä kipuherkkyyttä ja mieshormoni testosteroni puolestaan suojata siltä.

–Sukupuolieroja esiintyy myös aivojen kyvyssä käsitellä kipua, koska opioidireseptorit miesten ja naisten aivoissa toimivat eri tavalla, Miranda kertoo.

Kitsastelua kipulääkkeissä?

Naiset ovat usein miehiä vuolaampia puhumaan. Tutkimusten mukaan miesten on naisia vaikeampi ilmaista ääneen esimerkiksi kipuaan.

–Tämä johtaa siihen, että lääkärit tulkitsevat usein miesten kivun todellisemmaksi kuin naisten, Helena Miranda sanoo,

”Naisille määrätään vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia.”

Asenteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi leikkausten jälkihoitoon.

–Tilastojen mukaan naisille määrätään leikkausten jälkeen vähemmän kipulääkkeitä ja enemmän rauhoittavia kuin miehille. Ajatellaan, että naisten oireet johtuvat enemmän ahdistuksesta kuin kivusta.

Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda on kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

 

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen.